Syvällä Konohan metsässä Sai,Naruto,Sasuke ja muut huohottivat ja odottivat sunan sisarusten tuloa. Tilanne näytti vakavalta koska Yukilla oli iso haava vatsassa.
-Hei kaikki! Anteeksi olen vähän myöhässä! Näin vanhan mummon jota talutin kotiin asti!  Kakashi aloitti vaikka tiesi että kukaan ei välittänyt. Se oli vain hänen tapansa.
-Miten niin vähän!!! Sinun pitäisi tietää että olet 6tuntia myöhässä!!!  Oroci ja Katsune huusivat samaan aikaan. Naruto rupesi yhtäkkiä itkemään.
-Sasuke-niisan. Onko Naruto-san kunnossa.  Yuki kysyi viimeisillä voimillaan. Sasuke katseli oppilaitaan samaan aikaan kun lohdutteli rakastaan.
-Kakashi-sensei on ollut myöhässä aina, jopa silloin kun olin itse aloittelianinja. Kakashille myöhästellemisestä muistuttaminen oli Naruton ja entisen ryhmäläisemme Haruno Sakuran tehtävä. Kun Sakura katosi muistuttaminen ja ainakin huutaminen on ollut kipeä ja surullinen muisto aina niin iloisesta ja parhaansa yrittävästä ninja tytöstä.  Sasuke mutisi hiljaa.
-Anteeksi Sasuke-kun.  Oroci sanoi sen näköisenä että olisi pian ryhtynyt angstaamaan. Katsune vain mietti jotain.

Kauaa he eivät ehtineet seurailla näitä outoja geenineitä koska Kankuroo ja Gaara juoksivat heidän luo.
-Mitä te täällä teette? Eikö teidän pitänyt taistella Akatsukia vastaan?   Sai kysyi ihmeissään.
-No kun Temari käski juosta kun hän halusi hoidella ne itse...   Gaara aloitti mutta joutui keskeytetyksi.
-Ja jätitte hänet sinne taistelemaan?  Suigetsu kysyi ihmeissään hänkin.
-Emme...Koko Akatsuki ilmestyi ja halusi puhua hänelle ja kun jäimme salakuuntelemaan Sasori pakotti meidät pois.  Kankuroo selitti.
-Olemme kuitenkin huolissamme joten siksi tulimme tänne.   Gaara jatkoi.
-No jos me viemme tuon tytön sairaalaan ja minun koirani etsii ryhmän joka on lähimpänä paikkaa.  Kakashi mietti ja ennen kuin kukaan ehti vastata oli koira jo matkalla.
-No niin. Yuki pääset Tsunaden hoitoon.  Sasuke tokaisi ja nosti oppilaansa maasta ja oli jo matkalla

Akatsukeilla
-Mitä haavoitit Yukia!!!   Itachi karjui Hidanin korvaan.
-Rauhoitu! En Vittu osunu kuolettavasti Saatana. Sen oli Perkele tarkotus osua siihen Paskaan yheksänhäntään mutt se likka tuli eteen!  Hidan valitti
-Miksi toitte heidät Konohaan?  Temari kysyi. Akatsukit olivat tuoneet Temarin majaansa jotta sairas Itachikin voisi puhua hänelle.
-Se ei kuulu vielä sinun tietoosi.  Pain sanoi synkästi ja pelottavasti

-Jos lopettaisitte tyttöjen kiusaamisen.  Kuului ääni heidän takaa.
-Neji,Tenten ja muut! Miten löysitte tänne?   Temari huusi onnesta kun näki pelastajansa hän kuitenkin säikähti kun näki jälkeläiset. Myös Akatsuki katsoi hämillään jälkikasvujaan.
-Kakashin koira tuli ja käski meitä pelastamaan teidät Temari-san.  Neji vastasi kohteliaana.
-Ottakaa vain. Ei kiinnosta.  Itachi vastasi ja oli onnellinen siitä että he olivat kesäasunnossa evätkä oikeassa majassa.

Konohassa
Neji ja muut olivat juuri päässeet rajan yli kun hiekan pojat jo juoksivat Temarin luo.
-Temari oletko kunnossa???  He molemmat huusivat itkien.
-Olen olen. Anteeksi kun olin vaivaksi.  Temari huokaisi.

-"Mitä äiti tekee täällä?" Dakemo mietti ja katseli samalla hiekan sisaruksia. Sakeru näki tämän ja tuli tämän luokse.
-Temari-san siis on äitisi. Olet ainoa jonka äiti on elossa.  Punatukkainen poika kuiskasi toisen korvaan ja sai Dakemonin värähtämään. Samassa Temari kääntyi ja näki lapsensa kasvot."Dakemo olet kasvanut isäsi näköiseksi. Valitettavasti tästä tehtävästä tulee hankalaa koska tuo koko joukko tunnistaa minut. Saatamme paljastua. Miksi olin ainut joka jäi henkiin!"
Temari pyörtyi liiasta ajattelusta. Sakeru,Dakemo ja Temarin veljet ryntäsivät heti naisen luo ja yhdessä he veivät hänet sairaalaan. Jasmin seurasi hiljaa perässä.

Sairaalassa he tapasivat Sasuken ryhmän.
-Oroci ja Katsune mitä te täällä teette?  Jasmin kysyi hiljaa ja varovasti. Se ärsytti kalaa ja käärmettä. He eivät olleet vielä tottuneet tämän ujoon puoleen.
-Kertokaa ensin omanne.  Katsune lausui kun ei olisi välittänyt mistään. Jasmin osoitti Temari ja kaksi poikaa pelästyivät täysin.
-Noinko Temarille siis kävi.  Juugo tokaisi.
-Hän pyörtyi jostain syystä mutta vammoja ei ole.  Sakeru vastasi hiljaa.
-Mutta kertokaa miksi itse olette täällä?  Dakemo totesi jo melkein ärsyyntyneenä.
-Yuki joutui hyökkäyksen uhriksi ja on nyt ex-hokagen parannettavana.  Oroci lausui surullisena. Pian Sasuke asteli käytävälle.
-Sasuke-sensei miten Yuki voi?  Katsune kysyi huolissaan katsellen senseitään.
-Häntä ei ole isketty kuolettavasti mutta vammat ovat silti vakavia. Saimme heti pari päivää vapaata.  Uchiha kertoi oppilailleen.

Jälkeläisten kotona
-No niin. Yukia on siis turha toivoa tänään kotiin. Itachi on takulla vihainen.  Katori totesi kun Oroci ja Katsune olivat selittäneet kaikille koko jutun.
-Ihme että Temari-san on yhä elossa.  Koneta tokaisi haukotellen.
-Kukapa olisi uskaltanut Kazekagen siskoa tappaa.  Katori mietti samalla kun meni valmistamaan ruokaa.
-Onko kukaan muuten käynyt ostamassa meille ruokaa?  Katori kysyi kun muisti sen unohtuneen.
"Minä kävin!" Tozu vastasi iloisesti hymyillen. Katori säikähti odottamatonta ääntä. Jostain syystä kukaan jälkeläisistä ei ole tottunut Tozun puhetapaan niinkuin ei Jasminin ujoilukaan.

-No miten päivänne meni?  Paito kysyi kun vihdoin pääsi kotiin. Hänen senseinsä Shikamaru oli toivonut että joukon johtaja olisi jäänyt pelaamaan tämän kanssa jotain peliä.
-No Yuki joutui sairaalaan koska Hidan osui häntä vahingossa viikatteella.   Katsune lausui.
-Me mentiin pelastaa Daken äiti vanhempien kesäasunnosta.   Sakeru lausui ohi mennen.
"Me vain juttelimme sensein entisten tiimi tovereiden kanssa."  Tozu vastasi kun oli miettinyt hetken.
-Ahaa no sepä kiva...Hetkinen! Onko Temari elossa?  Paito ihmetteli.
-Sitä minäkin mietin mutta näköjään äiti on ainut joka on elossa.   Dakemo totesi. Kyllä Dakemo muisti yhä hänen isänsä pelastaneen äitinsä Sasorin kanssa mutta on luvannut näille ettei kertoisi sitä. Ehkä. Ei ainakaan vielä.

-Sanoitte että Yuki on sairaalassa. Itachi on varmasti vihainen.   Paito mietti ja herätteli siskoaan joka nukahti taas.
-enköhNiin. En haluaisi olla siellä nyt.  Kaze tuumi ja katseli Jasminia joka panikoi isänsä puolesta.
"Mitän tuo tyttö pärjää tehtävissä?" Kaze mietti ja samaan aikaan Tozu hymyili.
-Hemmetin akka! Ei saa lukea toisten ajatuksia!  Kaze huusi ja melkein kuristi Tozun mutta Kido ja Kida estivät.
-Oletko varma että Tozu teki niin?  Kida kysyi samalla kun Kido yritti irrottaa Kazen otetta.
"Kyllä minä niin tein. Ja kaunis ajatus olikin."  Tozu myhäili ja lähetti viestin samalla Kidalle,Kidolle ja Kazelle.
-Vaikene, kuole, katoa silmistäni!!!  Kaze huusi. Paito määräsi Kazen huoneeseensa Jasminin kanssa rauhoittumaan.
-Se Vitun huora on ärsyttävä vai mitä?   Jasmin totesi kun parinsa oli rauhoittunut.
-Älä muuta sano Jasmin. Älä muuta sano.   Kaze vastasi hiljaa ja nukahti.
"Kyll Kaze on Vitun sulone ku se nukkuu...Häh! Mitä mä ajattelin? No ehk sain auringon pistoksen. Ehk kaikki on Perkele hyvin ku herään Saatana!"  Jasmin totesi ja nukahti myös.