CHAPTER 1
"Minä vihaan punapäitä!" - Deidara
_

Deidara, tuo blondi istui tuolissa työparinsa vieressä hiljaisena. Kummatkin olivat ihan hiljaa, oikeastaan koko Akatsuki oli hiljaa. Sasori, tuo punapää jonka mielestä taide oli ikuista, oli hiljaa - kuten aina, punapää mulkaisi kuitenkin blondia ärtyneenä. Kaksikko riiteli usein, oikeastaan silloin kun oli huono päivä tai jotain, yleensä riidat johtuvat heidän näkemyksistään. Deidaran mielestä, taide oli hetkellistä ja räjähtävää, mutta Sasorin mielestä taide oli taas ikuista. Punapää haroi hiuksiaan tyynen näköisenä. Hiljaisuus oli täyttä, eikä kukaan puhunut, kunnes Deidara rikkoi hiljaisuuden.

"Minä vihaan punapäitä, jotka meikkaavat ja heillä on sliipatut hiukset, hm!" blondi älähti ja unohti suoraan, että istui Sasorin vieressä. Sasori taas mulkaisi Deidaraa ja löi blondia nyrkillä naamaan. Blondilta vuosi verta nenästä ja Sasori puhdisteli nyrkkiään. "Minä vihaan punapäitä, koska he ovat älyttömän heikkoja, hm!" Deidara älähti ja ei edes muistanut, että istui edelleen Sasorin vieressä. Blondi sai jälleen kerran nyrkistä naamaansa, ja nyt valui suusta ja nenästä hirveästi verta. Sasori huokaisi ja puhdisteli nyrkkejään hymyillen tyytyväisenä. Kuitenkin Deidara piteli paperia kasvojensa edessä. 

"Miten kovasti minä vihaankaan punapäitä.. ne moksauttavat aina naamaan!" Deidara älähti, mutta tajusi katsoa viereensä, vihaiseen Sasoriin. "Uhuups... sori", Deidara sanoi ja väänsi kasvoilleen virneen, kamalan virneen. Deidara hyppäsi Sasorin kimppuun, alkaen hakkaamaan punapäätä. Sasori tarttui Deidaraa kädestä, "Deidara, että minä vihaan blondeja jotka riehuvat kuin hullut", Sasori älähti virnistellen ja katsoi Deidaraa niillä lapsekkailla silmillään, tai viehättävillä silmillään. "Danna, älä edes yritä!" Deidara ärähti ja naurahti kuivasti. 

Sasori virnisti, hän käänsi Deidaran alleen. "Jos sitä tiesit, näytät todella suloiselta raivotessasi", punapää kuiskasi ja huomasi Hidanin seisovan siinä vieressä, nauravan mielipuolisesti. Sasori hymähti ja nousi ylös, "Että, minä vihaan punapäitä, ne viettelevät niin helvetin paljon..", Deidara mumisi ja kuunteli Hidanin räkäistä naurua. "Onneksi hän on sentään työparisi!" Deidara kuuli Hidanin rääkäisevän. "Vietätte nähtävämmin kuherruskuukautta", Hidan naurahti räkäisen naurun kanssa. Deidara näytti vain kieltä ja mutisi jotain, mennen olohuoneeseen muiden luokse. Sattumalta, blondi istuutui Sasorin viereen, joka oli hyvin harvinaista häneltä.

Sasori vilkaisi Deidaraa ja hymähti, kääntäen katseensa takaisin Itachiin joka puhui jotain. "Huoh... että minä vihaan blondeja, ne käyvät aina päälle", Sasori huokaisi ja virnisti, ihan tahalleen, vaan ärsyttääkseen Deidaraa. Punapää sai Deidaralta naamaansa. Sasorin nenästä valui verta, sakeaa kirkasta verta. "... ja blondit ovat aina kauhean tyhmiä", Sasori murahti virnistellen, saaden tönäisyn sohvalta. "Älä unta näe. Minä nukun sohvalla, sinä nukut lattialla, piste", Deidara murahti ja mulkaisi punapäätä. Sasori nousi ylös ja istuutui koko painolla Deidaran päälle. "Umph.. Danna laihduta!" Deidara rääkäisi. 

"Helvetti, en laihduta", punapää sanoi irvistäen ja hätisti muut omiin huoneisiinsa. "Haluan olla kahden kanssasi", Sasori kuiskasi ärhentelevälle Deidaralle. "Ensinnäkin kuullostat kiimaiselta härältä kuin Sasori no Dannalta", Deidara marisi ja katsoi Sasoria. "Hilaa se persees pois mun päältä niin pystyisin ees jonku verra hengittää!" Deidara ärhenteli ja katsoi edelleen partneriaan. Sasori virnisti vain ja painoi huulensa Deidaran huulille, hiljentääkseen tuon. Kuitenkin Deidara irrottautui pian. "Mikä vittu sua vaivaa?" Deidara älähti ja nousi väkisin ylös, tönäisten ensin Sasorin pois lähtien huoneeseensa, räjäyttäen sen oven kunnolla kiinni. "Minä vihaan punapäitä, koska ne on niin älyttömän pervoja!" Deidara tiuskaisi.

Sasori meni sitten omaan huoneeseensa. Hän istuutui vuoteelleen ja hymyili vain, ei häntä tuo loukannut. Mutta hän myös kuuli koputuksen oveltaan. "Sisään!" Sasori sanoi ja ovi avautui. Kukas muukaan kuin Deidara. Blondi sulki oven ja irvisti, hän katsoi Sasoria. "Minä vihaan punapäitä koska he ovat älyttömän suloisia", Deidara sanoi irvistäen ja asteli lähemmäs työpariaan. "Haluatko tehdä minuun helvetti sen vaikutuksen?" Deidara kysyi. Sasori tietenkin nyökkäsi. 
Sasori kuitenkin huokaisi. Hän mumisi jotain itsekseen ja katsoi lattiaa. Pian punapää kuitenkin tunsi, että Deidara nosti hänen kasvojaan omien kasvojensa kohdalle. "Sasori, tuon takia minä vihaan punapäitä, koska he näyttävät niin viattomilta ja ihanilta", Deidara lausui.

Sasori tunsi kuinka puna ilmestyi hänen kasvoilleen, hän katsoi Deidaraa pitäen katseensa siinä. "Deidara... minä ra..-", Sasori mutisi ja katsoi blondia edelleen, eikä saanut lausettaan sanottua. "Minäkin rakastan sinua, Sasori", Deidara kuiskasi ja painoi huulensa nukkepojan huulille. He suutelivat, varmemmin ja hellemmin, eikä väkisin. Pian pari kuitenkin irrottautui. "Anteeksi jos käyttäydyin hieman aggressiivisesti.. sua kohtaan.. un", Deidara mumisi. Sasori vain nyökkäsi ja katsoi pidempää miestä, poikaa. "Saat anteeksi..", punapää sanoi hiljaa hymyillen. Punertavahiuksinen nojasi Deidaraan ja hymyili. Deidara kietoi kätensä partnerinsa ympärille ja hymyili pienesti kaapaten lopulta Sasorin käsilleen. 

Kaksikko hymyili toisilleen onnellisesti ja ystävällisesti, he olivat kuin yksi hääpari niityllä. "Olet niin helvetin suloinen. Huulesikin ovat kuin ruusut ja silmät kuin rubiinit", Deidara älähti ja katsoi Sasorin silmiä. Sasori punastui täydestä, hän oli lehahtanut hiljaiseksi. "Sinun silmäsi ovat kuin veden aalto, minä rakastan silmiäsi", Sasori sanoi ja kurtisti kulmiaan, "Senkin romantikko!" Sasori naurahti suloisesti. Mutta kummatkin hätkähtivät kun kuului musiikkia ja koputusta. "Tulkaa bilettämään!" kuului Hidanin mielipuolinen huuto. 

Menevätkö Sasori ja Deidara bilettämään? Sen päätätte te.