Zabuza kosketti Hakun poskea karhun kämmenillään, ensin hieman kovakouraisesti, mutta hetkeä myöhemmin Zabuzan sydän suli ja häntä alkoi hymyilyttää.Zabuza laski miekkansa Kubikiri Houchon maahan ja tarttui Hakun kaulasta kiinni intohimoisesti ja kaatoi tämän maahan.

Mies heitti vyönsä salaman nopeasti pois, jotenkin Hakusta tuntui että se vyö lensi niin kauas ettei sitä löytyisi enään koskaan.Haku suuteli Zabuzaa takaisin ja kuuma parittelu alkoi hitaasti, mutta varmasti.Zabuza riisui hakun housut ja tuuppaitun ra'asti pojan sisään, poika kiljaisi tuskasta, mutta yht'äkkiä Deidara ja Hidan ryntäsivät paikalle, he olivat todella vihaisia Zabuzalle. Hidan huusi "ZABUZA KUINKA SAATAT PETTÄÄ MINUA!?", mutta silloin Deidaran silmät iskivät Hidaniin kuin tuhat piikkiä..Hidan astui alitajuntaisesti askeleen taakse ja kysyi "Mikä hätänä Dei-Chan?"Silloin Deidara pamautti olan takaa Hidanin naaman lyttyyn, Haku pelästyi tavattomasti ja juoksi Hidanin luokse.

Samaan aikaan Deidara juoksi Zabuzaa kohti niin ettei raukka ehtinyt reagoimaan ollenkaan tilanteeseen, vaikka Zabuza oli varautunut tuhoavaan iskuun kasvoihin, niin saikin Deidaralta himokkaan suudelman.Zabuza huomasi Deidaran itkevän tuskasta, mutta ennen kuin Zabuza ehti tekemään mitään niin Deidara alkoi mutisemaan "Zabuza minä rakastan sinua eniten"Ja silloin Zabuza tiesi että Deidara on hänelle se oikea ja hetkessä he olivatkin kadonneet yhdessä pois Dei-chanin C3'sesta valmistetulla linnulla.

Haku ja Hidan olivat hiljaa hetken, mutta hidan rikkoi hiljaisuuden huokauksella.Haku oli jo pitkään katsellut Hidania kaukaa, joten hän keräsi kaiken rohkeutensa ja kysyi "Haluatko tulla huoneeseeni, minulla on siellä itse tekemiäni onigirejä?''Tähän Hidan vastasi typerä virne naamallaan "Ehkä sitten tämän, kerran mutta vaadin kyllä enemmän kuin onigirejä, heh."

Hidan haistoi hakun huoneessa yrttien tuoksun, joka sai hänet hymyilemään surullisesti ja hieman melankoolisesti,koska se toi hänellä vanhan kihlattunsa Kakuzun hänen mieleensä, jonka suosikki harrastukseen kuuluivat vahvasti yrtit. Mutta Kakuzu oli menehtynyt taistelussa tuntematonta nuorta ninjaa vastaan.Hidan oli vannonut kostavansa vanhan rakkaansa julman kohtalon tuntemattomalle ninjalle, jos tulisi vielä kohtaaman tämän.Ainut asia, jonka Hidan tiesi oli että salaperäisellä ninjalla oli rintakehän alueella arpi, joka ei ikinä parantuisi kokonaan.

Haku keskeytti Hidanin ajatukset sanoen "Sinähän tahdoit jotain muutakin kuin onigirejä?" nuorempi poika kysyi ujosti. Poika oli jo tarpeeksi rohkealla tuulella, joten pujotti paitansa pois.Vaalean miehen kasvot valahtivat kauhusta kankeaksi nähdessään korppihiuksisen pojan paljaan rinnan, eikä tämä johtunut hänen upeista vatsalihaksistaan, vaan arvesta, joka pojan rinnassa komeili., se oli täysin samalainen kuin hänen tekemänsä arpi Kakuzun murhaajalle.Hidan tärisi pelosta tämä uskomattoman söpö poika muka hänen kihlattunsa tappaja "tämän on oltava sattumaa" Hidan ajatteli hetken,mutta sen jälkeen hänen mielensä huusi "EI, tämä ei voi olla sattumaa!"Hidan näki vain punaista ja iski hakua margariini rasian voitelu veitsellä rintaan niin että rautainen uloke upposi hänen kehoonsa.

Haku kiljaisi tuskasta ja huusi "Miksi?" Pojan haava ei ollut tappava, vaikka se esti hänen liikkumisensa lähestulkoon kokonaan. "Tapoit Kakuzun, kihlattuni" Hidan huusi täyteen kurkkuun hakulle murtuen kyyneleisiin.Yhtäkkiä Hidan näki mielessään Kakuzun, joka pyöräytteli avaimiaan hymykasvoillaan. Kakuzu sanoi "Rakastan sinua, mutta sinun on pakko jatkaa elämistä, ilman vihaa etkä voi saavuttaa sitä tappamalla häntä."Hidan vastasi itkien Kakuzulle "..enkö saa edes kostaa, ..sinun kuolemaasi?""..Ei!..Vaikka joutuisin elämään loppu elämäni pimeydessä ja tuskassa, niin haluan kostoni''Hidan rääkyi ,Kakuzu katosi Hidanin mielestä ja Hidan iski veitsen uudestaan Hakuun, tällä kertaa sydämeen, se oli Hakun loppu.

"Deidara oli Zabuzan sylissä kannettavana koko matkan Zabuzan taloon, jonne he olivat menossa.Kun he olivat saapuneet perille niin Deidara alkoi valmistamaan Soijapapumuhennosta.
Kun ruoka oli pöydässä, Zabuza sanoi ivallisesti Deidaralle "Mitä jänisten ruokaa tämä on olevinaan, Dei-Chan?"Vaalea poika vastasi ylipirteästi takasin "Tiedät hyvin että olen kasvissyöjä"Mies murahti  että se on homojen hommaa, mutta Deidara vain jatkoi syömistä välittämättä enempää Zabuzan sivukommenteista.Ruon jälkeen he siirtyivät olohuoneen puolelle katsomaan televisiota, josta ei tullut mitään heidän makuunsa, mutta sillä ei ollut heille väliä,sillä he välittivät vain yhdessä olemmisesta, jonka Deidara lopuksi sanoikin, joten he siirtyivät makuuhuoneen puolelle.Zabuza ja Deidara elivät yhdessä ainiaasti.