Disclaimer: Tämä tarina on minun! Mutta hahmot eivät...höh.


Luku 20: Finale.



Sasuke puhalsi lämmintä ilmaa viilentyneisiin käsiinsä. Hermostunut poika istui yhdellä poliisiaseman käytävällä olevista tuoleista ja katsoi kelloa pienin väliajoin. Hän tunsi sydämensä huolesta raskaat lyönnit ja jalat tärisivät adrenaliinista. Kyuubi oli saatu lukkojen taakse, mutta Naruto oli vielä kateissa. Sasuke tunsi jäisen tunteen vatsansa pohjassa, kun ajatus vaaleaverikön pahimmasta kohtalosta kävi hänen mielessään.
'Älä ole draamakuningatar! Ei Naruto mihinkään kuole' hän vakuutteli itselleen ja pyyhkäisi tummia hiuksia pois silmiltään.

Mutta huoli kuiskaili yhä pelottavia mielikuvia hänen päähänsä ja Sasuke katsoi jälleen seinällä riippuvaa kelloa. Sasori ja Deidara olivat lähteneet pelastusretkelleen jo pari tuntia sitten.
'Inhottaa vain istua ja odottaa...en halua olla näin hyödytön!' Uchiha huusi mielessään ja puristi kylmät kätensä turhautuneena nyrkkiin. Kolkot askeleet aseman käytävällä pysähtyivät penkkirivin viereen ja mustat silmät nousivat tulijaan.
"Voinko istua viereesi?" Hinatan itkuinen ääni pyysi. Laventelin sävyiset silmät olivat nyt punertavat vuodatetuista kyyneleistä ja kalpealla iholla näkyi yhä kuivuneita vanoja. Tyttö näytti entistä heiveröisemmältä kuin koskaan ennen. Hinata istui Sasuken viereen katse painuksissa ja hän puristi käsiään ristiin, kuin rukoillen epätoivoisesti.

"Kuulitko heistä?" Sasuken ääni oli matala ja laskelmoitu. Hän ei halunnut näyttää tytölle sisällään vellonutta epäjärjestyksen merta, joka yritti hukuttaa hänet jokaisella aallollaan. Lyhythiuksinen tyttö nyökkäsi ja kuuluneet niiskutukset viestivät kyyneleiden taas putoavan hänen silmistään. Sasuke katsoi sivusilmällään ujoa tyttöä ja nosti kätensä tämän yläselälle lohduttavana eleenä.
"Eivät he kuolleita ole, joten älä itke" se kuulosti paljon tylymmältä, kuin Sasuke oli tarkoittanut. Kosteat silmät kääntyivät katsomaan häntä ja niiden katse oli kovempi kuin Sasuke oli ikinä nähnyt.

"Eivät ehkä, mutta he ovat vaarallisten rikollisten käsissä. Mitä vain voi tapahtua! Etkö sinä ole yhtään huolissasi?" Hinata korotti ääntään vihaisena, mutta pala hänen kurkussaan rikkoi sitä kuin lasia. Tytön kädet tärisivät entisestään ja tämä puri huultaan pitääkseen loput tunteistaan sisällään.
"Kiba ja Naruto tulevat molemmat takaisin kunnossa" Sasuke sanoi ja Hinata ei kuullut hänen äänestään pienintäkään epäilystä. Ärtymys hänen sisällään palasi huoleksi ja hän nyökkäsi pienesti.

Kaksikko istui hiljaa mietteissään, katsoen poissaolevina ohi kulkevia poliiseja. Painava ilmapiiri heidän yllään oli käsinkosketeltava eikä kumpikaan heistä uskaltanut sanoa vielä mitään. Hinatan laventelisilmät katselivat ympärilleen mietteliäinä ja jäivät tuijottamaan hetkeksi kauempana sijaitsevaa ulko-ovea. Tytön käsi kohosi puristamaan kaulassaan koristanutta riipusta, jonka hän oli saanut joululahjaksi Kibalta. Sasuken aiemmin osoittama varmuus sai hänessä jalansijan ja Hinata pyyhkäisi kyyneleet kasvoiltaan.
"Olen onnellinen, että teillä sujuu niin hyvin" tyttö lausahti äkkiä.

Tummahiuksinen käänsi kummastuneen katseensa vieruskumppanilleen, joka käänsi pehmeän katseensa häneen. Sasuken kasvoille kohosi harvinainen, rauhallinen hymy.
"Minäkin olen siitä onnellinen" hän huokaisi vastaukseksi. Hinata hymyili rohkaistuneena ja kaksikko jatkoi vielä hetken todellisuuden ja sen huolien pakoilua vähäpätöisellä keskustelulla.

- - - - - -

Korvissa kaikui laukauksen ääni ja hänen kehonsa jokainen lihas oli pysähtynyt. Edes sydän ei tuntunut lyövän hänen rinnassaan. Kello tuntui pysähtyneen hänen sisällään ja ympäröivä maailma kadonneen. Naruto ei hetken ajan tiennyt missä oli tai edes mitä oli tapahtunut. Hän ei kuullut korvien soinnin läpi mitään ja hän ei tiennyt voisiko avata silmiään. Naruto oli hetkeksi heittäytynyt täydelliseen tyhjyyteen ja hiljaisuuteen, jonka uloskäyntiä hän ei tuntunut löytävän.
Hänen aivonsa kuitenki lähettivät silmäluomille käskyn aueta.

Hän oli vieläkin samassa huoneessa, joka oli hetki sitten ollut itse Helvetti. Kauhu ja kuolemanpelko olivat syrjäytyneet ja aika oli kliseisesti hidastunut. Sydämen syke palasi raivoavana pauhuna hänen korvissaan ja se tuntui takovan tietään ulos blondin rinnasta. Siniset silmät katselivat ympärilleen, mutta eivät rekisteröineet sumeisesta maailmasta paljoakaan. Naruto hieroi vaistomaisesti silmiään ja tuntiessaan käsiensä iholla jotain vierasta hän katsoi niitä. Punaiset juovat ja roiskeet värittivät hänen ruskettuneita käsiään.  
Hetken kaikki oli epäselvää, mutta pian sininen katse tavoitti edessään maahan kaatuneen ruumiin. Peinin silmät katsoivat kattoon tyhjinä ja tämän otsassa olevasta luodinreiästä valui verta. Tumma punainen värjäsi oransseja suortuvia valuessaan maahan veren merkitessä miehen kuolinpaikan.

Todellisuus tuntui shokin takia kaukaiselta ja hän saattoi vain tuijottaa lattialla makaavaa ruumista, vaikka jossain kaukana joku kuului huutavan hänen nimeään ja ravistelevan häntä.
"Naruto! Naruto, kuuletko sinä minua!?" Sasori yritti huutaa jäykistyneelle pojalle, mutta blondin katse ei liikkunut mihinkään. Aseensa ties minne viskannut Deidara kiirehti peittämään oranssitukkaisen rikollisen ruumista yhdellä huoneen matoista ja katsahti Sasoriin.
"Soita poliisille ja kerro missä olemme. Pojat voisivat tarvita myös ambulanssia, jotta ammattilaiset voivat tarkistaa heidän vammansa" punapää sanoi ja heitti blondille oman kännykkänsä keskittyen jälleen Narutoon.

Pojan hengitys oli käynyt nopeammaksi, mutta tämän katse oli yhä kiinnittynyt lattiaan. Tapahtumat olivat alkaneet upota tämän tietoisuuteen ja hän alkoi ymmärtää mitä oli käynyt.
Sinisen katse kääntyi vihdoin vierellä istuneeseen Sasoriin, joka hymyili rohkaisevasti. Mies otti taskustaan nenäliinan ja pyyhki sillä kangistuneen blondin poskia.
"Pääset ihan pian kotiin. Sasuke odottaa sinua" punapää sanoi rauhallisella äänellä ja rypisti veritahrat puhdistaneen kankaanpalan takaisin taskuunsa. Ajatus kotona odottavasta poikaystävästä sai Naruton sydämen kevenemään aavistuksen ja hän sai aikaiseksi heikon nyökkäyksen.

Deidaran kääriessä ruumista maton sisään Sasori auttoi Naruton jaloilleen. Blondin ajatukset olivat yhä sekalaiset, mutta kaiken kaaoksen keskellä blondi pystyi paikantamaan pienen pienen rauhan. Olkapäähän sattui, mutta sekin tuntui puutuvan unohdukseen.
"Kyuubi on toimitettu telkien taakse" Sasorin vakava ääni keskeytti Naruton syvällisen pohdinnan. Blondi poika huokaisi helpottuneena ja naurahti vaimeasti.
'Vihdoin tämä koko sotku on loppu' hän ajatteli Sasorin kummastellessa nuoren reaktiota.

Rauha sai kasvaa Naruton sisällä entisestään, kun hän ulos päästyään huomasi rappusilla istuneen Kiban.
"Hei jätkähän näyttää ihan rauniolta" brunette naurahti tuttuun tapaansa. Blondi ei jaksanut heittää mitään takaisin vaan istui ystävänsä viereen. Yksinkertaisetkin asiat merkitsivät Narutolle siinä hetkessä paljon. Tuuli hänen kasvoillaan ja hiljainen hetki ystävän kanssa tuntuivat kuolemaa hipovan illan jälkeen suuremmilta.
"Anteeksi, että jouduit mukaan tähän" anteeksipyyntö oli looginen, mutta se sai Kiban nauramaan.
"Eihän tämä sinun syytäsi ole. Suurin osa baarireissuista päättyy näin" brunette kevensi tunnelmaa ja tönäisi blondia kevyesti terveeseen olkapäähän.

Poliisiautojen ja ambulanssien sireenit halkoivat ilmaa ja siniset valot värittivät pihaa pian. Naruton silmissä kaikki tuntui menevän ohi korvien ja hetken hän tunsi olevansa jälleen pysähtyneessä tilassa. Kysymykset illan tapahtumista saivat epämääräiset vastauksensa ja olkapää saatiin kipeästi paikalleen vahvojen kipulääkitysten alkaessa vasta vaikuttaa. Ensihoitajista yksi oli luvannut viedä pojat suorintapäätä kotiin, mutta Sasori oli puuttunut keskusteluun ja määränpää oli vaihtunut poliisiasemaksi.
"Sasuke on siellä vielä kuulustelun jäljiltä ja Hinatakin on ilmeisesti mennyt sinne" punapää oli sanonut hymyillyt ambulanssin penkeillä istuville pojille ennen kuin kääntyi takaisin talolle. Naruto ehti nähdä ovesta kannettavan ruumissäkin, ennen kuin takaovet suljettiin.

Eläessään Naruto ei ollut tuntenut niin suurta ikävää kotiin.

Parinkymmenen minuutin matka kesti hänen mielestään liian pitkältä. Maisemat eivät reksiteröityneet silmissä, kun hänen mielensä huusi Sasuken nimeä. Aiemmin koettu pelko ravisteli häntä jälleen muistuttaen kaikesta muustakin kauhusta mitä hän oli joutunut käymään läpi. Siniset silmät tuijottivat tummennetusta ikkunasta ulos päämäärää etsien ja ajatuksissaan Naruton käsi lepäsi tuetulla olkapäällä. Lääkeaineet turruttivat hänen lihaksiaan ja tokkurainen olo ei auttanut hänen ikäväänsä. Matkaa säesti Kiban kivusta kumpuava kiroaminen ja moottorin pehmeä hyrrääminen.
Poliisiaseman lamppujen näkyessä ikkunasta Naruto tunsi sydämensä sykkivän odotuksen voimasta ja hänen poskilleen levisi tuttu lämpö.

Ovet avattiin heidän edestään ja Naruto tunsi askelensa kevyemmiksi. Hänen ikävänsä painoi sisällä, mutta tieto sisällä odottavasta pojasta tuntui nostavan hänet ilmaan. Vain yksi ovi vielä.

Ulko-ovien luota kuulunut ryminä kiinnitti istuvan kaksikon huomion ja hetken Sasuke unohti hengittää. Hän kuuli rakastamansa äänen, se huusi hänen nimeään. Tummahiuksinen nousi ylös ja sulki luokseen juosseen pojan sylinsä turvaan. Rinnassa ollut sydän kiitti tuntematonta ylintä voimaa ja Sasuke upotti sormensa vaaleiden hiusten lomaan.
"Luojan kiitos olet kunnossa" hän sanoi ja katsoi kauemmas vetäytynyttä poikaa. Mikään hymy maailmassa ei ollut kirkkaampi ja kauniimpi, kuin Naruton. Sinisistä silmistä vuoti huojennuksen kyyneleitä ja Sasuke veti kaipaamansa pojan lähelleen suudellakseen häntä.

Kaaos, pelko, kipeät salaisuudet ja haavat jäivät taakse sinä iltana.

- - - - -

"Naruto alahan jo tulla!" Kushinan voimakas ääni kaikui yläkerrassa solmionsa kanssa taistelevan pojan korviin. Ikkunasta saattoi nähdä alkukesän auringonpaisteen ja kirkkaan sinisen taivaan. Linnut lensivät taivaalla ja aika lensi varmasti niiden mukana.
'Voi perhana kai tämä nyt kelpaa' blondi marisi mielessään ja katsoi itseään vielä viimeisen kerran peilistä. Tumma puku vaatetti hänen vartaloaan täydellisesti ja alta pilkottanut kirkas oranssi kauluspaita mustine solmioineen tekivät hänestä aikuisen miehen näköisen. Hän hymyili peilikuvalleen ennen kuin juoksi alakertaan.

"Kuka olisi uskonut, että sinä valmistut ihan ajallaan lukiosta?" Minato naurahti kun rymistelevä nuori suoriutui alakertaan. Naruto mulkaisi isäänsä leikkisästi ja sujautti juhlakenkänsä nopeasti jalkaansa.
"No eiköhän sitten mennä. Ollaan melkein myöhässä" hän sanoi kääntyessään vanhempiensa puoleen. Kushina hymyili ylpeänä ja yritti selvästi pidätellä itkua ettei maskara leviäisi ihan vielä. Punatukkainen nainen halasi poikaansa vielä ripeästi ja suki tämän hiuksia hetken ojennukseen.
"Olet yhtä komea kuin isäsi" Kushina huokaisi onnellisena ja halasi tätä vielä kerran ennen lähtöä.

Tunnelma koulun käytävillä oli kevyt ja iloinen, kun tulevat ylioppilaat odottivat juhlatilaisuutta omassa käytävässään. Tytöt sievissä mekoissaan ja pojat virallisissa puvuissaan. Koko tilanne vaikutti Narutosta oudolta, kuin yksi luku hänen elämässään jäisi tuntien sisällä taakse.
"Olisi pitänyt arvata, että turvaudut oranssiin viimeisenäkin päivänä" Kiba naurahti lyödessään ystäväänsä tuttavallisesti selkään. Poikaystävänsä vierellä seisonut Hinata nauroi kevyesti ja otti bruneten kädestä kiinni.
"Näytätte molemmat todella komeilta" hän sanoi hymyillen. Naruto ei voinut kuin hymyillä lämpimästi takaisin.
'Kiba on todella onnekas, että Hinata jaksaa häntä' ivallinen, mutta ystävällinen ajatus kävi hänen mielessään.

Bruneten puolestaan kehuessa tyttöystävänsä ulkonäköä Naruto käänsi katsetaan etsiäkseen omaa poikaystäväänsä. Väenpaljouden takia tehtävä oli vaikea, mutta blondi otti haasteen vastaan lähtien halkomaan ihmismassaa löytääkseen Sasuken. Mennessään hän kuuli Sakuran ohjeistavan opiskelijoita paikoilleen ja juhla alkaisi ihan niillä minuuteilla.
"Näytät todella hyvältä puvussa. Voisit useamminkin pukeutua kuin ihminen" Sasuke kehräsi tarttuessaan harhailevan poikaystävänsä kädestä kiinnittäkseen tämä huomion.  Blondi mutristi pienesti huuliaan loukkaukselle, mutta tummahiuksisen katse sai hänet leppymään.
"Sinäkin näytät hyvältä. Musta korostaa kivasti silmiäsi" Naruton sarkastinen lause sai tummahiuksisen naurahtamaan ja musta katse pureutui sinisten silmien syvyyksiin.

Sasuke kiersi käsivartensa toisen selälle ja veti blondin kiinni itseensä. Lämmin halaus sai Naruton sydämen sykkimään innostuksesta. Kuukausien jälkeen kaikki oli jälleen normaalisti. Ei vaanivia raiskaajia tai hulluja rikospomoja. Nyt olisi enää vain hän, Sasuke ja arjen tavalliset ongelmat.
'Kuten se, että haluan häntä ihan helvetisti!' Naruto marisi mielessään ja yritti olla keskittymättä tummahiuksisen huumaavaan tuoksuun.

Sasuke hymähti tuntiessaan blondin kovan sydämensykkeen ja puhalsi kevyesti tämän korvaan kiusoitellakseen nuorempaa enemmän.
"Muistathan: jatkot teillä kunhan vanhempasi menevät illastamaan äitini kanssa." Sasuken viettelevä ääni sai hänen ihonsa kananlihalle ja Naruto punastui hieman mielikuvista, jotka pulpahtelivat hänen mieleensä.
"Muistan" hän sanoi ja antoi Sasukelle kevyen suudelman, ennen kuin he siirtyivät omille paikoilleen odottavassa jonossa.
'Toivottavasti äiti ei vollota silmiä päästään' Naruto vei ajatustensa aiheen toisaalle ja hymähti.

Se hetki todella tuntui niin tärkeältä, aikakauden lopulta.

- - - - -

Alkukesän tapaan illat olivat vielä kirkkaita, mutta tähdet saattoi erottaa violetista taivaankannesta helposti. Naruto heitti puvuntakkinsa ja solmionsa toimistotuolilleen ja huokaisi pienesti nojatessaan ikkunalautaan. Hänen ajatuksensa ja lihaksensa tuntuivat olevan jumissa. Sasuke katsoi ajatustensa meressä purjehtivaa poikaa tyytyväinen hymy huulillaan ja sulki oven perässään. Hänen sydämensä kiihdytti tahtiaan, kun hän käveli poikaystävänsä luo. Turvalliset kädet laskeutuivat Naruton olkapäille ja siniset silmät kääntyivät katsomaan takana seisovaa tummahiuksista.

Lämpö kohosi jälleen nuoremman poskille, kun hän näki Sasuken varman ja intensiivisen katseen. Hänen suunsa tuntui kuivuneen ja tulevan odotus repi hänen sisintään kappaleiksi.
"Olemme nyt ihan kahdestaan" Sasuke sanoi matalalla äänellä ja Naruto ei voinut kuin nyökätä. Kaikki järki, kaikki suunnitelmat siitä miten käyttäytyä olivat täysin kadonneet sen sileän tien. Jäljellä oli enää tunne Sasukesta. Naruto kääntyi kohtaamaan tummahiuksisen kunnolla ja hän katsoi aavistuksen pidempää poikaa hermostuneena.
Sasuke hymyili lämpimästi ja veti rakkaansa suudelmaan toivoen sen rentouttavan tätä edes vähän.

Ne huulet tuntuivat heittävän bensiiniä liekkeihin, jotka roihusivat Naruton sisällä.
'En halua enää odottaa' hän sanoi mielessään ja tarttui Sasuken puvuntakkiin tarkoituksenaan riisua se. Tummahiuksinen aisti Naruton vaatimukset ja antoi tämän hankkiutua eroon mustasta vaatekappaleesta omien käsiensä avatessa oranssin paidan nappeja. Sasuke vetäytyi Naruton huulilta ja veti haluihinsa eksyneen pojan mukanaan sängylle.
"Näytät niin hyvältä allani" tummahiuksinen huokaisi ennen kuin napitti loputkin napit auki paljastaakseen kiinteän yläkropan, jota hän oli himoinnut ties kuinka kauan. Puna levisi Naruton kasvoille, kun Sasuke ihaili häntä häpeilemättä ja hänen lämpötilansa nousi tummahiuksisen hyväillessä herkistynyttä ihoa viileillä käsillään. Tahattomat huokaukset ja äännähdykset pääsivät valloilleen hänen avoinaisilta huuliltaan, kun Sasuke kartoitti hänen kehonsa herkkiä kohtia.

Sasuke lipaisi kuivuneita huuliaan ja riisui nopeasti oman kauluspaitansa. Siniset silmät ihailivat vaalean paidan alta paljastunutta ylävartaloa, mutta hän ei saanut katsoa sitä kauaa, kun tummahiuksinen kumartui suutelemaan hänen rintaansa ja vatsaansa. Naruto luuli sulavansa siihen paikkaan. Jokainen Sasuken kosketus poltti häntä ja nivusissa tuntunut kivulias syke sai hänet melkein sekoamaan. Tummahiuksinen sulki osan ruskettuneesta ihosta huuliensa lomaan ja hetken kuluttua se kohta oli tummunut. Hän nuolaisi tyytyväisenä aikaansaannostaan ja nosti katseensa nolostuneisiin sinisiin silmiin.
"Sinä olet minun nyt" Sasuke kehräsi viettelevästi ja Naruto tunsi itsensä kiihottuvan entisestään.

Tummahiuksinen riisui selvästi epämukavat housut blondin jaloista ja suuteli tätä aivan boksereiden vyötärönauhan ylle saaden Naruton voihkaisemaan.
"Älä viitsi piinata!" Naruto huudahti yrittäen peittää ylitse vyörynyttä häpeän tunnetta kovaan ääneen. Sasuke katsoi sinisiin silmiin leikkisästi ja nousi polviensa varaan. Naruto katsoi tarkkaan, kuinka kalpeat sormet avasivat hopeasolkisen vyön ja vetoketjun. Eroottinen näky sai hänen suunsa kuivumaan ja hormonit hyrräämään valtoimenaan.
"Nautitko esityksestä?" Sasuke kysyi kiusoitellen, kun hän oli saanut housut lattialle. Hän ei tosin jäänyt odottamaan vastausta vaan nojautui ottamaan Naruton yöpöydällä olleen käsirasvatuubin. Blondi punastui hieman tiedostaessaan mihin sen sisältöä myöhemmin käytettäisiin.

Sasuke laski kätensä Naruton boksereiden kohoumalle ja hieroi sitä kevyesti saaden tämän huudahtamaan nautinnosta. Tummahiuksisen hengitys oli käynyt raskaammaksi ja hän veti  vihreitä boksereita pois tieltä. Naruto peitti helottavat kasvonsa käsillään nolostuneena, kun Sasuken kasvoille nousi ilkikurinen virne. Sen enempää aikailematta tummahiuksinen kumartui sulkeakseen kuuman peniksen suuhunsa. Ele sai Naruton huudahtamaan mielihyvästä ja tämän lantio yritti vaistomaisesti työntää elintä syvemmälle tummahiuksisen suuhun. Vaaleat kädet pitivät Narutoa kuitenkin aloillaan ja vanhempi jatkoi imemistään rauhallisesti. Vaaleahiuksinen puristi lakanoita allaan ja seinät saivat kuulla hänen estämättömät huokakset ja äänet.

Saatuaan poikaystänsä eksymään täysin mielihyvän maailmaan, Sasuke tarttui kauempana olleeseen käsivoiteeseen ja puristi suuren määrän sen sisällöstä sormilleen ja kämmeneensä. Naruto hengitti äkisti sisään, kun hän tunsi yhden sormista työntyvän hänen sisäänsä.
"Rentoudu. Pidän sinusta hyvää huolta" Sasuke kuiskaili hänen korvansa juuressa ja näykki hänen korvanlehteään yrittäen rauhoittaa nuorta. Naruto vain nyökkäsi ja yritti totutella epämukavaan tunteeseen takamuksessaan. Sitä seurasi vihlova kipu, kun toinen sormi työntyi venyttäen lihasta tulevaa varten. Naruto pidätti hengitystään totutellessaan kipuun ja yritti keskittyä Sasuken lempeisiin sanoihin.
"Se tuntuu niin oudolta" hän sai sanottua, kun vaaleat sormet liikkuivat hänen sisällään hitaasti, yrittäen saada lihaksia rentoutumaan Sasukea varten.

Tummahiuksinen hymyili, kun Naruto alkoi näyttää rentoutumisen merkkejä ja hän veti sormensa ulos. Blondin kasvoilla näkyi pientä pettymystä, kun stimuloiva tunne oli kadonnut mutta sinisistä silmistä saattoi nähdä halun johonkin suurempaan. Siniset silmät olivat himon vallassa, kun niiden intensiivinen katse seurasi Sasuken jokaista liikettä pojan hankkiutuessa eroon boksereistaan. Naruton hengitys painui yhä raskaammaksi, kun hänen vatsanpohjalla vellova tunne vei hiljalleen hänen järkensä rippeitä mennessään. Sasuke tunsi itsensä jäykistyvän yhä enemmän blondin intensiivisen katseen johdosta ja käytti ylimääräistä käsirasvaa liukastakseen itseään.
"Haluan sinua ihan helvetisti" tökerö lause lipsahti tummahiuksisen huulilta vahingossa ja sai Naruton hymyilemään hieman.

"Älä sitten aikaile vaan tule" blondi sanoi levittäessään jalkojaan viettelevään sävyyn ja virneen häive hänen kasvoillaan melkein työnsi Sasuken yli rajojen. Tummahiuksinen asettui vaaleavärikön sisäänkäynnille mustan katseen lukitessan siniset silmät omiinsa. Naruto henkäisi terävästi sisään, kun Sasuke työntyi hänen sisäänsä katkeran hitaasti. Tunne siitä, että joku täytti hänet niin sai ilotulitteet räjähtämään hänen sisällään.
"Aah, Sasuke...mnnaah!" hän saattoi vain voihkia, kun tummahiuksinen alkoi hetken totuttelun jälkeen liikkumaan. Se vei hänen henkäyksensä, elämänsä ja järkensä mennessään.

Naruto kiersi käsivartensa yllä olevan pojan ympärille ja veti tätä lähemmäs suudellakseen kaipaamiaan huulia. Hän kuuli Sasuken nautinnon huokaukset, jotka kiihottivat häntä lisää ja huolimaton suudelma poltti huulia.
"Rakastan sinua" Sasuke sanoi katse lukittuna Naruton silmiin ja veti makaavan pojan mukanaan istuma-asentoon. Häpeän aalto pyyhkäisi jälleen blondin ylitse, kun hän tunsi kehonsa liikkuvan vaistomaisesti rytmissä tummahiuksisen kanssa.
"Minäkin rakastan sinua" Naruto sai sanottua ennen kuin tunsi purkautuvan orgasmin järistävän kehonsa jokaista solua. Sasuke irvisti hieman, kun blondin kynnet pureutuivat hänen selkäänsä tämän lauetessa mutta hän ei välittänyt siitä. Hän suuteli hiestä suolaista kaulaa jättäen siihen tumman merkkinsä.
"Naruto...olen ihan...lähellä" hän yritti löytää sanojaan mielihyvän kätköistä, mutta paine hänen peniksensä ympärillä teki siitä äärimmäisen vaikeaa. Ruskettuneet kädet ohjasivat hänen katseensa hymyileviin kasvoihin.
"Tule vain sisääni" Naruton käheä ääni sanoi ja se oli tarpeeksi Sasukelle.

He istuivat siinä hetken huohottaen toisiaan vasten, suudellen ajoittain. Naruto huokaisi tyytyväisenä ja vetäytyi hieman kauemmaksi katsoakseen poikaystäväänsä kunnolla.
"Ja tuo otetaan vielä monta kertaa uusiksi" hän sai naurahdettua uupumuksen lomasta ja hymyili leveästi tummahiuksiselle. Sasuke kietoi kätensä Naruton kaulan ympärille ja silitti hiestä märkiä hiuksia hellästi.
"En pistä pahakseni. En ollenkaan" Sasuke kuiskasi virnistäen tyytyväisenä.

- - - - -

Naruto opetti minulle niin paljon. Hän vei pelkoni ja yhdisti minut jälleen elävään maailmaan. Hän otti vastaan kyyneleeni ja antoi minulle syyn hymyillä. Vielä ei ole varmaa kuinka tämä tarina lopulta päättyy, koska meillä on vielä niin paljon edessämme.
En koskaan päästä hänen kädestään irti.
Kello ei meidän kohdallamme pysähdy vielä.

Tarinamme jatkuu tuntemattomaan ja toivottavasti sinäkin saat elää omaa, ainutlaatuista satua jota kutsumme elämäksi.

- - - - -
A/N: It's over! Viimeinen osa ihan hirviömäisen pitkä...nostan hattua teille jotka luitte tämän yhteen menoon :'D
Kiitän kaikkia jotka olette lukeneet alusta loppuun asti tätä päätöntä rakkausdraamaa ja toivottavasti luette vielä tulevia sarjojani ja one-shotteja myös ^^

Kommentoikaahan tuohon alas mielipiteitänne ja ylhäältä löytyy se kiva pisteytysjuttu ^^