"Tulokset ovat nyt selvillä", Tsunade sanoi samalla, kun istui Narukon sängylle. Uzumaki oli päässyt tyttärensä kanssa sairaalasta pari päivää sitten. Alicia oli tutkittu ja tyttö oli terve. "Sasuke on tyttäresi isä. Eräs ANBUn jäsen otti häneltä pari kuukautta sitten hiuksen minun käskystäni, koska halusin varmistaa, ettei Sasukella olisi mitään sairautta, sillä ollessaan Orochimarun opissa hän käytti harjoituksissa kiellettyjä tekniikoita ja lääkeaineita. Kuka tietää, millaisia sivuvaikutuksia niillä voisi olla? Ei olisi ollut hyvä asia, jos hän olisi saanut jonkin sairauskohtauksen kesken tehtävän, jos hänet oltaisiin päästetty takaisin kylän ninjarekisteriin. Hänellä ei kuitenkaan ole mitään sairautta. Käytimme isyystestissä mainitsemaani hiusta. Tyttäresi ei ole perinyt häneltä mitään sairautta", Hokage sanoi lopulta.

"Minä melkein aavistelin, että sanoisit noin. Onneksi kaikki on hyvin", Naruko sanoi katsoen sängyllään nukkuvaa tytärtään, jolla oli yllään vaaleansininen potkupuku. Tyttö muistutti todella paljon isäänsä. Hän vilkaisi kädessään olevaa syntymätodistusta, jossa oli Alicia tiedot. Tytön sukunimeksi oli laitettu Uchiha, koska tyttö tulisi kenties jossain vaiheessa saamaan Sharinganin.

"Onko jokin vialla?" Tsunade kysyi huomattuaan Narukon poissaolevan ilmeen.

"Ei. Sasuke ei varmaan ilahtuisi siitä, jos saisi tietää, että tulin raskaaksi hänelle. Suunnittelimme pitävämme asian toistaiseksi omana tietonamme. Kerron Alicialle totuuden hänen isästään, kun hän hallitsee perustekniikat. Silloin voin varmaan kertoa Sasukellekin totuuden siitä, että hänellä on tytär", Naruko sanoi. Hänen täytyisi nyt ajatella tyttärensä parasta. Voisi olla niin, että jos joku, jolla olisi kaunaa Sasukea kohtaan, hän voisi käyttää Aliciaa välikappaleena kostossaan Sasukelle. Narukon olisi löydettävä oikea hetki, jolloin hän esittelisi Sasuken ja Alician toisilleen. Naruko oli muistanut Alician syntymän jälkeisenä yönä, että hän oli löytänyt 10 kuukautta sitten Sasuken sammuneena asuntonsa ovelta. Hän oli vienyt miehen sisälle, koska ei halunnut tämän nukkuvan taivasalla. Kun hän oli peittelemässä Sasuken vierashuoneen vuoteeseen, kyseinen tummaverikkö oli herännyt ja napannut hänet syliinsä mutisten samalla jotain ANBUjen karistamisesta kannoiltaan. Sitten Sasuke oli yllättäen alkanut suudella häntä. Naruko oli myöntänyt itselleen jo jonkin aikaa sitten, että hän rakasti Sasukea. Ilmeisesti hänen tunteensa olivat saaneet hänet valtaansa. Kun hän oli herännyt aamulla, hän oli huomannut nukkuneensa alasti Sasuken kanssa samassa sängyssä. Ilmeisesti Alicia oli saanut alkunsa juuri sinä yönä.

"Taidat pelätä tyttäresi puolesta, että joku, jolla olisi kaunoja Sasukea kohtaan saattaisi käyttää häntä apunaan kostossa, jos saisi tietää, että Alicia on Sasuken tytär", Tsunade sanoi kuin olisi lukenut Narukon ajatukset.

"Niin", sinisilmä myönsi lopulta.

"Tarkkailen Sasukea siltä varalta, jos jollakulla kyläläisellä on kaunoja häntä kohtaan", Tsunade sanoi ja nousi sängyltä suunnaten kulkunsa makuuhuoneen ovella. "Huolehdi lapsestasi", Hokage sanoi, ennen kuin avasi ja sulki oven perässään.

"Teen niin", Naruko ajtteli kumartuen tyttärensä puoleen. Hän antoi vauvalle pienen suukon ja kohensi tämän peittoa.

Viisivuotta myöhemmin....

"Katso, äiti! Hallitsen Kawarami no jutsun, jonka opetit. Opetteluun meni kyllä viikko", mustahiuksinen tyttö, jonka pitkät hiukset oli sidottu kahdella punaisella nahoilla saparoille, sanoi ja teki tarvittavat sinetit, jolloin hän katosi savupilvessä, savun haihduttua hänen tilalleen ilmestyi puunpalanen, joka oli suunnilleen hänen kokoisensa. Vähän ajan kuluttua hän juoksi esiin läheisen puun takaa.

"Hienoa, Alicia. Opit nopeasti, mutta harjoitukset riittävät jo tältä päivältä. Minulla on huomenna kiireinen tehtävä, ja tulen kotiin vasta illalla. Valmistelut on aloitettava jo tänään", vaaleahiuksinen, sinisilmäinen nainen sanoi tyttärelleen ja kumartui tämän tasolle. Hän kohensi tyttärensä oikeanpuoleisen saparon punaista nauhaa, joka oli vähällä aueta.

"Ehtisitkö näyttää minulle vielä yhden kunaitekniikan?" Alicia kysyi.

"Hm. Hyvä on, mutta sitten saa riittää. Istu tuolle tukille ja katso tarkkaan, mitä teen", Naruko sanoi ja kaivoi varustepussistaan pari maalitaulua, jotka hän asetti läheisten puiden juurille. Sitten hän kaivoi varustepussistaan pari kunaita ja meni neljän maalitaulun keskelle.

Alicia istahti läheiselle tukille ja katsoi, mitä hänen äitinsä teki. He olivat harjoitelleet jonkin aikaa. Alicia olisi jaksanut harjoitella vielä vähän aikaa, mutta hän ymmärsi, että hänen äitinsä oli yksi kylän parhaimmsta Joonineista, minkä takia hänen äidillään olikin joitain tehtäviä, jotka olivat tosi tärkeitä. Alicia itse ei ollut vielä suorittanut yhtään tehtävää, sillä hänhän oli vasta viisivuotias. Vaikka hän ei vielä ollutkaan Akatemiassa, hän osasi jo joitain perustekniikoita tosi hyvin.

Naruko hyppäsi nopeasti korkealle, kääntyi ilmassa ylösalaisin ja heitti kunait maalitauluihin. Kun hän oli laskeutumassa maahan, hän kääntyi oikein päin ja vilkaisi maalitauluja.

"Uskomatonta! Osuit kaikkiin tauluihin!" Alicia huusi ja pomppasi ylös tukilta ja juoksi äitinsä luokse. "Miten teit sen?" tyttö kysyi samalla, kun keräsi taulut ja toi ne äidilleen.

"Se vaatii keskittymistä. On odotettava oikeaa hetkeä ja heitettävä kunait silloin, kun se hetki koittaa. Täytyy ottaa myös huomioon se, miten pitää kunaita", Naruko selitti samalla, kun irrotti kunait maaleista ja tunki ne varustepussiinsa maalitaulujen jälkeen.

"Opeta se minullekin, äiti", Alicia sanoi.

"Opetan kyllä, mutta en tänään. Mennään kotiin", Naruko sanoi ja ojensi kätensä tytölle hymyillen samalla lempeästi.

"Hyvä on. Huoh!" tummahiuksinen tyttö sanoi haukotellen. Vaikka hän olisi halunnut harjoitella vielä jonkin aikaa, hänen täytyi myöntää että häntä väsytti hiukan.

He lähtivät hiljaisina metsästä ja saapuivat lopulta kylään.

"Olitte siis harjoittelemassa", Izumo sanoi nähdessään Narukon ja Alician.

"Niin. Alicia oppii nopeasti", Naruko sanoi.

"Uskon sen. Sinähän opit itsekin nopeasti tekniikoita lapsena. Nähdään taas", Izumo sanoi, ennen kuin jatkoi paperitöitään.

"Millainen olit lapsena?" Alicia kysyi äidiltään.

"Minullakin oli lapsena saparot. Kuten äsken kuulit, opin itsekin nopeasti tekniikoita, vaikka jotkut olivatkin vähän vaikeita ja niiden oppiminen kesti oman aikansa", Naruko sanoi.
Yllättäen hän näki jotain, joka sai hänet pysähtymään. Sasuke seisoi hänen ja Alician edessä. Miehellä oli yllään Konohan chuunin-liivi ja otsasuojus. Hän oli ilmeisesti päässyt takaisin kylän ninjarekisteriin. Narukin sydän takoi nopeammin ja pieni puna ilmestyi väkisin hänen poskilleen.

"Näkeehän sinuakin, Naruko", Sasuke sanoi lopulta.

"N-niin", blondi sanoi hiljaisena. "Täytyy mennä. Minulla on huomenna tehtävä. Nähdään", Naruko sanoi jatkaen Alician kanssa matkaa siihen suuntaan, jossa he asuivat.

"Äiti, oliko hän ystäväsi?" Alicia kysyi nähdesään äitinsä vaitonaisuuden.

"Kyllä. Minulla on myös salaisuus, jonka vain Hokage ja hänen avustajansa Shizune, sekä Kakashi tietävät minun lisäkseni. Kerron sen joskus sinullekin", Naruko sanoi. Kakashi oli pari päivää sitten kysynyt Narukolta, oliko Sasuke Alician isä. Mies oli sanonut Alician muistuttavan niin paljon Sasukea, että oli lähes varma tytön isän henkilöllisyydestä. Naruko oli vähän ajan kuluttua kertonut Kakashille kaiken ja oli pyytänyt, ettei Kakashi kertoisi kenellekkään, sillä hän tiesi, ettei Kakashilla ollut tapana juoruta toisten asioista. Mies oli ymmärtänyt tilanteen ja luvannut säilyttää Narukon salaisuuden siihen asti, kunnes Naruko kertoisi Sasukelle totuuden.

"Milloin?" Alicia kysyi uteliaana.

"Silloin kun aika on sopiva", Naruko sanoi.

"Silloin kerron sinulle totuuden isästäsi ja esitten sinut hänelle", Naruko ajatteli vilkaisten nopeasti Sasukea, ennen kuin jatkoi matkaansa. Hän ei vielä tiennyt, milloin se hetki olisi, mutta tiesi sen koittavan silloin, kunhan aika olisi kypsä. Hän myös aavisteli, että se koittaisi pian. Mtiitenköhän Sasuke mahtaisi reagoida siihen, että hän olisi Alician isä? Naruko mietti myös, millaisessa paikassa voisi kertoa salaisuutensa, kannattaisiko hänen kutsua Sasuke vierailulle vai mennä itse tämän luokse? Sitä hän ei vielä tiennyt, mutta hän kertoisi varmasti totuuden.

"Hei, Naruko", Kakashin ääni palautti Narukon todellisuuteen, jolloin hän kohotti katseensa ja näki harmaahiuksisen miehen edessään.

"Kakashi-sensei. Miten olet pärjäillyt?" Naruko kysyi mieheltä.

"Hyvin. Alicia näyttää väsyneeltä. Olitteko kenties harjoittelemassa?" Kakashi kysyi kumartuen samalla alas ja silitti tytön mustia hiuksia.

"Kyllä vain. Nähdään taas", blondi sanoi, kun mies nousi täyteen pituuteensa ja jatkoi matkaansa.
________________________________________________________________________

Jos on toiveita ensiluvun suhteen, niin kertokaa vapaasti. Mielipiteenne ovat tervetulleita.