Disclaimer: Tickin tapahtumat ja ajoittain esiintyvä hyvin huono huumori voivat olla vain minun käsialaani ! (suurinosin siksi koska kellään muulla ei varmasti voi olla näin huonoa huumorintajua..) Kishimoto-sensei omistaa hahmot ;___; damn you!!

Luku 6: Dear Lord, please give me the strength to not slap an idiot today...Amen.


"Niin tein mitä?!"

Hetken Kiba luuli ystävänsä muuttuneen patsaaksi. Siniset silmät tuijottivat häntä kauhulla ja suu ammotti avonaisena jo toista minuuttia huudon jälkeen. Naruto näytti unohtaneen miten liikkua. Tai edes elää.
"Olit humalassa, no big deal. Kyllä Sasuke sen tajuaa, että et tarkoittanut mitään ja antaa ajallaan anteeksi. Sitä paitsi pahin mitä voi tapahtua on, että teillä tulee olemaan hieman outoa olla toistenne kanssa mutta kyllä pärjäätte" ruskeahiuksinen puhui yrittäen palauttaa ystävänsä takaisin elävien kirjoihin.
'Helppohan sinun on sanoa, kun et tiedä mistään mitään!' Naruto huusi mielessään.

Blondi tunsi vähitellen muistojen pulppuavan pintaan. Hämärästi hän näki Sasuken kasvot ja suudelman polte palasi kuivuneille huulille. Naruto myös muisti tunnustaneensa tunteensa kahdesti.
'Ei perkele.'

"Mutta selitäs nyt tämä: jos et juonut oikeasti tippaakaan niin miksi muuten käyttäydyit niin?" Kiba tuntui puhuvan enemmän sillä hetkellä pukemilleen vaatteille, kuin Narutolle. Ajatusten rattaat lähtivät kuitenkin pyörimään ja päänsäryn läpi muistikuvat edellisestä illasta lipuivat mieleen. Valojen rasittava välke, basson jylinä, nuoria huulilukoissa ja viileän rauhallinen ilma ulkona. Kajaalilla rajatut silmät muistuivat nyt hyvinkin selvästi. Sekä kylmien huulien kosketus.

"Kiba, saanko lainata kannettavaasi?" Naruto kysyi hypätessään sängystä pois. Ruskeahiuksinen vain nyökkäsi ja katsoi ihmetellen levottoman ystävänsä toimintaa. Naruton onneksi Kiba ei ollut niitä ihmisiä, joiden mielestä tietokoneeseen kuului salasanat, joten internet avautui nopeasti. Ruskeat sormet näppäilivät tuttuun hakukenttään mielessään pyörineen sanan ja Wikipedian artikkeli ilmestyi alle sekunnin silmien alle.

MDMA

'MDMA eli ekstaasi on keskushermostoa aktivoiva huumausaine...vaikutukset..lisää serotoniin  ja noradrenaliinin vapautumista..Yleensä käyttäjä kokee ensin "kohahduksen", jota seuraavat rauhoittuminen, hyvänolon tunne, värien ja äänten voimakas aistiminen sekä syvällinen rakkauden tunne sekä omaa itseä, muita ihmisiä että koko ympäröivää maailmaa kohtaan.'
Sanat valuivat sinisten silmien ohi pätkittäin ja vain osa rekisteröityi aivoissa asti. Se tieto kuitenkin varmisti Naruton ajatuksen: hänet oli tosiaan huumattu eilen.
"Ekstaasia? Mistä hemmetistä sinä sitä revit?" selän taakse raahautunut Kiba ihmetteli huomattuaan auki olleen sivun.

"En minä sitä mistään repinyt vaan se hiton Gaara huumasi minut!" blondi murisi. Se pieni punapäinen mulkku oli kehdannut huumata hänet. Ja sen takia hän oli mennyt tekemään ne tyhmyydet.
'Kill me now!' Naruto nurisi päänsä sisällä ja hieroi särkeviä ohimoitaan.
"Gaara? Ja kukas hitto se on?" Kiba ihmetteli. Naruto tajusi lipsautuksensa ja kääntyi takana olevaa ystäväänsä kohti.

Oli kai parasta kertoa kaikki eilisestä. Kaiken sen mitä hän muisti.

- - - - -

Vesi hieroi mukavasti hänen lihaksiaan ja vartaloaan. Kuumuus vei kaiken pois puuduttavalla autuudellaan ja pisaroiden ääni tuntui kaukaiselta. Sydän vaaleassa rinnassa ei tuntunut hidastuvan normaaliin rytmiinsä hetkeksikään vaan pumppasi verta kiivaasti jännittyneeseen kehoon. Tummat hiukset riippuivat kasvoja kehystäen, jotka kuumuuden vuoksi punoittivat verisuonien noustessa kohti pintaa. Sasuke ei ollut saanut nukuttua koko yönä.

Kun hän vihdoin ja viimein oli edellisiltana päässyt kotiin asti, hänet oli vedetty mukaan isoveljensä juoppobileisiin. Yliopisto-opiskelijat joivat vielä enemmän, kuin nykypäivän lukiolaiset. Musiikki oli sielläkin pauhannut pari astetta liian kovalla ja Singstar peli oli ollut kovassa käytössä. Sasuke olisi vain halunnut mennä nukkumaan, mutta hänelle ei oltu suotu sitä oikeutta.

Mutta nyt hän sai vihdoin omaa rauhaa. Kello löi aamun varhaisia tunteja ja tuntui, että koko muu maailma vielä nukkuisi. Tai olisi sammunut.
Sasuke nosti kätensä hetkeksi rinnalleen. Sydän hakkasi yhä rintakehää vasten eikä suostunut rauhoittumaan. Hänen suonissaan poltti käsittämättömästi. Ajatukset tuntuivat olevan usvan peitossa, eikä mikään tuntunut järkevältä.

'Se oli humalan syytä...vain humalan syytä.' Ajatus käväisi hetkellisesti sumun reunalla.
Vesi muuttui jo ihonlämpöiseksi, joten käsi kohosi sulkemaan hanan. Lämmön kadotessa niin katosi sumukin ja Sasuke tunsi itsensä valuvan laattalattialle istumaan.

Naruto. Hänen idiootti, suurisuinen ja blondi parinsa oli suudellut häntä edellisenä yönä. Ja huutanut koko kylälle rakastavansa häntä. Suudelma tummahiuksista kuitenkin eniten raivostutti. Miehinen ylpeys ei antanut anteeksi toisen miehen kosketusta ja Sasuken mukavuuden rajat oli ylitetty roimasti. Hän halusi kääntää aikaa taakse päin ja korjata kaiken. Olisipa hän vain pysynyt mukavasti omassa nurkassaan sinä iltana niin tätä fiaskoa ei olisi koskaan sattunut hänen kohdalleen. Sasuke käänsi katseensa ylös.
Suihkunpäästä tippui vielä vettä.

Päästyään viimein ylös ja ulos kylpyhuoneesta Sasuke pukeutui. Viikonloppuisin saattoi unohtaa siistin ja arvokkaan ulkonäön ja ottaa college-housut esille. Hän vetikin harmaat ja väljät housut  jalkojensa peitoksi ja sinisen t-paidan päälleen. Hiukset saisivat sojottaa tahtonsa mukaan vaikka Mekkaa kohti.

Kaukosäätimen kautta avattu TV ei suoltanut muuta kuin lasten ohjelmia ja musiikkia, joten Sasuke jätti jälkimmäistä lähettäneen kanavan päälle hiljaisella äänenvoimakkuudella. Väsynyt selkä rentoutui sängyn petauspatjaa vasten Sasuken jäädessä tuijottamaan kattonsa mysteerisiä kuvioita. Rockmusiikin soidessa hän tunsi eilisen vihan nousevan pintaan. Mustien silmien väsynyt katse väistyi ärsyyntyneen tieltä ja huulet pureutuivat pieneksi viivaksi. Sisällä kuohui, mutta Sasuke ei suostunut päästämään sitä ulos.

Oli myönnettävä, että koko tilanne oli tullut täysin puun takaa ja tietysti se yllätti täysin. Sasuke ei vain osannut päättää oliko se hyvä vai huono juttu. Romanttikkopuoli hänessä huusi vihaisena menetettyään huulensa jollekin josta ei edes pitänyt. Hänessä asuva kyynikkö puolestaan väitti asian olevan täysin turha pohdinna aihe. Sasuke ei osannut päättää kumpaa kuunnella ja mitä syytä käyttää turhautumiseensa.

"Sasuke! Tule alas ja tee jotain ruokaa!" karhea mies ääni huusi jostain talon uumenista. Sasuke sulki silmänsä tympääntyneenä, mutta nousi hetken päästä ylös. Ties mitä hänen hyvin krapulainen isoveljensä saisi keittiössä aikaan, jos hän ei menisi ja tottelisi?
'Uuni räjähtäisi ainakin ensimmäisenä..ja hellan kaasuventtiili jäisi auki joten seuraavan kerran kun tässä taloudessa sytytetään tupakka..hyvästi kotitalo ja elämä.'

Jossain alitajuntansa syvimmässä kolkassa pieni ääni Sasuken päässä teki päätöksen: seuraavalla kerralla Naruton nähdessään tapahtuneesta ei puhuttaisi.
Teeskenneltäisiin, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

- - - - -

Maanantai. Naruto ei ollut koskaan aikaisemmin elämässään kironnut sitä päivää yhtä paljon kuin sinä aamuna. Nuori mies oli juuri pakannut koulureppunsa ja siniset silmät vilkuilivat kelloa jatkuvasti. Perjantain temppujen jälkeen tämä päivä olisi varmasti hänen viimeisensä.
'Hyvästi elämä, työ, huvittelu ja ramen. Tulen kaipaamaan teitä todella' blondi ajatteli surullisen koomisesti mielessään. Sentään ulkona ei satanut sillä hetkellä harmaiden pilvien läsnäolosta huolimatta.

Harmaa tunnelma velloi myös lukion käytävillä, joilla juuri heränneet opiskelijat yrittivät piristyä ja keskittyä uuteen päivään. Narutolle aika tosin tuntui pysähtyneen jännityksen takia. Levoton ja osittain pelokas tunne potki vatsanpohjalla eikä Uzumaki ollut halukas näkemään työpariaan.

Onneksi sekoitettu kemian kurssi koittaisi vasta myöhemmin iltapäivällä, joten hän sai vielä armon aikaa.

"Vieläkö toilailusi painaa mieltä?" rinnalle ilmestynyt Kiba kysyi. Naruto putosi ajatustensa korkeuksista takaisin julmaan arkeen ja katsoi hetken ystäväänsä ihmetellen unenpuutteesta hitaiden aivojensa rekisteröidessä toisen lausumia sanoja.
"En vain oikein tahtoisi nähdä Sasukea vielä. Varsinkaan kun en ole edes päättänyt mitä sanoa" hän myönsi.

Brunette hänen vierellään näytti hetken tuumivalta, mutta säälin hohtoinen hymy koristi pian teräväpiirteisiä kasvoja.
"Ihan varmana pelottavaa. Kyllä minäkin hermoilisin jos olisin möhlinyt noin Hinatan kanssa."

Naruto oli lauantaina kertonut Kiballe aivan kaiken. Gaaran lisäksi hän oli jopa uskaltautunut kertomaan seksuaalisuudestaan, mikä ei onneksi ollut näyttänyt olevan ruskeahiuksiselle ongelma. Blondi muisti, että sitä huojentumisen määrää ei voinut mitenkään kuvailla. Hän ei ollut kai ikinä kertonut itsestään näin paljon kellekään näin ajoissa. Jälleen ajatukset pääsivät harhailemaan tuntemattomille teilleen. Aamun avaus alkoi soimaan keskusradiosta, joten pojat erosivat omiin käytäviinsä huudellen lupauksia yhteisestä lounaasta.

Sosiaalinen puoli tuntui olevan yhtä äänekäs, kuin aina ennenkin ja rento ilmapiiri roikkui kaikkien ympärillä. Sekään ei tosin saanut Naruton jännittyneitä hartioita rentoutumaan. Luovuttaen hän huokaisi ja istui penkilleen luentosalin omaiseen luokkahuoneeseen. Tuho tulisi vaikka mitä tekisi ja hän ottaisi sen vastaan niin hyvin kuin urheilullinen homomies saattoi: tilanteen jälkeen pääsisi kotiin itkemään.

"Et sitten ottanut neuvostani vaaria. Oikeasti Uzumaki, voisit edes yrittää elää ja rentoutua hieman" monotoninen ääni lausui hänen takaa ja Naruto tunsi käsiparin hierovan hartioitaan kokeilevasti. Kosketuksesta säpsähtäen hän kääntyi katsomaan taakseen ja huomasi perjantaina tapaamansa punahiuksisen.
"Mitä helvettiä sinä oikein täällä teet?" Naruto kysyi muistaen hallita äänenvoimakkuuttaan. Ei toivottu huomio ei olisi sillä hetkellä hyvästä.
"Etkö muista? Sanoinhan olevani samalla osastolla, kuin sinä. Taidat sittenkin olla yhtä tyhmä, kuin miltä annat näyttää. Muut maailman blondit ovat varmasti yhtä ylpeitä maineestaan.." Gaara puhui rauhallisesti, mutta Naruto pystyi tuntemaan olevansa alakynnessä. Perhana miksi hänen piti olla alistuvaa tyyppiä?

"Kiitos sinun ja huumeidesi menin pilaamaan ehkä ainoan ihmissuhteeni, jonka kehittäminen oli edes jonkin arvoista" Naruto sihahti hampaiden välistä hiljaa sanat, jotka oli tarkoitettu vain ajatuksiksi. Gaara kohotti olemattomiksi nypittyjä kulmiaan.
"Tuli sekoiltua vai? Se nyt on pieni hinta siitä tunteesta mitä yksi pieni pilleri voikaan saada aikaan. Et kyllä voi kieltää, etteikö se tunne ollut upea" punatukka hymähti ja nojasi pöytäänsä sekä lähemmäs Narutoa.

Sitä blondi ei todella voinut kieltää etteikö serotoniinintasoon vaikuttanut huumausaine olisi tuonut taivaallisen kokemuksen, mutta hän ei ollut pyytänyt sellaista.
"En pyytänyt sinua antamaan minulle yhtään mitään tunnelmaa nostattavaa. Varsinkaan sillä tavoin, kuin sen teit" hän aloitti jämäkästi, mutta viimeinen lause tuli ulos vain mutinana. Gaara kuuli kuitenkin joka sanan ja pienen pieni virnistys salli itsensä näkyväksi.

"Olinkin jo kerinnyt unohtamaan sen pikkuisen yksityiskohdan. Hyvä että sinä sentään muistit" passiivinen ääni onnistui kehräämään. Naruton pelasti luokkaan saapunut Iruka, joka turhankin pirteänä toivotti hyvät huomenet oppilailleen. Gaaran kylmän painostava olemus kaami Naruton selkäpiitä koko tunnin ajan.
'Mitä ikinä teinkään ansaitakseni tämän? Johtuuko se siitä, että tykkään pojista? Kohtalo on varmasti joku ahdasmielinen kusipää, joka saa sadistista mielihyvää kiduttamisestani..'

- - - - -

Painostavan sosiaalipsykologian tunnin ja liiankin rennon kuvaamataidon jälkeen Naruto unohti murheensa hetkeksi nälkiintymisen ansiosta. Hän oli hermoillut aamulla niin paljon, että oli unohtaa syödä aamulla mitään joten lounastauko tuli enemmän kuin tarpeeseen. Ruokalan tuttu hälinä peitti ajatukset alleen ja blondi antoi itselleen luvan rentoutua hieman.
Ainoa ongelma nyt oli hänen yllättäen karannut ruokahalunsa. Kouluruoka ei sentään ollut niin kuvottavaa, että se pelkästään karkoittaisi huutavan nälän mutta jännitys teki sen helposti.
"Hengitä edes" tarjottimensa pöytään laskenut Kiba huokaisi.
"Yritys on kova, mutta taitaa olla turha" blondi huokaisi takaisin ja pakotti vesilasinsa sisällön kurkustaan alas.
"Onko kaikki hyvin, Naruto-kun?" Hinatan hento ääni kysyi korkeammalta.

Tytön vaaleat silmät katsoivat Uzumakia rehellisesti huolestuneina ja hetken Naruto sääli Kibaa saamansa huomion vuoksi. Sentään ruskeahiuksinen poika tiesi, ettei Hinatalla ollut mahdollisuuksia Naruton kanssa.
"Joo kaikki on ihan hyvin, Hinata. En vain saanut paljoa unta viikonloppuna ja nyt maksan siitä" hän naurahti ja soi ujolle tytölle leveän hymyn. Ele sai odotetusti tytön punastumaan hieman, mutta tämä uskaltautui hymyilemään takaisin. Naruto huomasi ajattelevansa, että nyt hän tiesi miksi Hinata ylipäätään viehätti Kibaa.

Sen täytyi olla karismaa.

"Istu toki alas" hän sanoi Hinatalle ja vilkaisi ruskeatukkaista ystäväänsä nopeasti silmäkulmastaan. Kiba jäisi yhden velkaa.
Lyhythiuksinen tyttö nyökkäsi ujosti ja istui alas poikien väliin.

Keskustelu sujui rennoissa merkeissä ja Naruto pisti merkille edistyksen seuralaistensa välillä. Kiba oli kertonut hänelle aikaisemmin bileiden tapahtumista sen jälkeen, kun Naruto oli kävellyt pahaa aavistamatta ulos. Kun Ino oli lähtenyt viemään Sakuraa vessan puolelle, he olivat Hinatan kanssa ottaneet tilanteesta kaiken hyödyn. Ujon tytön kanssa tosin se tarkoitti viatonta käsistä pitämistä, mutta Kiballe se oli enemmän kuin tarpeeksi. Ilmeisesti tyttö oli todella eläinrakas ja varsinkin koirat olivat lähellä sydäntä. Kaikeksi onneksi Inuzuka oli muistanut kertoa koirastaan Akamarusta ja he olivat sopineet näkevänsä jossain välissä ensi viikkoa viedäkseen suuren valkoisen koiran kävelylle.
Kiban leveä virne oli auttanut Narutoa unohtamaan hetkeksi oman perjantai-iltansa.

Hetken kuluttua Naruto tunsi tutuksi tulleen kylmienväreiden juhlinnan selkäpiissään ja kääntyi katsomaan taakseen. Gaaran vaaleat silmät porautuivat sinisten silmien syvyyksiin ja punahiuksisen pojan ilme oli tavallistakin passiivisempi. Blondi kerkesi jo hetken epäillä, että punkkarilla oli jokin harvinainen sairaus, joka halvauttaa kasvojenlihakset ja siksi tämä oli aina niin ilmeetön.
'Tosin hän on jo nostellut kulmiaan minulle, joten se ei voi olla mikään outo sairaus.'
Eikä Gaaraa voinut täysin ilmeettömäksi sanoa, kun tämän silmät olivat normaaleja silmiä ilmeikkäämmät.

Gaaran suupielissä saattoi nykiä pieni virne, mutta virnistelyn sijaan nuori nyökkäisi jonnekin vasemmalle kehottaen Narutoa kiinnittämään huomiota siihen suuntaan. Hieman epäillen blondi totteli ja jännityksen aalto pyyhkäisi viimeisetkin rentoutumisen merkit teille tietämättömille. Kiireisten opiskelijoiden sankan joukonkin takaa Sasuken tummathiukset oli erehtymätön tuntomerkki.
'Parempi hoitaa tämä nyt.'
"Anteeksi, mutta pitää mennä" blondi sanoi pikaisesti ja nykäisi lattialla makoilleen reppunsa olalleen. Nopea poistuminen jätti keskusteluunsa uppoutuneen parivaljakon hieman ihmettelemään, mutta kysymyksille ei ollut aikaa Naruton jo kadottua nuorien sumaan.
"Mikähän hänelle tuli?" Hinata kysyi heikolla äänellä.

Kiba tunsi yllättäen hermostuvansa, kun hänen tukensa häipyi turhankin yllättäen. Ihastuksensa kahdestaan oleminen ei tehnyt tiukkaa parin ryypyn jälkeen, mutta selvänä asiat olivat ihan toisin. Kämmenet hiostuivat nopeasti ja sanat takertuivat kurkun seinämiin.
"Kiba-kun?"
"A-anteeksi, mutta minunkin pitää mennä" ruskeahiuksinen änkytti nopeasti ja keräsi tavaransa sekä tarjottimensa pikaisesti mukaan. Hinata jäi tuijottamaan hämmentyneenä teräväkatseisen pojan perään.
'Ehkä hän ei sittenkään pidä minusta' surullinen ajatus kaikui tytön mielessä, kun hän jatkoi syömistään hylättynä.

'Olen suoraan sanottuna idiootti!' Kiba huusi mielessään ja hänen olisi tehnyt mieli juosta päin seinää.

- - - - -

Laskettuaan puoliksi syödyn sämpylän vierelleen Sasuke käänsi silmänsä takaisin avonaisen kirjan tekstien riveille. Meluisan ruokalan sijaan hän suosi syömistä hiljaisessa paikassa, joten kirjasto oli hänen keitaansa. Tänä maanantaina hänen keitaansa rauhaa tosin häirittiin.
"Sasuke! Hetki aikaa?" Naruton rasittava ääni puhui jostain kauempaa.

Uchiha oli aavistanut, että idiootti tulisi itse puhumaan hänelle tapahtuneesta varmasti jonkin tekosyyn suojin. Hän vain ei ollut ajatellut sen tulevan näin pian.
"Pienempää suuta idiootti. Etkö osaa käyttäytyä kirjastossa?" kylmä ääni lausui, kun mainittu idiootti oli päässyt tarpeeksi lähelle kuullakseen kuiskauksen.
Naruton kasvoilla loisti vain tuttu virne ja Sasuke luuli hetken, että blondi oli tullut toisen asian merkeissä.

"Kuule, se perjantain käytökseni oli törkeää ja kuulin kaiken Kibalta. En itse muista paljoakaan erinäisistä syistä mutta-"
"Lopeta hourailusi, Uzumaki" Sasuke keskeytti. Tummat silmät katsoivat suoraan sinisiin aaltoihin ja vaaleaihoinen teini muisti hetkellisesti niiden samaisten silmien halukkaan kiillon katulamppujen valossa. Viha, jota hänen olisi pitänyt tuntea, ei näyttäytynyt kertaakaan.
"En yhtään tiedä mistä puhut joten lopeta jorinasi" hän totesi haastaen Narutoa katseellaan. Kuinka pitkälle hän voisi haastaa pariaan menemään?

Hän pisti huomiolle pienen punan Naruton poskilla ja korvien ylärustoissa. Jos äänekäs blondi olisi ollut tyttö, Sasuke olisi varmasti hieman vaikuttunut tuosta reaktiosta. Hänen innokkaat ihailijansa olivat usein tärkeileviä ja kaikki samanlaisia teennäisiä. Naruton tavoin käyttäytynyt tyttö olisi saanut edes vähän huomiota.
Ruskettunut käsi haroi kullanvaaleita hiussuortuvia ja kasvoilla väreili eksyneen koiranpennun ilme.
Sasuke huomasi miettivänsä, kuinka pehmeät ne vaaleat hiukset oikeastaan olivatkaan.

"Kuitenkin, haluan pyytää anteeksi ja toivottavasti se ei vaikuta mitenkään työhömme-"
"Älä rasita pieniä aivojasi sillä," Sasuke keskeytti jälleen, "en tajua yhtään mistä puhut, joten anna olla ja anna minunkin samalla olla."

Naruto luuli jääpuikon iskeytyneen rintaansa sen äänensävyn myötä. Vaikka Sasuke olikin kylmä, kuin jää niin ei hänen tarvinnut käyttää tuollaista sävyä puhuessaan. Joskus blondi ihmetteli, mikä tummahiuksisessa pojassa viehätti niin. Jos jokaisen ihmisen sisällä on astia johon kaikkien ikävien sanojen, asioiden ja tekojen seuraamat tunteet kaatuivat, se astia oli nyt täyttynyt yli auraiden.
"Ehkä minä en osaa aina käyttäytyä tällaisissa hienostopaikoissa ja olen äänekäs, mutta sentään osaan käyttäytyä ihmisiä kohtaan paremmin kuin sinä. Olet kylmä, sarkastinen, egoistinen kusipää, joka välittää vain itsestään. Olet onnekas kun kaikki mitä haluat vain tipahtaa kuninkaallisten jalkojesi juureen ja ihailijat juoksevat perässäsi. Anteeksi vain ettemme kaikki ole yhtä vitun täydellisiä!" blondi puhui asteittain ääntään korottaen.

Vihan purskahdus jätti Naruton hengittämään hetkeksi raskaasti nyrkit puristuksissa ja Sasuken hämilleen. Koko lukiouran aikana tummahiuksinen ei ollut kuullut yhtäkään mainintaa, että blondi olisi koskaan huutanut kellekään vihaisena. Vaikka Naruto olikin ajoittain häirikkö, hän ei koskaan suuttunut.
Sasuken tarkka kuulo oli kerennyt erottamaan jokaisen hapenvedon, äänensävyn muutoksen ja puheen kiihtyvyyden. Naruto oli tosiaan vihainen hänelle.
Oliko se tyytyväisyyttä mikä hänen rinnassaan sykki?

"En minäkään ole täydellinen, vaikka koko muu maailma näyttääkin kuvittelevan niin. Jos epäilet niin voit itse tarkistaa asian" tummahiuksinen sanoi levollisesti ja nousi tuoliltaan. Tummissa silmissä oli nyt uusi välke, mutta Naruto ei osannut tarkalleen tunnistaa sitä. Blondi tunsi jonkin työnnettävän rintaansa vasten ja lämpimän hengityksen korvansa juurella.
"Älä joudu huonolle puolelleni, idiootti."

Sasuke poistui sen jälkeen rauhallisesti, kuten aina ennenkin ja blondi jäi katsomaan hetkeksi ihastuksensa perään. Oliko Sasuke päässyt vihille Naruton tunteista? Jos oli, hän oli syvästi pulassa. Naruto katsoi hänelle työnnettyä vihkosta ja pieni hymy pääsi hänen huulilleen.
"Sentään en saanut turpaani tänään" hän puhui itselleen huojentuneena ja kellon soidessa hän kiirehti kohti sekoitetun kemian luokkaa.

- - - - -
A/N: huoh! menipäs tässä kauan .___. 14päivää eli 2 viikkoa! pyydän anteeksi, mutta nyt on kirjoitukset ohitse ja julkaisut jatkuvat normaalisti ^^
ps. tuo juttu ekstaasista on oikeasti lainattu Wikipediasta joten sieltä se löytyy :)

Ehdotuksia tulevista tapahtumista otetaan vastaan! Sekä toiveficcejä otan myös vastaan jos haluatte sellaista toivoa ^^ (tosin vain one-shotteja...)

Kiitos, että luitte tämän! Pisteet, kommentit ja raaka kritiikki on tervetullutta :)