Sydän ja mieli. Osa 3 - kateka
(Listaa käyttäjän ficit)
Arvostelu
1
Katsottu 1122 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 877 sanaa, 5196 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2011-03-21 18:34:48
No viimein, sitten. ^^'' En uskaltautunut julkaisemaan, ennenkuin minua patistettiin oikein kunnolla. Elikkäs. Tämmöistä sitten. ^^''
Arvostelu
1
Katsottu 1122 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
Naruto nukkui. Sai katseli poikaa vieressä hyvin pitkään. Sai totesi viimein, että hän ei nähnyt painajaista. Mustatukkainen laittoi itsellensä pedin sohvalle. Hänellä oli epämukava nukkua siinä, sillä se oli pieni. "Äh, pakko hankkia isompi sohva ja parisänky." Sain päässä liikkui ajatuksia. Vai että parisänky... Sai taisi ajatella jotain sinneppäin, että hänestä ja kettupojasta saataisi kehittyä ajan myötä muutakin kuin pelkkiä "ystäviä".
Naruto nukkui pehmeästi sängyllä. Hän hikoili, koska uni oli muuttumassa pelottavaksi. Sai oli nukahtanut ahtaalle sohvalleen jo ajat sitten. Hän oli syvässä unessa. Naruto heräsi hikisenä ja sydän tykyttäen. "Ei. Enään. Kauhuleffoja. Koskaan." Naruto valitti päässään. Hänellä väsytti, oli kuuma ja ahdas olo. Naruto nousi vuoteesta. Hän katsoi pitkään toista ja hymähti. Naruto kipitti vanhemman pojan luokse ja katseli hänen kasvoja. "Kiitos." Naruto kuiskasi hiljaa, pienellä kunnoittavalla sävyllä toisen korvaan.
Naruto pakkasi tavaransa ja puki päällensä. Poika katsoi sohvalle vielä, avaten ulko-oven ja astuen ulos yön pimeyteen.
Aamu sarasti. Sai heräsi aikaisin, kuten aina. Hän nousi ja katsoi kuin lunnostaan sänkyynsä. Tyhjä.
"Lähdit siis sittenkin, Naruto-kun." Sai totesi hiukan harmissaan. Aurinko oli nousemassa tummanpunaisena vasta ylös. Sai puki päällensä oikeat vaatteensa. Hän päätti etsiä Naruton takasin käsiinsä, tiedustellen viime yöstä häneltä.
Sai suuntasi ensin Naruton asunnolle. Tämä kurkkasi ikkunasta.
"Heh." Sai hymyili, hän löysi heti etsimänä. Parin hassun metrin päästä hän oli nuoremman asunnon sisällä. Sai otti päälystakkinsa pois ja katseli Naruton jääkaappia. "Naruto, olet vätys." Sai totesi hiljaa. Jääkaapissa ei ollut kuin homeinen maitopurkki. Sai lähti kauppaan, koska tahtoi tejdä nuoremmalle aamupalan. Kaikki tapahtui hetken mielijohteesta.
Kananmunat tirisivät pannulla, aurinko oli noussut korkeammalle, Naruto nukkui yhä... Naruto kuuli että hänen ympärillään tapahtui jotain, joten hän heräsi. "Mmhh?" Poika rutisti tyynyään kuolleen näköisenä. hän siristi silmiän ja katsoi keittiöön. "Sai?" Hän katsoi aamu-unisena.
Sailla oli essu päällä. "Ai huomenta, prinsessa ruusunen." Sai painotti sanaa "Prinsessa" . "PAH!" Naruto hymähti. Viiruposkinen nousi ja puki... Eikä hän ollut edes yllättynyt Sai tulosta. Hän oli otettu, tuo poika sitten jaksoi välittää tästä avuttomasta.
Sai kattoi pöydän, hän tykkäsi ilahduttaa muita. Se oli osottautunut hyvin mukavaksi touhuksi, sillä hän tunsi, että joku ilahtuu jostain mitä hän teki muille. Naruto vaatteet saatuaan päälle pääsi syömään herkku aamupalan.
"Minulla on erittäin hyvä syy tulla tänne." Napapaitainen katseli vastapäätä istuvaa.
"Eh... Niin?" Naruto tunsi että häntä pelotti.
"Syy siihen on, että kysyisin eilisestä."
"Niin..? Mitä siitä?"
"Siis eilisestä illasta."
"A-Ai... Niin?"
"Miksi lähdit keskellä yötä? Ja ilmoittamatta?"
"En tahtonut herättää..."
"Ja?"
"..."
Naruto pysyi hiljaa, hän ei keksinyt pätevää syytä toiselle, miksi lähti hänen luoltaan. Sai tunsi hiukan sääliä, hän ei ollut vihainen. Häntä vain hämmensi. Eikö Naruto luottanut häneen sitä vertaa?
He söivät, kunnes viimein Naruto aloitti.
"Anteeksi se, että lähdin." Naruto sanoi, koska ei ollut ajatellut mitään muuta.
"Ei se mitään, en ole vihainen. Mietin vain." Sai hymyili ymmärtävästi.
"Kiitos myös siitä, että jaksat välittää mutta..." Naruto keskeytti hetkeksi.
"Mutta en tarvitse tästä edespäin apuasi." Naruto totesi. Hän tarkoitti, että Sain tulisi jättää hänet rauhaan. Sai sekoitti hänen päänsä, kun koitti lähestyä.
Sai oli hiljaa. Tämä oli niin ihmeissään, niin... rikki.
"Miksi tätä tunnetta kutsutaan? Petetty? Surullinen?" Sai mietti päänsä hetkessä puhki. Hän nousi ja lähti mitään sanomatta. Naruto katsoi maahan. Hän katui joltain kantilta puheitaan, muttei siinä tilanteessa osannut peruuttaa sanojaan.
Sai paiskasi oven kiinni. Hänen tunnetilansa teki kaiken hänen puolestaan.
"Mitä minä tein..." Naruto valitti pieni katumuksen kyyneleenalku silmässään. Hän oli tyytyväinen, että Sai ei ollut hänessä kiinni enää, mutta hän ajoi tämän pois ilman kunnon syytä. Heistä oli tulossa ystäviä mutta...
Illalla Naruto saa postissa tulokset. Hän lukee.
"Kehotetaan uutta käyntiä, sillä sydämestä otetut arviot poikkeavat normaaleista." Jotain sellaista Naruto luki. Häntä pelotti. Hän meni nukkumaan, huolissaan kaikesta. Kaiken kaikkeaan huono päivä. Hän laittoi nukkumaan ja toivoi kaiken olevan toisin.
Naruto nukkui pehmeästi sängyllä. Hän hikoili, koska uni oli muuttumassa pelottavaksi. Sai oli nukahtanut ahtaalle sohvalleen jo ajat sitten. Hän oli syvässä unessa. Naruto heräsi hikisenä ja sydän tykyttäen. "Ei. Enään. Kauhuleffoja. Koskaan." Naruto valitti päässään. Hänellä väsytti, oli kuuma ja ahdas olo. Naruto nousi vuoteesta. Hän katsoi pitkään toista ja hymähti. Naruto kipitti vanhemman pojan luokse ja katseli hänen kasvoja. "Kiitos." Naruto kuiskasi hiljaa, pienellä kunnoittavalla sävyllä toisen korvaan.
Naruto pakkasi tavaransa ja puki päällensä. Poika katsoi sohvalle vielä, avaten ulko-oven ja astuen ulos yön pimeyteen.
Aamu sarasti. Sai heräsi aikaisin, kuten aina. Hän nousi ja katsoi kuin lunnostaan sänkyynsä. Tyhjä.
"Lähdit siis sittenkin, Naruto-kun." Sai totesi hiukan harmissaan. Aurinko oli nousemassa tummanpunaisena vasta ylös. Sai puki päällensä oikeat vaatteensa. Hän päätti etsiä Naruton takasin käsiinsä, tiedustellen viime yöstä häneltä.
Sai suuntasi ensin Naruton asunnolle. Tämä kurkkasi ikkunasta.
"Heh." Sai hymyili, hän löysi heti etsimänä. Parin hassun metrin päästä hän oli nuoremman asunnon sisällä. Sai otti päälystakkinsa pois ja katseli Naruton jääkaappia. "Naruto, olet vätys." Sai totesi hiljaa. Jääkaapissa ei ollut kuin homeinen maitopurkki. Sai lähti kauppaan, koska tahtoi tejdä nuoremmalle aamupalan. Kaikki tapahtui hetken mielijohteesta.
Kananmunat tirisivät pannulla, aurinko oli noussut korkeammalle, Naruto nukkui yhä... Naruto kuuli että hänen ympärillään tapahtui jotain, joten hän heräsi. "Mmhh?" Poika rutisti tyynyään kuolleen näköisenä. hän siristi silmiän ja katsoi keittiöön. "Sai?" Hän katsoi aamu-unisena.
Sailla oli essu päällä. "Ai huomenta, prinsessa ruusunen." Sai painotti sanaa "Prinsessa" . "PAH!" Naruto hymähti. Viiruposkinen nousi ja puki... Eikä hän ollut edes yllättynyt Sai tulosta. Hän oli otettu, tuo poika sitten jaksoi välittää tästä avuttomasta.
Sai kattoi pöydän, hän tykkäsi ilahduttaa muita. Se oli osottautunut hyvin mukavaksi touhuksi, sillä hän tunsi, että joku ilahtuu jostain mitä hän teki muille. Naruto vaatteet saatuaan päälle pääsi syömään herkku aamupalan.
"Minulla on erittäin hyvä syy tulla tänne." Napapaitainen katseli vastapäätä istuvaa.
"Eh... Niin?" Naruto tunsi että häntä pelotti.
"Syy siihen on, että kysyisin eilisestä."
"Niin..? Mitä siitä?"
"Siis eilisestä illasta."
"A-Ai... Niin?"
"Miksi lähdit keskellä yötä? Ja ilmoittamatta?"
"En tahtonut herättää..."
"Ja?"
"..."
Naruto pysyi hiljaa, hän ei keksinyt pätevää syytä toiselle, miksi lähti hänen luoltaan. Sai tunsi hiukan sääliä, hän ei ollut vihainen. Häntä vain hämmensi. Eikö Naruto luottanut häneen sitä vertaa?
He söivät, kunnes viimein Naruto aloitti.
"Anteeksi se, että lähdin." Naruto sanoi, koska ei ollut ajatellut mitään muuta.
"Ei se mitään, en ole vihainen. Mietin vain." Sai hymyili ymmärtävästi.
"Kiitos myös siitä, että jaksat välittää mutta..." Naruto keskeytti hetkeksi.
"Mutta en tarvitse tästä edespäin apuasi." Naruto totesi. Hän tarkoitti, että Sain tulisi jättää hänet rauhaan. Sai sekoitti hänen päänsä, kun koitti lähestyä.
Sai oli hiljaa. Tämä oli niin ihmeissään, niin... rikki.
"Miksi tätä tunnetta kutsutaan? Petetty? Surullinen?" Sai mietti päänsä hetkessä puhki. Hän nousi ja lähti mitään sanomatta. Naruto katsoi maahan. Hän katui joltain kantilta puheitaan, muttei siinä tilanteessa osannut peruuttaa sanojaan.
Sai paiskasi oven kiinni. Hänen tunnetilansa teki kaiken hänen puolestaan.
"Mitä minä tein..." Naruto valitti pieni katumuksen kyyneleenalku silmässään. Hän oli tyytyväinen, että Sai ei ollut hänessä kiinni enää, mutta hän ajoi tämän pois ilman kunnon syytä. Heistä oli tulossa ystäviä mutta...
Illalla Naruto saa postissa tulokset. Hän lukee.
"Kehotetaan uutta käyntiä, sillä sydämestä otetut arviot poikkeavat normaaleista." Jotain sellaista Naruto luki. Häntä pelotti. Hän meni nukkumaan, huolissaan kaikesta. Kaiken kaikkeaan huono päivä. Hän laittoi nukkumaan ja toivoi kaiken olevan toisin.
Kommentit (Lataa vanhempia)
Cresta
- 2011-03-26 15:47:23
Ensimmäinen ja toinen osasi oli kirjoitettuna ihan hyvin, mutta tässä alkaa tökkiä. Missä on entteri? Tällaista tekstiä on oikeasti hyvin raskasta lukea. Käypä vilkaisemassa niitä edellisiä osia ja katso sitten tätä. Kumpaako on miellyttävämpi lukea? :)
Ja niin. Puheenvuoron olisi ihan hyvä aloittaa uudelta riviltä. On aika sekavaa lukea tekstiä, jossa yhtäkkiä kesken rivin alkaa puheenvuoro.
Mutta muuten ihan sujuvaa. ^^
Ja niin. Puheenvuoron olisi ihan hyvä aloittaa uudelta riviltä. On aika sekavaa lukea tekstiä, jossa yhtäkkiä kesken rivin alkaa puheenvuoro.
Mutta muuten ihan sujuvaa. ^^
Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste