Hidan olisi varmasti toivonut toisenlaista herätystä. Miho paiskasi oven auki ja hyppi Hidanin päällä huutaen kovaa:
-Huomentaaaa!!!!!!! Astui vielä kokopainollaan Hidanin pään päälle ja juoksi iloisesti nauraen karkuun Hidanin varmasti herättyä.
-Voi vitun vittu.... Hidan mutisi nousi ja käveli keittiöön josta tulvi vastapaistettujen vohveleiden tuoksu.

-No huomenta Hidan! Nukuitko hyvin? Kysyi Rika
-Juu.... siihen asti kunnes tuo hiton kakara luuli mua trampoliiniks.
-MIHO!!!! Sinun piti herättää hänet rauhallisesti!
-Juujuu... Iha sama. Rika ei selvästi pitänyt Mihon asenteesta ja sen huomasi kun Miho lensi ikkunasta pihalle kauniissa kaaressa.
-MISTÄ HYVÄSTÄ TUO OLI!?!?!?!?!?!? Miho huusi katsoen ikkunaa jonka hänen äitinsä sulki. Miho käveli etuovelle mutisten kirouksia. Kun Miho huomasi etuoven olevan lukossa hän kiroili vielä vähän kovempaa. Ja tottakai, takaovikin oli kiinni.
-SAATANA!!!!! Miho huusi hakaten ovea. Lopulta hän luovutti kun kukaan ei avannut ja meni kiipeilemään pihan omenapuihin.

Pian Rika tuli hakemaan Mihon ja piti tälle pitkän saarnan siitä että vanhempia pitäisi kunnioittaa edes hieman. Loppu päivä meni sitten sen verran tylsästi etten jaksa sitä kirjoittaa. Kun he menivät nukkumaan Hidanista tuntui ettei hän saisi ikinä nukuttua, hän ajatteli vain Kakuzua niitä ihania hetkiä kun he olivat kaksin, kunnes nukahti.....


Hidanin uni:

Hidan oli pienessä tummassa huoneessa ainoan valaistuksen loi pieni ikkuna josta kalvakka kuun valo pääsi loistamaan. Huone tuoksiu lievästi verellä ja oli muutenkin tutun oloinen. Kun Hidan kääntyi ympäri tarkastellakseen huonetta hän näki rakkaansa.
-Ka-kakuzu?
-Minäpä minä. Kakuzu vastasi.
-Oliko ikävä? Tämä kysyi ja kaatoi ukensa sängylle ja tuli itse tämän päälle. Kuun kalpea valo sai Hidanin ihon näyttämään lumivalkoiselta ja kosteat silmät kimaltamaan kuin rubiinit. Pian vaatekappaleet lentelivät yksikerrallaan kunnes kummallakaan ei ollut mitään päällään. Kakuzu aloitti varoittamatta toiminnan. Hän alkoi työntää 'vähän' turhan ison kalunsa suorastaan agressiivisesti Hidanin sisään  saaden tämän ulvahtamaan. Kakuzun kalu oli tosiaan aivan liian iso Hidanin tiukkaan aukkoon ja sen tulo sattui, mutta tuntui samalla niin hyvältä. Kun Hidan oli jotenkin tottunut Kakuzu työnsi kerralla koko miehuutensa Hidanin sisälle. Hidan oli niin kiihottava voihkiessaan sillä tavalla, Kakuzu suuteli ukeaan intohimoisesti ja laukesi tämän sisään saaden Hidanin voihkimaan vielä enemmän. Yhtäkkiä Kakuzu irrottautui Hidanista ja molemmat makasivat päällekkäin. Hidanin hengitys oli kiivas.
-Kakuzu.... Älä lopeta vielä. Hidan kuiskasi. Kakuzu oli toivonut juuri noita sanoja. Hän nuolaisi kokeilevasti Hidanin rinnusta saaden ukensa värähtämään. Kakuzu ei välittänyt tuosta vaan kuljetti kieltään yhä alemmas ja alemmas Hidanin keholla kunnes oli tämän kalun kohdalla...

KRÄSH!!!!

Hidan heräsi ihanasta unestaan. Jokin oli tipahtanut ja rikkoutunut jossain. Hidan nousi istualteen ja huomasi olevansa yhä Rikan talossa.
- Vain unta.......