A/N: Jooh... Olen ihan jumissa Crashin kanssa, anteeksi siis kun siinä kestää. Uutta osaa tulee kyllä, mutta mutta. Noh, tulee! ^^"
Ensin: ei mitään yaoita tulossa tässä, kansio lähinnä vihjailun ja alkoholin käytön takia.

Halusin tässä ficissäni kuvailla nuorten elämää ja uusien asioiden kokemista. Se oli muuten aika hauskaa. ;)
Nuuh, lukekaa ihmeessä omituisen mielikuvitukseni tuotoksia, niin tulen iloiseksi. <3

Ainiin, ja tässä seikkaillaan nykymaailmassa, vaikka Konohasta puhutaankin. :)

Naruto Uzumaki, vaalea 16-vuotias miehenalku huokaisi kyllästyneenä. Hän nojasi päänsä käsiensä varaan ja katsoi seinällä roikkuvaa kelloa, jonka mustat viisarit tuntuivat pysähtyneen kokonaan. Naruto huokaisi uudelleen, tällä kertaa raskaammin ja turhaantuneemmin.

Oli perjantai-ilta. Muille hänen ikäisilleen nuorille se tarkoitti bileitä ja hauskanpitoa. Narutolle tällainen elämä oli kuitenkin täysin vierasta, mikä ei hänen oma syynsä ollut ollenkaan. Narutolla oli paljon ystäviä, jotka olisivat mielellään ottaneet hänet mukaan juhliin, mutta blondi ei päässyt yksiinkään. Tämä johtui hänen ylihuolehtivaisista vanhemmistaan.

Naruton isä, Minato Namikaze, työskenteli Konohan johtoportaassa, ja hänen äitinsä Kushina Uzumaki toimi miehensä sihteerinä. He olivat hyvin tiukkoja säännöistä ja käytöstavoista, mikä johti myös siihen, että bileet olivat vielä kotona asuvalta Narutolta kielletty tyystin. Blondin vanhemmat näet pelkäsivät, että Naruto hankkiutuisi ties minkälaisiin ongelmiin ylivilkkaudellaan (ja vähäjärkisyydellään).

Kello oli yhdeksän. Itse asiassa se oli minuutti ja kaksikymmentä sekuntia yli. Naruto oli laskenut sekunteja viimeisen tunnin ajan. Hänen vanhempansa tulisivat työmatkaltaan vasta seuraavana aamuna, eikä Narutolla ollut mitään tekemistä. Hän huokaisi kolmannen kerran.

Silloin hyvin mielenkiintoinen asia valkeni nuoren blondin päässä.
Nyt oli perjantai. Hänen ystävänsä Kiba pitäisi bileet, ja ne itse asiassa olivat jo alkaneet.
Hänen vanhempansa eivät tulisi kotiin vielä pitkään aikaan.

Ei mennyt viittä minuuttiakaan, kun Naruto jo juoksi ovesta ulos viileään ulkoilmaan.

Kiba Inuzukan elämä oli helppoa ja mukavaa. Hän asui yksin kerrostalossa, jonka hän oli saanut halvalla, ja jonne hän oli saanut tuoda koiransa Akamarun. Kiban vanhemmat eivät koskaan valittaneet hänelle mistään, joten nuori sai tehdä mitä halusi, eikä kukaan ollut häntä siitä moittimassa.
Siksi Kiba järjesti usein juhlia asunnossaan, eikä niistä ainakan vauhtia puuttunut. Juomakaan ei loppunut kesken, kun hänen täysi-ikäiset ystävänsä sen puolen ystävällisesti hoitivat. Nyt Kiba oli juuri menossa ottamaan uusia pulloja esille, kun ovikello soi.

Naruto painoi ovikelloa koittaen tasata hengitystään. Pian ovi avattiin, ja sieltä kurkisti tuttu ruskeahiuksinen miehenalku. Ovi aukesi kokonaan ja Kiba toivotti blondin hämmästyneenä tervetulleeksi:

"Naruto! Miten pääsit tänne?"

"Vanhemmat eivät ole kotona, joten ajattelin tulla", Naruto sanoi virnistäen leveästi.

He astuivat sisään asuntoon, josta kuului kovaäänistä huutoa ja naurua. Nämä äänet tosin meinasivat hukkua musiikin alle, joka kantautui suurista mustista kaiuttimista tehden tunnelman asunnossa täydelliseksi.

"Katsokaa kuka tuli!" Kiba huudahti osoittaen blondia, kun he saapuivat suureen olohuoneeseen, joka oli täynnä hänen ystäviään ja tuttujaan. Tosin joukosta Naruto saattoi erottaa muutaman vieraankin kasvon.

"Naruto! Moi!" kuului ympäri asuntoa.

Naruto huomasi muutaman mielenkiintoisen asian. Sasuke ja Suigetsu olivat epäilyttävän lähellä toisiaan, ja Naruton epäilyt kasvoivat, kun Sasuke kiersi kätensä valkohiuksisen vyötärölle.
Suurella punaisella sohvalla istui Neji, jonka sylissä taas istui Tenten.
Ino oli päättänyt yrittää onnistua Sain kohdalla.
Hidan oksensi Deidaran jaloille...
...joka taas katsoi tarkkaan huoneen perällä tupakkaa polttavaa Sasoria.

Pian railakas tunnelma ja taustalla pauhaava musiikki veivät Naruton mukanaan. Hän istui sohvalle, ja Shikamarun tarjotessa blondille siideriä Naruto otti sen vastaan rohkein mielin. Naruto ei ollut sitä kenellekkään myöntänyt, mutta hän ei ollut koskaan ollut humalassa.

Vaaleansiniset silmät tavoittivat yhden hänelle tuntemattomista henkilöistä. Tällä oli tulenpunaiset hiukset, ja omituiset, hiukan pelottavat kasvot. Nuoren miehen turkooseja silmiä ympäröivät mustat, paksut kajaalit ja hänen otsaansa oli tatuoitu punainen, rakkautta tarkoittava kanji. Punahiuksinen oli pukeutunut tummiin farkkuihin, mustaan huppariin ja tummanharmaaseen t-paitaan. Muuten nuori mies oli suhteellisen tavallisen näköinen, hieman pidempi kuin Naruto ja melko hoikka, muttei liian. Jokin hänen kasvoissaan kuitenkin oli erilaista. Turkoosien silmien takana näkyi jotain, mistä Naruto ei saanut selvää. Jokin syvä tunne piili ilmeettömien ja kalpeiden kasvojen takana. Naruto ei kuitenkaan jäänyt sitä sen kummemmin pohtimaan, vaan käänsi katseensa muiden suuntaan.

Naruto oli saanut siiderinsä juotua, kun yhtäkkinen pahoinvointi iski hänen koko kehoonsa. Oli hyvin lähellä, ettei blondi olisi oksentanut juomaansa ulos. Hän painoi päänsä alas ja puristi silmänsä kiinni. Jonkin ajan kuluttua pahoinvointi katosi, mutta häntä alkoi pyörryttää entistä enemmän. Naruto tunsi taputuksen selässään. Häntä koskenut oli Suigetsu.

"Ensimmäinen kerta, vai?" tämä kysyi virnistäen. Kun Naruto ei vastannut, Suigetsu jatkoi:

"Siihen pitää vain tottua. Toisen kohdalla ei tunnu enää niin pahalta."

Blondi nosti katseensa muihin. Heillä näytti olevan hyvin hauskaa, Sakura tanssi jonkun tuntemattoman miehen kanssa ja Hinata kertoi innoissaan jotain Shinolle, joka hänkin vaikutti tavallista eloisammalta. Hidan lauloi karaokea, mikä pian vei Sasuken hermot, ja tämä alkoi raivoamaan toiselle, ei kuitenkaan kovin tosissaan.
Naruto katsoi pöydällä olevaa sakepulloa. Hän halusi päästä samaan tunnelmaan, joten sen kummempia miettimättä blondi otti pullon käteensä ja nosti sen huulilleen. Aluksi juoma sai hänet yskimään, mutta totuttuaan se meni alas melko helposti.

Alkoholi vaikutti Naruton kehossa hyvin nopeasti. Hän tunsi omituisen voiman valtaavaan mielensä. Blondista tuntui kuin hän olisi voinut tehdä ihan mitä vain. Hypätä katolta ja säilyä hengissä, juosta auton alle murskaantumatta, ihan mitä vain. Naruto otti uuden kulauksen pullosta ja pystyi vain vaivoin pidättelemään vapautuneen naurunsa.

Jonkin ajan kuluttua Naruto huomasi tanssivansa musiikin tahdissa Hinatan kanssa. Tanssissa ei ollut sen ihmeellisempää rytmiä ja tyyliä, he vain antoivat musiikin ja jalkojen viedä. Aluksi se sai Naruton olon entisä paremmaksi, ja hänestä tuntui, ettei haluaisi koskaan lopettaa tanssimista. Mutta sitten paha olo iski uudelleen.

Naruto lopetti tanssin jättäen hölmistyneen tytön seisomaan keskelle väentungosta. Hän hoiperteli pitkin asuntoa etsien kylpyhuonetta. Naruto tunsi näkökenttänsä sumentuvan ja jalkansa pettävän altaan. Hän ei tuntenut edes ilmavirtaa kaatuessaan.

Mutta hän ei tuntenut edes kaatuvansa parkettilattiaa vasten. Tämä sai hälytyskellot soimaan blondin sumeissa aivoissa. Minne hän oli tippunut, ja milloin hän törmäisi maahan? Silloin Naruto tajusi, että joku oli ottanut hänet kiinni.

Naruto nosti kipeän päänsä ylös kohdatakseen kirkkaanvihreät silmät, jotka katsoivat häntä hieman huvittuneina. Naruto tunsi kylmät väreet selässään. Tunne oli tuttu jostain, hän oli tuntenut niin ennenkin.

Hetken päästä Naruto tajusi, että hänet oli ottanut vastaan outo punahiuksinen miehenalku, jonka hän oli nähnyt ensi kertaa bileiden alkupuolella.

"Minne sinun pitäisi päästä?" vieras nuori mies kysyi käheällä äänellä.

"Öh... Kylpyhuoneeseen", Naruto sammalsi.

"Tarvitsetko apua?"

"En", Naruto mutisi koittaen perääntyä punatukkaisen luota. Pahoinvoinnin iskiessä taas blondi kuitenkin kaatui jälleen, mutta taas hänet otettiin vastaan, ennen kuin hän ehti kaatua lattialle.

"Jospa kuitenkin", toinen sanoi vieden Naruton käden olkansa yli ja oman kätensä blondin vyötärölle. Naruto tajusi, että hänen kasvojaan kuumotti ja hänen sydämensä tykytti pelottavan kovaa. Blondi ajatteli ilmiöiden johtuvan alkoholin vaikutuksesta, sillä muutakaan selitystä hän ei keksinyt.

Lopulta he saapuivat kylpyhuoneen ovelle. Punahiuksinen avasi oven ja napsautti valot päälle. Hän sulki oven perässään ja päästi blondin irti. Naruto ei odottanut enää hetkeäkään, vaan juoksi WC-istuimen luo, avasi sen kannen ja oksensi pahanmakuiset juomat ulos tärisevästä kehostaan.

"Joko helpottaa?" Gaara kysyi vilkaisten Narutoon päin, joka puristi istuimen reunoja huohottaen.

"Joo..." hän mutisi.

Gaara käveli vesihanan luo, otti lavuaarin reunalta vesilasin, täytti sen vedellä ja kyyristyi Naruton viereen.

"Juo tästä, se auttaa", hän kehotti ojentan vesilasia Narutolle. Blondi otti sen epäröiden vastaan.

Naruto siemaisi kylmää ja raikasta vettä varovasti. Jo pieni kulaus tuntui auttavan häntä ihmeellisesti, joten Naruto nosti lasin uudestaan huulilleen ja joi lisää.

Saatuaan lasin tyhjäksi Naruto ojensi sen punahiuksiselle kiittäen. Tämä nosti sen lavuaarin reunalle ja nousi ylös.

"Sinun pitäisi saada raikasta ilmaa. Täällä on parveke, voin viedä sinut sinne", punatukkainen ehdotti ojentaen nyt kalpean kätensä Narutolle. Blondi tarttui siihen kiitollisena, sillä apu oli edelleen tarpeen. Naruton päässä heitti yhä, ja hän oletti, että näkökentän ajoittainen musteneminen ei ollut hyvä merkki.

Naruto tajusi kävelevänsä huterin askelin läpi ihmisten ja melun, jota nämä ja musiikki tilaan synnyttivät. Jalkojen töminä lattiaa vasten tuntui jyskeenä Naruton korvissa, ja musiikki tuntui tärisevän hänen vatsansa sisällä eikä ympärillään. Hän erotti nauravia kasvoja, suutelevia pareja, värejä, liikettä...
Sitten ovi hänen takanaan paukahti kiinni ja tuli hiljaista.

Naruto tunsi virkistävän ilmavirran hyväilevän kuumottavia kasvojaan. Se tuntui vievän kaiken huonon olon ja sekavuuden Naruton päästä ja kehosta. Osittain tunne tosin saattoi johtua hijaisuudesta. Vaikka kaupungin melu kuului yhä, se tuntui hiljaisuudelta asunnon meluun verrattuna. Naruto veti keuhkonsa täyteen puhdasta ilmaa ja huokaisi tyytyväisenä. Sitten hän aukaisi siniset silmänsä.

Ensin Naruto erotti vain kaupungin valot ja pimeyden. Mutta kun hän katsoi ympärilleen, hän huomasi tumman hahmon, joka oli asettunut istumaan parvekkeelle tuodulle penkille. Siinä oli vielä rutkasti tilaa, joten Naruto käveli punahiuksisen viereen. Harmikseen hän huomasi hoippuvansa vieläkin vaarallisesti. Turkoosisilmäinen vieras ei kuitenkaan tullut auttamaan, joten tämä ilmeisesti oletti Naruton kykenevän kävelemään jo ilman apua. Naruto pääsikin päämääräänsä, vaikkei kovinkaan tyylikkäästi.

Tuli hiljaista.
Silloin Naruto tajusi, ettei tiennyt toisesta mitään. Kuka hän oli? Mikä hänen nimensä oli? Miksi hän oli Kiban bileissä?

"Kuka sinä oikein olet?" Naruto kysyi toivoen, ettei ollut kuullostanut liian töykeältä.

"Gaara", toinen vastasi yksinkertaisesti, irrottamatta kirkkaanvihreitä silmiään Narutosta. Blondi värähti hiukan. Ulkona ei ollut kylmä, mutta punahiuksisen läheisyys vain sai Naruton kehon käyttäytymään omituisesti. Syytä ilmiölle hän ei tiennyt, mikä pelotti nuorta hiukan.

"Olen Naruto. Naruto Uzumaki", blondi sanoi koittaen vääntää tuttua hymyä kasvoilleen.

"Tiedän, Kiba kertoi sinustakin", Gaara sanoi irrottamatta katsettaan.

"Aa. Mistä muuten tunnet hänet?"

"Olimme samalla kesäleirillä joskus lapsina. Nyt tulin tänne lomalle, ja päätimme tavata pitkästä aikaa", Gaara selitti tasaisella äänellä.

Naruto piti tavasta, jolla Gaara puhui. Hän ei nostanut tai laskenut ääntään, vaan piti sen samanlaisena,  rauhallisena. Blondi huomasi tuijottavansa punahiuksisen vaaleita huulia. Kun Gaara naurahti pienesti, Naruto tajusi erheensä ja rykäisi nolostuneena.

"Öh, siis, joo. Selvä", Naruto sanoi vieden kätensä niskansa taakse. Hän tunsi itsensä ääliöksi.

"Mm... Tiedätkö", Gaara aloitti, mutta keskeytti sitten yhtäkkiä. Ensimmäistä kertaa heidän katsekontaktinsa rikkoutui, kun Gaara laski katseensa maahan. Naruto katsoi toista kysyvästi. Hän kuitenkin odotti kärsivällisesti, että toinen sanoisi asiansa loppuun.
Hän ei saanut koskaan kuulla lauseen loppua.

Saattoi johtua humalasta, ettei Naruto heti käsittänyt tapahtunutta. Mutta kun hän sen vihdoin tajusi, blondista tuntui kuin hänen kehonsa olisi halvaantunut.

Hän tunsi nyt raikkaan ilman sijasta pehmeät, kylmät huulet omillaan. Naruto tuijotti järkyttyneenä muutaman sentin päässä olevia, kajaalilla rajattuja silmiä, jotka olivat sulkeutuneet kiinni.
Gaara vei toisen kätensä Naruton selän taakse, toisella hän tarttui blondin käteen. Naruto ei pystynyt vieläkään liikkumaan. Hänen päänsä oli täynnä kysymyksiä ja ajatuksia, jotka saivat nuoren miehen täysin sekaisin. Mitä tämä oli? Gaara oli mies! Miksi tämä suuteli häntä? Oliko tämä vitsi? Joku juoni? Mitä ihmettä tämä tarkoitti!?

Lopulta Gaara perääntyi rikkoen jäykän suudelman. Toinen tutkaili Naruton järkyttyneitä kasvoja hieman epäröiden. Naruto avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta kun sanoja ei tullut, hän sulki suunsa. Blondi pystyi vieläkin tuntemaan toisen huulet omillaan, käden vyötäröllään... Naruto tunsi jo tutuksi tulleen värähdyksen kulkevan pitkin selkärankaansa, aina niskaan saakka.

Gaara perääntyi vielä kauemmas toisesta katsoen maahan. Naruto tunsi liikkumiskykynsä palaavan pikkuhiljaa, ja lopulta hän pystyi ajattelemaankin lähes järkevästi.

Okei. Häntä oli juuri suudellut mies. Mies. Ihminen, joka oli samaa sukupuolta kuin hän.
Oliko hän pitänyt siitä? Ei. Entä inhonnut? Ei. Mitä hän sitten oli tuntenut? Kun ajatus tuntui liian vaikealta, Naruto koitti selvittää sitä ajattelemalla yksityiskohtia. Oliko hän pitänyt siitä, kun Gaara oli koskenut häntä? Kun Naruto ajatteli kylmiä väreitä kehossaan, hän tajusi, että ne olivat itse asiassa tuntuneet miellyttäviltä. Eli hän oli pitänyt kosketuksesta? Kyllä.
Entä Gaara muuten? Hän vaikutti mukavalta ja avuliaalta. Naruto piti sellaisista ihmisistä, vaikka itse tällaisen vastakohta olikin. Eli hän piti Gaarasta.
Mikä siinä sitten mätti? Se että Gaara oli mies? Kyllä.

Naruto vilkaisi Gaaraa. Tämän punaiset hiukset kehystivät kapeita, valkoisia ja kauniita kasvoja. Gaaralla oli kirkkaat silmät ja siro nenä. Hänen huulensa olivat pienet mutta sopivat täydellisest kasvoihin. Hänen ihonsa oli sileä ja täyteläinen. Gaara ei ollut kovinkaan lihaksikas, mutta silti hänen vartalonsa oli hyvässä kunnossa.

Eikö jo tällaisten asioiden ajatteleminen tehnyt Narutosta vähän homoa? Eikö siis olisi ihan sallittua pitää suudelmasta?

Kyllä.

Mitään sen kummempia mietimättä Naruto hivuttatui lähemmäs punahiuksista. Tämä vilkaisi blondia hieman hämmästyneenä. Naruto ei välittänyt, vaan siirsi kätensä Gaaran pään taakse ja suuteli tätä hellästi.

Suudelma oli varovainen ja kokeileva, muttei ollenkaan samanlainen kuin ensimmäinen. Kun Gaara vastasi siihen, ei tapahtumaa voinut enää verratakkaan ensimmäiseen. Naruto kiersi kätensä Gaaran niskan ympärille, joka puolestaan hyväili käsillään blondin selkää. Suudelmasta tuli syvä ja lämmin, eikä kumpikaan olisi halunnut lopettaa sitä. Lopulta heidän kuitenkin oli saatava happea, joten he vastahakoisesti irtautuivat toisistaan.

Tällä kertaa Naruton ajatukset olivat pienestä humalatilasta huolimatta kristallinkirkkaat. Tällä kertaa hän oli todella pitänyt suudelmasta, ja halusi lisää. Hänen harmikseen Gaara kuitenkin nousi ylös.

"Tule", Gaara kehotti ojentaen kätensä, johon Naruto hieman hämillään tarttui.

Punahiuksinen johdatti Naruton pois parvekkeelta, ja läpi meluisan asunnon. Naruto huomasi, että yhä useampi oli siirtynyt nurkkaan jonkun toisen kanssa tai lopettanut huutamisen ja riehumisen. Kukaan ei siitä huolimatta huomannut, kun kaksi nuorta poistuivat asunnosta vähin äänin.

"Missä asut?" Gaara kysyi.

"Öh, voin näyttää", Naruto sanoi hieman epävarmana. Vieraiden ihmisten kotiin tuominen ei ollut missään määrin järkevä ajatus, mutta Naruto ei juuri sillä hetkellä välittänyt.
Naruto otti kiinni Gaaran kylmästä kädestä ja lähti johdattamaan tätä kotiaan kohti.

He saapuivat hiljaisen omakotitalon luokse. Naruto kaivoi avaimet taskustaan ja avasi lukon. He astuivat sisään pimeään eteiseen. Naruto sytytti valot ja katsoi toista hieman kysyvästi. Niin, miksi Gaara oli tänne halunnut?

"Mm, missä huoneesi on?"Gaara kysyi tasaisella äänellään. Pian Naruto tajusi johdattavansa toista huoneeseensa.

Ovi aukesi narahtaen. Naruto oli juuri sytyttämässä valoja, kun Gaara keskeytti tämän. Blondi vilkaisi toista kysyvästi, mutta tämä vain hymyili. Naruto hymyili leveästi takaisin. Ensimmäistä kertaa koko iltana hän tunsi olevansa oma itsensä.

He asettuivat istumaan Naruton pehmeälle sängylle. Gaara katsahti hieman naurahtaen tyynyn vieressä olevaa pehmonallea, mutta Naruto nolostumisen sijaan vain hymyili ja otti pehmolelun syliinsä.

Silloin Gaara yhtäkkiä kaatoi Naruton sängylle ja suuteli tätä rajummin kuin ennen. Sitä vastaan ei Narutolla kuitenkaan ollut mitään, ja hän vastasi suudelmaan innokkaasti. Blondi kiersi kätensä toisen ympärille, kun Gaara siirtyi suutelemaan tämän kaulaa.
Naruto tuskin huomasi, kun Gaara hivutti kätensä toisen paidan alle.

Yö nieli suloiseen pimeyteensä kaksi nuorta, jotka eivät sinä hetkenä muistaneet heitä ympäröivää maailmaa, vain toisensa. Ja se riitti heille.

--

"Minato, kello on jo kaksitoista. Käytkö katsomassa, nukkuuko Naruto vieläkin?" punahiuksinen nainen kysyi mieheltään, joka nosti katseensa sanomalehdestään. Minato huokaisi, mutta suostui toisen pyyntöön.

Mies käveli rappuset ylös ja koputti valkoiseen oveen. Ei mitään. Minato koputti uudestaan. Kun vastausta ei edelleenkään kuulunut, vaaleahiuksinen astui sisään.
Ensimmäisenä Minato näki poikansa, joka nukkui sikeästi. Sitten, muutaman sekunnin kuluttua miehen päähän iski järkyttävä ajatus: Naruto ei ollut yksin.



A/N: Sellasta kivaa. >:D Ei kannata juoda ensin kahta litraa colaa ja sitten kirjoittaa suoraan selaimeen tarinaa. En suosittele!
...kuten en myöskään alkoholin juomista. Se ei ole yhtään niin kivaa kuin tässä ficissä vaikuttaa. >:O (tai no olikohan se nyt niin kivaa tuossa...)
Niin ja Naruton mieli tuossa suudelman jälkeen muuttuu kyllä tosi nopee, mutten oneshottiin mitä kauhiaa tunnedraamaa kehdannut alkaa tekemään. ^^"
Jooh, ja Naruton vanhemmat... Nyt vaan on elossa, en jaksanut alkaa sen kummemmin selittelemään. :D