Seuraava päivä koitti, ja Sasuke istui tuolilla odottamassa Narutoa. He olivat menneet Hokagen luokse, ja tällä hetkellä Naruto oli tutkittavana. Sasuke oli hyvin huolissaan, mitä jos se oli jotain vakavaa? Hän pudisti päätään pikaisesti, ei noin saanut ajatella. Jotain sen täytyi kuitenkin olla, jotain muuta kuin ihan tavallinen tauti, siitä Sasuke oli varma. Jo se, että Sasuke ei saanut olla mukana Naruton luona, kertoi paljon. Jokin oli vialla ja pahasti.

      Sasuke tuijotti lattiaa edessään, kunnes ovi aukesi ja hän pongahti seisomaan katsoen tulijaa. Tsunade oli ilmestynyt ovelle varsin vakava ilme kasvoillaan. Sasuken keho alkoi täristä hieman, hän ei uskonut, että tulisi pitämään uutisista.

      Naruto tupsahti myös näkyville, ja Sasuke katsoi tätä kysyvästi.
   ”Mennään…” Naruto sanoi hiljaa ja asteli Sasuken ohi, suunnaten ulos rakennuksesta. Hokage sulkeutui sitten ovensa taakse jättäen Sasuken seisomaan hölmistyneenä paikoilleen. Hän käännähti nopeasti ja otti pari juoksuaskelta saadakseen Naruton kiinni.
   ”Mitä hän sanoi..?” Sasuke kysyi hiljaa katsoen Naruton silmiä, niistä näkyi selvästi, että poika pelkäsi jotain.
   ”Kerron myöhemmin…” Naruto henkäisi hiljaa ja katsoi maata kävellessään.

      He kävelivät koko matkan hiljaisuudessa, kunnes sitten saapuivat vihdoin kotiinsa. Naruto suuntasi suoraan sohvalle istumaan, Sasuken seuratessa tätä. Hän istui toisen pojan vierelle ja tunsi kuinka Naruto laski päänsä nojaamaan hänen olkapäähänsä. Sasuke kietoi kätensä toisen ympärille hellästi.
   ”Se johtuu Kyûbista…” Naruto kuiskasi sitten niin heikolla äänellä, että sitä hädin tuskin kuuli. Sasuke kohotti kulmiaan hieman.
   ”Kyûbista?”
   ”Niin… Se on alkanut vaikuttaa kehooni huonolla tavalla…” Naruto henkäisi, ja tunsi kuinka Sasuke halasi häntä.
   ”Kuinka huono asia se sitten on..?” Sasuke kysyi, peläten hieman. Hän kuuli Naruton hymähtävän hiljaa.
   ”Kehoni ei välttämättä kestä Kyûbin aiheuttamaa rasitusta… Se tuhoaa vähän kerrallaan ruumistani, eli saatan kuolla…” Naruto kertoi lähes äänettä, painaen päätään Sasuken rintakehää vasten. Sasuke hätkähti pienesti, suuri huoli valtasi hänen mielensä. Hän halasi Narutoa hieman tiukemmin, sulkien silmänsä.

   ”Sasuke... Minua pelottaa…” Naruto kuiskasi hiljaa ja värisi hieman. Sasuke painoi suukon Naruton otsalle ja katsoi tätä silmiin.
   ”Tiedän sen, mutta meidän täytyy olla vahvoja…” Sasuke vastasi Narutolle ja silitti pojan poskea varovaisesti. Naruton kasvoille nousi pieni hymy.
   ”Onko sille mitään hoitomahdollisuutta..?” Sasuke kysyi sitten kohottaen hieman kulmiaan. Hän totisesti toivoi, että jotain olisi tehtävissä.
   ”Tsunade sanoi, että hän yrittää keksiä jotain… Ainakin kipuun minun pitäisi saada jotain…” Naruto huokaisi syvään ja sulki silmänsä. Sasuke nyökkäsi pienesti ja veti toisen pojan syliinsä istumaan.

      He istuivat siinä hiljaisuudessa pitkän aikaa nauttien toistensa läheisyydestä, kunnes Sasuke huomasi Naruton nukahtaneen. Sasuke hymyili noustessaan toinen käsivarsillaan ylös, ja lähti astelemaan kohti makuuhuonetta.
   ”Me selviämme tästä kyllä…” hän kuiskasi matalalla äänellä laskiessaan Naruton sängylle makaamaan ja veti peiton tämän päälle.
   ”Rakastan sinua yli kaiken…” Sasuke henkäisi sitten käydessään toisen viereen makaamaan ja jäi katsomaan hymyillen rakkaansa nukkuvia, levollisia kasvoja.
   ”Enkä koskaan jätä sinua yksin…”

-------------------------

Pitkästä aikaa sain kirjoitettua jotain, vaikkakin hyvin lyhyen pätkän... Uskoisin että tämän jälkeen tulee ehkä... 2 tai 3 osaa ja sitten loppuu. ^^;
En tykkää tästä, mutta seuraavan osan kirjoittamista odotan. Siihen on hyvä idea. Tai no, hyvä ja hyvä...