Valikko
Kategoriat
Impro
    -Impro 1
    -Impro 2
Crossover
    -Crossover
Paritus (S-K13)
    -hetero
    -poikarakkaus
    -tyttörakkaus
    -muu
Paritus (K13-K15)
    -hetero
    -poikarakkaus
    -tyttörakkaus
    -muu
Muu
    -Kilpailu
    -S-K13
    -K13-K15
    -muu
"En halua tappaa häntä..." - Hakaneula
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 2213 sanaa, 14312 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2011-07-28 11:32:04
Kansio: Muu - Kilpailu

Päähenkilöt: Hinata & Neji
Genre: Drama..?
Varoitukset: Naruto-jaksojen tasoista väkivaltaa.
Disclaimer: Naruto-sarja on Masashi Kishimoton omaisuutta
Summary:

"Totuus on..." Neji huokaisi, hänen äänensä alkoi palautua taas normaalin kylmäksi, "Että te ette halua, ettekä pysty tappamaan minua. Se tekee teistä heikon, ja tuosta aseesta hyödyttömän."

Olkaa niin kilttejä ja kommentoikaa >.<

Arvostelu
6
Katsottu 1518 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
A/N:

Huh, sain tämän tehtyä! xD
Mutta varoitan vain, että tämä ei tosiaankaan ole parhaita ficcejäni, sillä en osaa kirjoittaa taisteluista, jouduin oikeastaan pakottamaan itseni kirjoittamaan tämän loppuun. Saanko tästä tunnustuksesta rehellisyyspisteitä vai tyhmyyspisteitä? -.- (veikkaan viimeksimainittuja)
Kuitenkin, pakkohan tämä oli kirjoittaa, koska kilpailuosion idea oli hyvä, enkä todellakaan aio jättää leikkiä kesken x3
Hinatan ase oli kohtuu helppo keksiä. Minulle oli ilmiselvää, että ase olisi kirves (kirves-addiktio >3). Loput päätin lukemalla Hinatan hahmotietojen nippelitietoja. Prässätyt kukat tulevat Hinatan kukkaprässäys-harrastuksesta, ja punainen huivi siitä, että tyttönen on syntynyt joulukuussa, ja pitää punaisesta papusopasta. Kaiverrettu aurinko tulee tietenkin Hinatan nimestä. Aseen erikoisominaisuus on hyvin, hyvin kliseinen, mutta sopii mielestäni hyvin Hinatalle.
Noh, olkaapa hyvä, ja olkaa kilttejä ja kommentoikaa taistelukirjoitustaitojani, minun on kehityttävä siinä ^^
(Yosh, jos en pääse seuraavalle kierrokselle, kirjoitan monta lukua mpregeä! Se on sitten lupaus! *Gai/Lee-peukalo*) xD
Otsikko on btw hyvin random x3
...............
...............
...............



"En halua tappaa häntä...


Tuulenvire kutitteli hetken Hyuga Hinatan kasvoja, ja sai hänen lyhyet hiuskiehkuransa tanssimaan. Kohta tuuli oli jo kadonnut, ja jäljellä oli vain taistelukentän tyhjyys. Kiban sanat kaikuivat Hinatan mielessä, jos hän joutuisi Nejiä tai Aavikon Gaaraa vastaan, hänen pitäisi luovuttaa.
Taululle oli juuri ilmestynyt hänen nimensä. Sen lisäksi siellä oli toinenkin nimi.

Neji Hyuga, Hinatan serkku.

Hinata tiesi, että nyt hänen pitäisi luovuttaa, niin Kiba oli sanonut. Tyttö tiesi, että huoli oli aiheellinen, sillä Hinata ei voisi ikimaailmassa pärjätä Nejiä vastaan.

Niin siinä sitten oli käytävä. Hinata kääntyi ympäri ja säpsähti.

"I-isä?" hän kuiskasi miehelle edessään. Hyuga Hiashilla oli kädessään kirves, ja hän ojensi sen totisena tyttärelleen. Hinata otti sen hämmentyneenä vastaan.

"Päädyit siis Nejiä vastaan", Hiashi totesi, ja päästi irti kirveestä, "Älä käytä tavallisia taisteluliikkeitä. Käytä tätä."

Hinatan kädet nytkähtivät vähän alas kirveen painosta, mutta hän nosti sen nopeasti takaisin alkuperäiselle korkeudelleen. Hinata katseli kirvestä. Sen varsi oli tavallisen näköistä, joskin erittäin sileäksi hiottua punaruskeaa puuta. Varteen oli kiinnitetty prässättyjä kukkasia ja sidottu punainen huivi. Metalliosa oli kiiltävä ja terävä, siihen oli kaiverrettu tyylitelty aurinko.

Hinata nosti katseensa isäänsä. Hänen liidunvalkeat silmänsä olivat kysyvät. Miksi? Miksi isä halusi äkkiä antaa hänelle aseen?

"Sanokaamme sitä eräänlaiseksi kokeeksi", Hiashi huokaisi. Mies katsahti äkkiä suoraan Hinatan silmiin.

"Jos onnistut tappamaan serkkusi sillä, olet todistanut olevasi kelvollinen Hyugan klaanin johtajaksi."

Hinata värähti. Halusiko isä hänen tappavan Nejin? Miksi ihmeessä?

Tyttö ei kuitenkaan kyennyt muuhun kuin nyökkäämiseen. No niin. Nyt hän ei voisi enää edes luovuttaa. Anteeksi, Kiba.

Hiashi osoitti kirvestä, ennen kuin kääntyi ympäri.

"Varsi on tehty samasta puusta kuin chakralle herkkä paperi. Vuodattamalla chakraa siihen, se kulkeutuu suoraan terään."

Näin sanoen Hyuga-klaanin johtaja poistui. Hinata katseli kirvestä hetken, nielaisi, ja katsoi alas. Neji mulkoili häntä taistelukentällä jo pahansuovasti. Hinata huokaisi syvään ja käveli rappuset alas.



Hinata asettui areenalle seisomaan, noin kymmenen metrin päähän serkustaan. Neji mulkoili tyttöä pahasti, mutta sitten poika tuntui huomaavan kirveen. Nejin kasvoille piirtyi vahingoniloinen virnistys.

"Isänne taitaa todella haluta, että pääsette hengestänne", Neji sanoi, naurahtaen kolkosti, "Jos hän todella antoi teille tuon, Hinata-sama..."

"I-isoveli..." Hinata takelteli, "M-mitä tarkoitat?"

Nejin kasvoille ilmestyi taas vanha kunnon pokerinaama.

"Sitä", hän huokaisi, "Että tuosta ei ole teille mitään hyötyä."

"Aloittakaa!" Hayate Gekkoo huusi, ja yski komeasti perään, hypäten samalla pois areenalta.

Neji ei aikaillut, vaan otti byakyganinsa käyttöön, juosten Hinataa kohti. Tyttö puristi kirvestä, kanavoiden siihen chakraansa. Kun Neji oli kohdalla, Hinata yksinkertaisesti alkoi huitoa kirveellään. Neji käytti perinteisiä Hyuga-klaanin lähitaistelutekniikoita, muttei onnistunut osumaan kunnolla. Hinata sai sen sijaan aikaan viiltoja, niin syviä haavoja kuin pintanaarmujakin.

Hinata onnistui hetken päästä kaatamaan Nejin maahan. Tyttö huohotti, puristaen kirvestä rystyset valkoisina. Neji makasi hetken maassa, myöskin hengästyneenä.

"N-neji-kun..." Hinata aloitti, ojentaen kätensä serkulleen, "Voimme l-lopettaa ta-taistelun t-tähän, jos h-haluat."

Neji mulkaisi Hinataa pahasti, repäisi tytön kädestä kiinni pitäen itseään kohti, ja löi tätä oikean käden olkapäähän. Hinata tunsi viiltävää kipua, kun nivelside katkesi olkapäässä, ja nivel tuntui nytkähtävän sijoiltaan.
Tyttö parkaisi, ja riistäytyi irti Nejin otteesta. Hän pystyi vaivoin pitelemään kirveestä kiinni, eikä kyennyt säilyttämään tasapainoaan. Hinata kompastui omiin jalkoihinsa, ja mätkähti maahan.

"Ette kai te voi olla noin heikko?!" Neji huusi, hypäten pystyyn, "Miten niin 'Voimme lopettaa tähän', eikö teille merkitse mitään se, mitä isänne on teille sanonut? Ja tuollaisen rääpäleen piti syntyä päähaaraan, ei ihme, että teille annettiin tuo!"

Neji osoitti sormellaan kirvestä, jota Hinata edelleen puristi. Hinata tuijotti Nejiä kauhuissaan, silmät auki rävähtäneinä.

"Totuus on..." Neji huokaisi, hänen äänensä alkoi palautua taas normaalin kylmäksi, "Että te ette halua, ettekä pysty tappamaan minua. Se tekee teistä heikon, ja tuosta aseesta hyödyttömän."

Hinata laski katseensa kirveeseensä. Tiesikö Neji siitä enemmän kuin Hinata itse?

"Ei teillä ole kuitenkaan aikaa alkaa sitä tutkiskelemaan", Neji totesi, ja valmistautui lyömään Hinataa. Hinata huomasi sen, ja hyppäsi pois alta. Hän piti kirvestä ojossa Nejiä kohden, tukien oikeaa kättään vasemmalla.

"Isoveli!" Hinata sai sanan suustaan takeltelematta, "Jos... Jos et l-lopeta minun halventamistani, minä... Minä o-oikeasti tapan sinut."

Hinata nielaisi lopussa kuuluvasti. Hikipisarat muodostivat mikroskooppisia vesiputouksia tytön otsalle. Kirveen terä kimalteli valossa.

Neji katsoi ensin Hinataa, sitten kirvestä. Sitten poika nosti molemmat kätensä ylös, ja katseli Hinataa tyynesti.

"Yrittäkää."

Hinatan kädet tärisivät. Siinä Neji suorastaan tarjosi kaulaansa. Tyttö katseli vuorotellen kirvestä ja serkkuaan. LOpulta Hinata ummisti silmänsä, ja huitaisi umpimähkään. Se osui, Hinata tunsi vastuksen. Rikkoutuvan ihon kalvon.

Hinata piti silmänsä kiinni. Kyynel valui hänen silmäkulmastaan. Hänhän oli heilauttanut kirvestä niin lähellä Nejin kaulaa, ja tuntenut, suorastaan kuullut rikkoutuvan ihon. Poika oli varmasti kuollut.

Katsomosta kuului yllättyneitä huutoja. Yllättyneitä. Järkyttyneitä.

"Aioitteko pitää silmiä kiinni vielä kauankin?"

Hinata säpsähti, ja aukaisi silmänsä. Neji istui maassa risti-istunnassa, pidellen kaulaansa.
Mahdotonta.

Kaulassa oli pahan näköinen viilto, mutta Neji oli näköjään täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Valtimo ei ollut auennut.

Hinatan kädet tärisivät. Tavallaan hän oli helpottunut... Mutta miten Neji saattoi olla hengissä? Kirves oli terävä, sen olisi pitänyt katkaista pojan kaula, tai ainakin repäistä valtimo auki.

"K-kuinka tuo on mahdollista?" Hinata sopersi, "M-mitä sinä t-teit?"

"Minä en tehnyt mitään, Hinata-sama", Neji totesi, ja nousi ylös, "En edes väistänyt."

Hinata ei ymmärtänyt ollenkaan. Tyttö katseli Nejiä hetken, ja kysyi ääni väristen: "S-sinä taidat tietää t-tästä aseesta j-jotain."

Neji nyökkäsi, katsellen kirvestä, ja sitten serkkutyttöään. Molempien vaaleat silmät säteilivät heikkoa valoa, auringonsäteiden leikitellessä verkkokalvoilla.

"Tuo kirves", Neji aloitti, yskähtäen, "Kuului eräälle Hyugan klaanin kunoichille, nyt jo edesmenneelle. Hän oli heikko tyttö, liian lempeä, muistutti teitä. Hän ei halunnut tappaa ketään, mutta tahtoi siitä huolimatta olla hyödysi kylälle. Hän teetätti eräällä hyvin taitavalla ninja-aseiden valmistajalla tuon kirveen. Sen erityisominaisuus nimittäin on, että se on hyvin tehokas ase, aiheuttaa syviä viiltoja ja tappaminenkin käy nopeammin kuin tapettava edes ymmärtää kuolleensa. Siinä on kuitenkin yksi asia, joka teki kirveestä kunoichille sopivan; sillä ei voi tehdä kuolettavia iskuja ilman tappamiseen suostuvaista kättä. Kirves aistii käyttäjän chakrasta, haluaako tämä toisen kuolemaa koko sydämestään. Kuten voitte arvata, kunoichi ei ikinä kyennyt surmaamaan tuolla kirveellä ketään. Ei, vaikka se lopulta maksoi hänen henkensä."

Neji otti taisteluasennon, tuijottaen Hinataa tiiviisti: "Isänne halusi testata teitä, antamalla teille tuon kirveen, Hinata-sama. Hän halusi kokeilla, pystyttekö tappamaan minut, mutta ette te tietenkään pysty. Koette saman kohtalon, kuin tuon aseen entinen omistaja, kuolette, koska ette halua itse tappaa."

Neji hyökkäsi, eikä Hinata hämmennykseltään tajunnut suojata, poika pääsi niskan päälle. Poika hakkasi Hinataa hetken, mutta ei onnistunut osumaan elintärkeisiin elimiin. Lopulta Hinata kaatui maahan. Tyttö yski hetken verta, mutta nousi sitten pystyyn täristen.

"Luovuttakaa", Neji totesi lakonisesti, ja katsoi Hinataa kiinteästi. Hinata tiesi Nejin puhuvan asiaa. Tyttö ei tätä ottelua voittaisi. Hän ei halunnut oikeasti vahingoittaa serkkuaan, sillä Neji oli ollut oikeassa. Hinata oli lempeä, liian lempeä.

Tyttö kohotti vasemman kätensä viittaukseen, pitäen kirvestä oikeassa. Hinatan ote ei ollut irronnut aseesta taistelun aikana kertaakaan, vaikka hänen oikea olkapäänsä oli sijoiltaan. Hinata ei ollut oikeastaan edes ymmärtänyt, kuinka kipeä se oli.

Hinata viittasi. Käsi ei tärissyt, vaikka tyttö oli kaikkea muuta kuin varma.

Neji ei ehtinyt ymmärtämään, mitä tapahtui. Hinata vain töytäisi pojan kumoon, ja asettui istumaan tämän päälle. Tyttö asetti kirveen terän Nejin kaulalle.

"K-kyllä minä pystyn ta-tappamaan!" Hinata sai sanat suustaan, painaen terää Nejin kaulaa vasten, "Mi-minä pystyn, pystyn, pystyn! M-minä haluan!"

Neji katseli serkkuaan yllättyneenä. Pojan otsasuojuksen solmu oli auennut, nauha valahti Nejin korvan juureen. Hinata sai nähdä Nejin kasvot kokonaisuudessaan. Lumivalkoiset silmät tuijottivat suoraan Hinatan silmiin. Nejin ilme oli jonkinlainen sekoitus hämmennystä, inhoa, ja jotain kolmatta tunnetta, josta Hinata ei saanut selvää. Nyt keskellä pojan otsaa näkyi myös hakaristiä muistuttava merkki, sinetti, jonka Hyugan päähaara oli häneen asettanut.

Hinata toisti: "Mi-m-minä p-pystyn tappamaan sinut."

Neji ei edes räpäyttänyt silmiään: "Miksette tee sitä jo?"

Hinata painoi kirvestä lisää Nejin kaulaa vasten, pojan oli jo vaikeaa hengittää. Neji sulki silmänsä, eikä Hinata saanut selvää, alistuiko hän tapettavaksi, vai miettikö seuraavaa siirtoaan. Hinatakin sulki silmänsä, ja yritti rauhoittaa hengityksensä.

"Minä luovutan."

Neji katseli Hinataa yllättyneenä, melkeinpä järkyttyneenä tämän luovutettua. Kohta pojan kasvot kuitenkin palautuivat peruslukemille.

"Ei teistä ollutkaan mihinkään, Hinata-sama", Neji totesi, nousten ylös.

Hinata itki. Kyynelkarpalot valuivat tytön poskia pitkin. Katsomosta kuului ihmetteleviä huutoja. Miksi tuo tyttö luovutti? Hänhän oli jo käytännössä katsoen voittanut!

Neji tuhahti, ja lähti käävelemään portaita takaisin tasanteelle, sitoen samalla otsapantaansa paikalleen. Ei merkkiä sentään kaikille kehdannut esitellä.

Hinata pyyhki kyyneleensä, ja katsoi kirvestä, jonka hän oli äsken pudottanut. Ensimmäistä kertaa sen jälkee kun hän sen oli saanut, hän oli päästanyt siitä irti. Hinata pyyhki hikisiä käsiään huppariinsa, ja veti kirveen vasemmalla kädellään luokseen. Hinata siveli sen terää, siihen kaiverrettua aurinkoa. Luonnonvalo sai kaiverruksen näyttämään lähes aidolta.

Hinata hymyili vähän surumielisesti, ja nousi ylös. Tyttö veti kirvestä perässään kävellessään portaita kohti, se loi maahan ohuen uran.

Hinata ei ollut onnistunut surmaamaan Nejiä.

Tyttö kohotti kirveen silmiensä tasalle, ja katseli sitä hymyillen. Hän oli toteuttanut taistelussa sekä isänsä että Kiban toiveen, ensin taistellut kirveellä, sitten luovuttanut.

Hinata oli tosiaan liian lempeä, ja ylpeä siitä.

Kommentit (Lataa vanhempia)
ahmatassu - 2011-07-28 20:02:38
Jeah! Nyt on aikaa~ Siispä juu, asiaan~ Nii minä ainakin tykkäsin. :D Ihan hyvinhän sää nois taistelukohtauksissakin onnistuit vaikka alottelija niis ootkin~ ^^

Mut jehpaa isoin asia mikä häiritsi, oli se kun tos alussa toi iskä tuli kuin tyhjästä ja häipyi sit kans heti. :l Se olis periaatteessa häirinny vähemmän, jos tos taistelun aikana olis vaikka kuvaillu sen ilmeitä sieltä katsomosta Hinatan näkökulmasta tai vastaavaa. Ilmentänyt sitä että siellähän se sitä ottelua kattoo. :I Nyt se vaan humps tuli ja humps meni. :D

...mutta idea on mun mielestä hyvä. :D No kirves, joo, mielikuvitusellisempiakin aseita on, mutta ihan sama! Ja ei toi erikois ominaisuus nyt niin kamalin klisee ollu. :D Ainakaan mun mielestä. ^^" Mut hei hömfää huu~ Nelosen saat kuitenskii~~

ahmatassu - 2011-07-28 20:04:11
...mikä tää taito on? D: Painoin vahingos viitoseen! Hirveä tragedia!! D888 Miten sä selviät tästä? x'D

Kawamaru - 2011-07-28 22:11:43
Btw, ei pahalla, mutta suosittelen hylkäämään infotekstilaatikosta kommentinpyyntöviestit ym. heti ensi kättelyssä. Niillä ei ole merkitystä ficin kannalta, ja yleensä ne ovat vain aloittelijan merkki. En tarkoita loukata, mutta on lukijan oma päätös kommentoiko hän vai ei ja uskon, että jos ficci ansaitsee kommenttia, sitä kyllä myös tulee :)

Mutta sitten itse ficciin. Kappalejakoa olit käyttänyt mukavan ahkerasti (ehkä turhankin paljon, mutta se ei ole suuri paha - mieluummin liikaa kuin liian vähän) ja nähdäkseni kieliopillisesti ficci oli ihan oikein kirjoitettu. Loppua kohden silmiin osui muutama kirjoitusvirhe, mikä ei sinänsä ole kovin suuri paha, mutta jos haluat välttämättä välttää kirjoitusvirheet ja pelata varman päälle, voit esimerkiksi pyytää jotakuta betaajaksi (oikolukijaksi) ;)

Taistelukohtauksesta mainitsit, että et ole niiden suhteen hyvä kirjoittaja. Tämä näkyi ficistä hieman etenkin kohtauksessa, kun Hinata huitoi kirveellään - olisin kaivannut ehkä enemmän kuvailua taistelusta ja sen tiimellyksestä, siitä millaisia tuntemuksia ja ajatuksia taistelussa syttyy kun iskut vilisevät. Mutta huomasin, että yritys oli ollut ihan hyvä, plussaa siitä :)

Hahmoihin olit uppoutunut hyvin, Hinata oli niin hinatamainen kuin voi uskoakin ja Neji kylmäkiskoinen Hinataa kohtaan. Myös puhetyylit ja käyttäytyminen kuvastivat hyvin henkilöitä.

Vaikka tämä tuntuu hieman vielä viilausta kaipaavankin, ei tämä suinkaan mikään huono ole. Annan tästä enemmän kuin puolet pisteet, toisin sanoen 4 pistettä :)

akatsukilover2 - 2012-03-31 19:52:37
Tuuota noin... sydämeni hakkaa tuhatta ja sataa, säikähdin lopussa että aikooko Hinata tehdä itsarin. Mutta onneksi loppu oli onnellinen. :))

Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste