-...se että uskon teidän olevan jo valmiita ottamaan ison vastuun harteillenne.   Irukan lopetettua huoneessa olevat ninjat olivat hiljaa. Naruto katsoi papereita katsoi Irukaa kysyvästi pyytäen samalla saada selittää asian. Iruka oli niin väsynyt eillisistä töistä jotka olivat venähtäneet yön puolelle että nyökkäsi hiljaa.
- Siis eilen illalla meille tuli tiedotus 12 orvosta ninja geenineistä lähellä metsää. Heitä ei voi yksinkään jättää ja siksi otamme heidät kylämme jäseniksi. ANBUN jotkut ninjat tuovat heidät tänään tänne. Mutta niin kuin mekin silloin nyt he tarvitsevat joonin opettajat. Iruka, Kotetsu ja Izumo tekivät päätöksen että teistä tulee hyvät opettajat orvoille geenineille. Tänään illalla tapaatte uuden ryhmänne ja huomenna esittelette heidät vanhalle ryhmällenne.   Naruto selitti vakavana. Hän oli surullinen. Siitä ettei Sasuke tekisi enää tehtäviä heidän kanssaan niin usein ja myös siksi että hän ei huomenna näkisi näitä geeninejä koska oli Irukan avustajan Mizukin sijainen. Kaikki katsovat viiru poskista miestä totisina mutta sisäisesti järkyttyneinä. Tämä oli tullut ihan puun takaa heille.
juuri kun oli aivan hiljaista ovi avautui ja sisään astui pitkä tukkainen ninja.
- Moro kaikille! Tulin takaisin oliko ikävä Iruka-san.    Kyseinen mies sanoi aurinkoisesti hymyillen. Iruka katsoi miestä hetken kunnes nousi ylös tuolistaan ja juoksi halaamaan parasta ystäväänsä.
- MIZUKI!!! Tulit jo takaisin!!!   Hokage huusi ja rutisti ystäväänsä.
- Joo. Tulin minä.   Mizuki sanoi hymyillen. Kaikki katsoivat heitä kuin hulluja. Mutta mitäpä ninja itselleen voi kun paras ystävä palaa ehjin nahoin vaaralliselta tehtävältä. Mizukin saatua Hokagen irti ilsestään hän kääntyi katsomaan Narutoa.
- Naruto-kun. Kiitos kun autoit Irukaa poissa ollessani. Nyt voit mennä suorittamaan tehtäviä Kakashin, Sain ja Juugon kanssa.   Mies sanoi hymyillen. Kettumiehen ilme kirkastui ja tämä nyökkäsi tyytyväisenä.

Kun kaikki pääsivät pois Irukan luota he menivät kertomaan uutisia entisille- ja nykyisille ryhmä tovereilleen.

Aika oli tosiaan muuttunut. Kaikki Naruton ystävät olivat joko joonineja tai ANBUJA. Sasuke oli ennen ANBUN jäsen mutta erosi koska ei halunnut enää tehdä niin raskaita töitä. Nykyään AMBUja ovat esim: Shino, Neji, Ino, Suigetsu, Yamato ja Konohamaru. Muut sitten olivat joonineita. Paitsi Iruka nyt oli Hokage mutta kuitenkin.

Nyt Iruka seisoi Mizukin kanssa kylän laidalla siaitsevassa laaksossa odottamassa että kaksi ANBUN jäsentä tulisi tuomaan lapset sinne. Pian he saapuivat. Iruka katsoi hetken oudon näköisiä ninjoja mutta sanoi lopulta.
- Kiitos Koichi ja Seiji. Voitte poistua.   Salaman nopeasti ninjat hävisivät näkyvistä.

- Onko teillä ns johtajaa joukossanne?    Mizuki sanoi pian kiltillä äänellä.
- Miten niin ns johtaja? Minä olen tämän joukon oikea johtaja!!!    Poika huusi joukon keskeltä. Nopeasti muut kääntyivät sivummalle paljastaakseen johtajansa. Poika katsoi Mizukia murhaavasti.
- Vai niin. Mikä on nimesi poika ja voisitko kertoa miksi harjailitte metsässä?    Mizuki kysyi ystävällisesti.
- No jos on pakko. Olen Paito. Ja tiedoksenne emme harhailleet vaan yritimme selvitä luonnossa yksin.   Paito vastasi kylmästi.
- No miksi olitte yksin? Missä vanhempanne tai muut huoltajanne ovat?    Mizuki tiedusteli.
- Meidän kaikkien vanhemmat kuolivat n.15 vuotta sitten ninja sodassa ja sen jälkeen olemme kaikki asuneet erään vanhan miehen luona. Mutta hän kuoli viime viikolla joten ainoa tapa pysyä hengissä oli selvitä luonnossa.   Paito sanoi ärtyneesti. Häntä alkoi todella ärsyttää Mizuki joka vaan kyseli koko ajan.
- Selvä. Olemme jakaneet teidät ryhmiin ja antaneet teille senseit jotka opastavat teitä kaikissa pulmissa. Tapaatte heidät illalla ja teillä on koko päivä aikaa tutustua lähi maastoon.

Kun Hokage ja tämän avustaja olivat vihdoin lähteneet Akatsukilaiset uskalsivat tulla esiin.
- Keitäköhän teidän opettajiksi tulee un?     Deidara kysyi halatessaan samaan aikaan Dakemoa hellästi.
- Iskä!!! Lopeta!!! En ole enää mikään pieni lapsi!!!   Dakemo huusi naama punaisena. Kaikki Akatsukilaiset purskahtivat rauruun. Kaikki paisi Pain ja Konan. Pian Zetsu tuli paikalle.
- No Zetsu. Mitä sait selville?    Sasori kysyi mielen kiintoisen oloisena. Zetsu rykäisi ja alkoi puhua.
- Sain tietää opettajat mutta emme ryhmän jäseniä. Opettajat ovat: Tenten, Nara Shikamaru, Inuzuka Kiba ja Uchiha Sasuke.
- Sasuke siis on palannut Konohaan. Mielen kiintoista.    Itachi sanoi yllättyneenä. Yuki katsoi isäänsä hetken kunnes kysyi.
- Isi. Onko se Sasuke meille sukua?   Itachi mietti hetken kunnes vastasi hymyillen.
- Kyllä on Yuki. Hän on pikku veljeni.   Yuki nyökkäsi.
- Hei Pain-sama! Ois kysyttävää!   Kaze sanoi yhtäkkiä kovaan ääneen. Kaikki katsoivat tumma ihoista tyttöä.
- No mitä Kaze?    Pain sanoi rauhallisesti.
- Minkälainen Jasminin Äiti oli? Mietin vaan kun huomasin äsken ett se tärisi mun takana ku se Hokage ja sen ärsyttävä avustaja olivat paikalla.   Kaze sanoi paljon hiljempaa kun äsken.
- Niin. Emme ole voineet tietää tästä seikasta ennen mutta Jasminin Äiti oli Konohan Hyuuga Hinata joka oli säikky ja hiljainen jopa parjaitten ystäviensä seurassa. Meidän tapauksessamme Jasmin on arka vieraiden kanssa eli melkein pahempi kuin äitinsä mutta tutussa seurassa yhtä hullu kun isänsä.     Katori saarnasi. Katori tiesi aina kaiken joten kukaan ei edes viitsinyt vastustaa vaikka Hidan sitä miettikin.
- Ei ihme ett me ei saatana huomattu ett se on tollane ku vittu ollaa oltu samassa jengissä niiden koko ikä. Tää on perkele vaikeeta.    Hidan mietti ääneen.
- Anteeksi Isä. Anteeksi Jashin-sama.    Jasmin melkein itki. Hän ei kestänyt tietoa heikosta puolestaan. Hidan otti Jasminin hellään syleilyyn ja sanoi lempeitä sanoja. Kaikki Akatsukilaiset hämmästyivät. Kukaan ei edes Kakuzu ole nähnyt Hidaniä noin ystävällisenä.
- No niin. Onneksi saimme tämän tiedon nyt eikä myöhemmin. No niin ne onnekkaat jotka joutuvat pääsevät Jasminin kanssa samaan ryhmään huolehtivät tästä. Onko selvä!     Pain sanoi kylmän rauhallisesti.
- No niin. Me menemme nyt pää-majaan ja te etsitte talonne ja tutustutte siihen. Onko selvä!     Konan sanoi vähän lempeämmin. Sitten Akatsukilaiset poistusivat ja jälkeläiset  jäivät hetkeksi vaan tuijottamaan eteensä kunnes heidän johtajansa totesi hiljaa.
- Eiköhän totella Äitiä ja lähdetä etsimään sitä kämppää. Kaze. Pidä huoli Jasminista.     Paito sanoi päättävästi.

Niin nämä 12 ninjaa lähtivät kohti Konohan salaista kylää. Nyt tarina vasta kunnolla alkaa...