"Mi-minä luovutan!"Mi-mitääh!?", Kiba huusi. Et oo tosissas!

Alkoi kauhea hälinä, mutta yritin olla välittämättä siitä. Tuijotin vain Irukaa päättäväisesti, ja odotin että hän antaisi mennä kämpille.

"Jahas, sitten Kiba jää ilmanparia, joten Kibakin joutuu lähtemään kämpille.", Iruka sanoi ja huitoi kynällä

.Olin toisaalta onnessani, kun sail lähteä kämpille, mutta toisaalta en, koska Tenten oli siellä ja se varmasti taas lyö minut tainnuksiin. Kiba taas oli hermona koska ei saanut enään jatkaa kisaa, ja oli niin varma voitosta. 

"Miks hitos en voi olla yksin?! Miks aina pitää....", Kiba väitteli.
"Ole nyt hiljaa ja menkää Choujin kanssa nyt muualle. Me muut jatkamme tehtävää.", Iruka sepitti.

Kävelimme hiljaa kämpille, ja erosimme matkan varrella, koska minä menin kauppaan ostamaan Inolle kukkia, ja jonkun kauniin esineen, että hän ilahtuisi, ja hyväksyisi minut kunnon ihmiseksi, sillä hän haukkuu minua yleensä läskiltä planeetelta olevalta hirviöltä.Kun olin käynyt kaupassa ja mennyt kämpille, aloin tiedustella Tenteniltä mitä mieltä Ino minusta oikeasti oli.

"Noniin Tenten...oon ehkä läski lahopää, mut voit kai kertoo et mitä mieltä Ino on musta.", sanoin päättäväisesti.

"Noh.....oikeasti Ino ei välitä sinusta mitään, ja suorastaan vihaa sinua, mutta me muut epäilemme että sisimmässään hän tykkää sinusta läskeistä huolimatta.", Tenten selitti. Ja tiedoksi, me tiedämme että tykkäät Inosta.

"Jaha...siinä tapauksessa voit kertoa miten voin parantaa itseäni niin, että Ino ihastuisi minuun.", sanoin varmasti.

"No ensiksi voisit laihduttaa ja olla vähemmän välittämästä Inosta ja parannat käytös tapoja", Tenten kertoi.

Kuuntelin tarkasti, mitä Tenten sanoi, ja lopulta teimme oikein sponsori sopimuksen että laihdutan ja parannan tapoja. Viikon ajan urheilin ja Tenten piti kuria.Viikkoja myöhemmin minä olin pyörtyiä kauhusta. Kun sain lopulta katsoa peiliin, olin laiha kuin mikäkin mato, ja enään ei ollut päällä ihania likaisia vaatteita.

"No, mitäs sanot?, Tenten kysyi hymyillen. Nyt vain menet Inon tykö ja annat yllätyksesi.

Tuijotin Tenteniä epävarmasti ja nielaisin kuuluvasti.Otin *yllätyksen* mukaan ja lähdin kävelemään kohti pizeriaa. Ino oli siellä muitten tyttöjen kanssa viettämässä hauskaa iltaa. Menin sisälle ja pysähdyin keskelle käytävää tuijottaen tyttöjä hieman nolostuneena.

"Hei! Choujih!! Mitä nä täällä teet? Eiks sun pitäny olla Tenteninkaa kämpillä tekemässä jottai...öö, no kumminki.", Sakura huuteli osoittaen Choujia.

"Öö, joo mut, a-ajattelin...tuota.....tässä!", mutisin ja ojensin tuosta vaan lahja paketin Inolle.

"Mullekko? Jännää! Mitäs täällä....", Ino puheli, ja jäi yhtäkkiä tuijottamaan tavaraa mikä oli pienessä lippaassa.

Olin antanut Inolle hopeisen sydänkaulakorun, johon oli kaiverrettu Inon nimi kaunokirjaimin.

"Vähänks hieno!", muut tytöt katselivat korua ja ihastelivat sitä. Oot kyl onnen tyttö ku sul on tollanen ihailia joka jaksaa tuhlata rahansa noin hienoon koruun!

"Ainiin...on mul toinenki, no tavallaan lahja.", sanoin ja otin takkini pois päältä joka näytti lihavalta.

Tytöt oli pyörtyä kun ne katsoivat minua. No en oikeen ihmettele sitä, koska olihan minut bodattu ja olin laihtunut hirveästi.

"Chouji...miten sä..? Hetko! Senkö takia te Temarin kans olitte koko ajan keskenään urheilukentällä, ja sä söit koko ajan kasviksii ja vihanneksii?", Sakura kysyi.

Nyökkäsin ja katsoin Inoa hymyillen. Ino ei puhunut mitään vaan tuijotti minua itku silmässä.

"Chouji...sä...sä..", Ino mumisi, ja hyppäsi kuin salaman iskusta halaamaan minua. Ei sun ois tarvinu.

 "...Ino....", sanoin, ja kuin automaattistesti huuleni tarrautuivat Inon huuliin.

Siinä me nyt olimme keskellä pizeriaa takerrettuina toisiimme. Tytöt tuijottivat meitä silmät täynnä kyyneliä. Lopulta he alkoivat itkeä...ilosta.

Kaksi päivää myöhemmin....

"HYVÄT NINJAT!! HUOMENNA KELLO 13.15 ISOON SALIIN! UUSI TEHTÄVÄ TIEDOSSA JA TARKEMMAT OHJEET ENNEN TEHTÄVÄN ALKAMISTA!!" Tsunade huusi kaijuttimesta.

Kaikilla oli mennä korvat Tsunaden karjumisesta. On se vaan niin ihmeellinen ku se karjuu aina...joka tapauksessa, taidatte vielä muistaa edellisen tapahtuman? Nykyään me Inon kanssa....SEURUSTELEMME!

 "UAAAAAAAH!! Chouji! Lukiat kyl kuulee ku puhut normisti!", tytöt karjuivat.

"No älkää nyt itte karjuko!!", huusin takaisin.

"No ei me huuetakkaan! Ite täs huuat ja ei me huuettas jos sä et koko ajan siinä ite HUUTAS!!!", Tenten karjui.

"No anteeksi jos se neiti nuttura päätä NIIN ÄRSYTTÄÄ!", Huusin vihaisena.

"LOPETTAKAA HYVÄN SÄÄN AIKANA TUO HUUTAMINEN!", Ino huusi hänen sängystään.

Emme kuunnelleet Inoa vaan jatkoimme huutamista yhä pahemmin. Muutaman minuutin päästä rauhoituimme jaaloimme katsoa leffaa dipattavien hedelmien kanssa. Olinhan minä sentään dieentillä. Oikeasti olisin halunnut syödä roskaruokaa koska alkoi jo kyllästyttämään kaikki nämä treenaamiiset ja kasvikset.Illan tullessa aloimme aika aikasin nukkumaan koska oli suuri päivä. Uusi tehtävä! Tai no...enhän minä ole enään tehtäviä tekemässä koska luovutin.

Aamulla......

"NYT JOKA IIKKA YLÖS SÄNGYSTÄ JA PAKKAAMAAN TAVAROITA! KELLO ON JO KAKSITOISTA JA TEILLÄ ON VAIN KOLME TUNTIA AIKAA!!", Tsunade huusi tuttuun tapaansa.

Muut heräsi ripeästi ja aloitti jo aamu toimet ja pakkaamisen, toisinkuin minä ja Ino jäimme sänkyyn. 

"Chouji...ei sun edelleen ois tarvinu laihuttaa. Olit oikeastaan parempi pulleana. Aika söpö...", Ino sanoi punastuneena.

"Jaa no, sä oisit kumminki haukkunu mua läskiltä planeetalta olevalta hirviöltä.", sanoin ja takerruin Inoon kiinni.

"Hei kyyhkyläis pari! Ois aika herätä!" Temari hoputti. Ja Chouji, säki saat jatkaa Kibankaa koska me pyyettiin Tsunadelta eilen ku sä vehtasit jottai ihimettä keittiös.

Olin niin innoissani että en kyennyt edes liikahtaa paikaltani. Oikeastaan, mikä minulla on? Oon ihan outo kun tarkasti ajattelen. Oon kauheen repas ja urheilullinen...en yhtään laiska enkä ahmatti...vanha Chouji oli kyllä parempi.

 "On aika muuttaa tapoja vanhaan malliin!", karjaisin itsekseni.

Kaikki kääntyivät katsomaan minua. 

"Mitä hittoo.....?", tytöt sanoivat hiljaa. Sä oot kyl parempi noinki, toisinku läskinä.

"Niin, m-mutta.....EI! Oon parempi omana ittenäni entä tällasena mitä en oikeesti oo! Sori nyt vaan, tytöt, mut haluun olla hetken rauhassa.", sanoin ja menin ulos.

"Choujih!", Ino huusi. Sun pitää tulla saliin!

"Anna sen olla. Meijän pitää muutenkin mennä ettei myöhästytä.

Olin juoksenut isolle kukkulalle missä oli puu nimeltä Sakura. Menin puun alle istumaan ja aloin itkemään.