Loppuun poltettu tupakka putoaa Shizuon suusta maahan, jonka jälkeen hän vielä talloo sen varmuuden vuoksi sammuksiin. Hän pistää aurinkolasit silmiensä suojiksi ja lähtee, kädet housujensa taskuissa, kävelemään pitkin kävelytietä, rauhallisena. Miehellä on ollut niin sanotusti vapaapäivä, eikä hänellä ole ollut mitään tekemistä koko päivänä. 

Mies katselee yöllistä taivasta, sen heikosti näkyviä tähtiä kaiken sen valon seasta, mitä iso kaupunki taivaalle heijastaa. Hän kuitenkin laskee katseensa alas.  
Juuri sillä hetkellä, kun Shizuo luuli saavansa rauhallisen illan omakseen, hänen näkökenttäänsä pistää inhottava näky. Musta takki, koristeltuna karvahupulla, - helmalla ja - hihojen reunuksilla. 
Juuri hän, ketä mies ei olisi halunnut tavata tänään, sillä tuo mustapäinen mies saa hänen raivonsa purkautumaan aina pakostakin. 

- IIIZAAYAA!! Blondin suusta pääsee todella röpelöinen, agressiivinen rääkäisy ja hän saa Izayaksi kutsutun miehen katseen itseensä. 
Samalla Shizuo tarttuu todella painavasta limonaadikoneesta kiinni, nostaa sen ilmaan ja heittää huutaen kohti Izayaa - häntä vuoden nuorempaa miestä. 

Kuin ihmeen kaupalla, mies väistää koneen helposti ja naurahtaa ilkikurisesti, virne jääden hänelle veikeille kasvoilleen. Heti virnistettyään, Izayan ohitse kulkee auto, jolloin Shizuo menettää katsekontaktinsa häneen - auton mentyä ohi, mustahiuksinen mies on jo häipynyt. Häntä ei näy missään. 

Shizuo kiristää hampaitaan, sekä nyrkkejään ja siristää silmiään. 
- Tapan sinut vielä.... Orihara Izaya! Hän ärähtää agressiivisesti, muttei huuda tällä kertaa. Hänellä on vielä enemmän syytä vihata Izayaa. Sen jälkeen.

***

Siitä on jo viikko. Ei, varmaan jo kaksikin. Siitä, kun Izaya sai juotettua Shizuon sen verran humalaan, että mies ei käynyt enää mustahiuksisen päälle agressiivisesti - päin vastoin. 
Kyllä hän Izayan päälle kävi, mutta eri mielessä, niinkuin se kiero paskiainen oli halunnutkin - he olivat harrastaneet seksiä vasten seinää, syrjäisellä, pimeällä kujalla, yöllä.
Autojen ja ihmisten melu oli peittänyt äänet muilta alleen, eikä heitä voitu nähdä niin pimeällä kujalla. Ei sinne kujalle kukaan yleensä mennyt, sillä kulkukissat rakastivat majoittua siellä.

Olipa taas romanttinen paikka!

Shizuo puistelee päätään, saadakseen ajatukset pois hänen päästään. Miksi hän edes ajattelee koko asiaa? Se oli todella typerää muutenkin. 
Ei enää ikinä uudestaan, ei enää sen ihmisen kanssa! Shizuo vihaa häntä vielä enemmän sen jälkeen. Hän on jälkeen päin toivonut, että olisi ottanut vielä muutaman juoman enemmän, niin hän ei muistaisi koko asiaa. Mutta ikäänkuin tarkoituksella, Izaya ei juottanut hänelle enempää, ei yhtään enempää, että blondi muistaisi tapahtuneen. 

Yrittääkö se paska vihjailla jotain? Naurettavaa. 

Miehen ovelta kuuluu koputusta, sitten korvia raastava ääni. Mieltä raastava ääni. 

- Oi, Shizuo~, Izayan pehmeä, päähän jäävä ääni kuuluu oven takaa. Onko hän ihan hullu? Tulla nyt suurimman vihaajansa ovelle tapettavaksi. Nähtävästi kerjää päästä hengestään. 

Hetkessä Izaya kuulee oven takaa huudettavan hänen nimensä, ennen kuin hän joutuu väistämään sivulle, pois oven edestä.
Shizuo tulee heti, hyvin vihaisena, ulos kerrostaloasunnostaan ja tarttuu paikallaan seisovaa Izayaa takin kauluksista, työntää hänet vastakkaista seinää vasten. 

- Izaya! Sanoin, että sinun ei kannata tulla silmieni eteen! Pääset hengestäsi!! Shizuo huutaa sanat aivan Izayassa kiinni - mustahiuksinen mies tuntee hänen hengityksen kasvoillaan, haistaa sen, että blondi oli juuri polttamassa tupakkaa. 

Aivan yhtäkkiä Izaya alkaa nauraa heleästi, äänekkäästi. Todella huvittuneesti, ehkä hiukan mielipuolisesti - samalla tavalla kuin silloin, kun hän talloi jonkun naisen puhelimen jalallaan, tarkoituksella. 
Olkapäät nykivät naurun mukana, silmät sulkeutuvat, kun hän nauraa sarkastisesti. Se saa Shizuon ottaamaan päätään hiukan kauemmaksi, mutta ote Izayan takista pysyy. 

Hetken päästä Izaya lopettaa nauramisen ja katsoo virne huulillaan hiukan vanhempaa miestä, itsevarmana. 
- Et sinä pysty minua tappamaan, olisit sen jälkeen kovin yksinäinen, hän sanoo hiukan ujeltavalla, kieroutuneella äänellä. 

Shizuon ote tiukkenee ja hän painaa otsansa kiinni Izayan otsaan, katsoen häntä, aurinkolasit silmillään, hyvin agressiivisesti. 
- Nyt sinä kyllä kuolet!

- Ketä voisit sen jälkeen enää ajatella, tai jahdata? Izaya kysyy nopeasti, heti Shizuon sanojen jälkeen. Ei pelokkaana, vaan hyvin ovela virne huulillaan, silmät sireinä. 
Shizuon keho värähtää, kun hänen päässään käy ajatus siitä, jos hän todellakin tappaisi Izayan tähän. 

Hän olisi yksinäinen, ei olisi enää ketään, ketä vihata. 

Shizuo hellittää otettaan yhä enemmän ja enemmän, kunnes se irtoaa kokonaan. Kädet palautuvat kehon vierelle ja kasvot ovat kohti lattiaa, kun hän menee vain hiukan kauemmas - he ovat kuitenkin aivan lähekkäin. 

- Älä sano sitä niin, kuin ajattelisin sinua useinkin, Shizuon ääni on ihmeen rauhallinen, vaikkakin hän sanoo lauseensa jämäkästi. 
Izayan virne pysyy hänen huulillaan, kun hän laittaa sileän kämmenensä Shizuon lämpimälle poskelle, kääntäen hänen kasvot itseään kohti, hitaasti. 

Kaksikko katsovat toisiaan liian rauhallisena, ihan liian rauhallisena. Se saa Izayan tyytyväiseksi - hänen vapaa kätensä nousee ottamaan pidemmän miehen aurinkolasit pois ja laittamaan ne Shizuon toiseen housun taskuun. 
- Et tarvitse näitä, hän sanoo ja liu'uttaa Shizuon poskella olevan kämmenen hänen takaraivolleen, vaaleiden hiusten sekaan. Hän painaa pidemmän miehen ylävartaloa hiukan alemmas, jolloin heidän huulensa lähestyvät toisiaan. 

Sillä hetkellä Shizuo työntää molemmilla käsillään Izayaa kauemmas, takaisin seinään, ja kääntyy ympäri. 

- Menen sisälle, hän vaihtaa puheenaihetta ja havahtuu, kun tuntee Izayan tarttuvan häntä toisesta ranteesta. 

- Painu helvettiin! Shizuo ärähtää kääntyessään, yrittäessään lyödä nuorempaa kasvoihin, mutta jälleen mustahiuksinen väistää ja potkaisee toisella jalallaan miehen kumoon. - Hups, hän naurahtaa. 
Shizuo kaatuu suoraan takamukselleen seinän juurelle ja kiroaa itsekseen, vaikka se ei sattunutkaan. 

- Sinä saamarin--!

Shizuo ei kerkeä sanoa sanojaan loppuun, kun Izaya keskeyttää hänet suutelemalla miestä tiukasti. Painaa raotetut huulensa tiukasti Shizuon kalpeita huulia vasten.
Izaya on polvillaan hänen, koukussa olevien, jalkojensa välissä, kädet Shizuon olkapäillä, jolloin hän on vihdoinkin miestä hiukan pidempi. 

Blondi painautuu väkisinkin ylävartalollaan seinää vasten ja hän yrittää kääntää päätään sivuttain - siinä hän onnistuukin, mutta Izayan lopetettua suudelma, hän kääntää kämmenellään miehen kasvot takaisin omiaan kohti, ehkä hiukan kohti kattoa.

Kuinka läpinäkyvää. 

- Jos oikeasti tahtoisit pois siitä, olisit jo päässyt, Izaya sanoo virnistäen ja kohottaen kulmakarvojaan ilkeästi.

- Turpa kiinni! Shizuo sanoo vihaisesti, kiristellen hampaitaan, mutta ilme muuttuu järkyttyneeksi, kun Izaya suutelee hänen suupieltään, poskea, sitten kaulaa. Kaulalla hän alkaa käyttää kieltään taidokkaasti, pitkittää suudelmaa. 
Antaa sileiden huulten ja pehmeän kielensä liukua solisluulle, sieltä hiukan korvan alapuolelle.

Izayan vietyä toinen kätensä Shizuon takaraivosta kasvaviin hiuksiin, hän tukistaa miestä niin, että pakottaa hänen päänsä taittumaan sivulle - tällöin kaulan iho kiristyy ja aukeaa Izayalle paremmin. 

Shizuo ei kerkeä yllättyä siitä, ettei hän pistä vastaan, ennen kuin hän järkyttyy pahemmin siitä, että hänen molemmat kätensä ovat kietoutuneet Izayan niskan taakse, toinen kämmen painaa miestä vasten hänen kaulaa, hellästi, kuin janoten lisää. 
Silmät ovat sireät, jalat levällään.

"...Miksi en...Estä häntä..?"

***

Kaksikko on siirtynyt kerrostalon portaikosta Shizuon asuntoon, hänen kahden hengen istuttavalle sohvalle. Blondi makaa selällään, vain hiukan alaspäin valutetut bokserit yllään. Hänen päällään istuvalla Izayalla vuorostaan on yllään vain hänen takkinsa, muuten keho on alaston - takki on valunut olkapäiltä alas, hyvin eroottisesti. Se näyttää seksikkäältä. 

Shizuo pitää toista käsivartta silmiensä suojana, suu on raollaan, sillä hän hengittää raskaasti. 

- Shizuo... Laitan sen nyt sisään, nuorempi kuiskaa, suorastaan henkäisee sanat hitaasti suustaan ja ollessaan polvillaan, hajareisin, Shizuon yllä, hän ohjaa blondin, kovana seisovan, miehuuden omalle, venytetylle, sisäänkäynnilleen ja auttaa sen kärjen sisään. 

Kun se venyttää hänen sukijalihastaan niinkin paljon, se saa silmät siristymään ja kasvot punoittamaan entistä enemmän. Orihara laittaa molemmat kätensä Shizuon alavatsalle, kun hän painaa lantiotaan hitaasti alaspäin - mitä enemmän miehen elin työntyy hänen sisäänsä, sitä äänekkäämmäksi ja pidemmäksi Izayan voihkaisu muuntuu.

Mies kumartuu päästämään kiihottavan, hiukan vaiennetun voihkaisunsa suoraan Heiwajiman korvaan; - Shizuoh...
Samaan aikaan blondin suusta pääsee mielihyvän vuoksi ähkäisy.

***

Asento on vaihtunut, Izaya makaa rauhallisena ja nauttivana selällään, jalat vasten vatsaansa. Shizuo kannattelee jännittynyttä ylävartaloa vahvoilla käsillään ja hän liikuttaa lantiotaan sulavin, hitain liikkein. 
Heidän kehonsa hankautuvat hitaasti toisiaan vasten, he jakavat kehonsa kuumuuden ja antavat ihon kihelmöidä pienestä hiestä. 

- Aah... Shizu...oh... Huokaisu on pehmeä, rauhallinen. 

***

Izayan takin peittämä selkä painautuu isoa ikkunaa vasten - paljaat, hikiset olkapäät saavat kokovartaloikkunan huuruuntumaan juuri siitä kohtaa, mihin hän nojaa. Ikkuna on lattiasta kattoon asti. 

He ovat 15 kerroksisen kerrostalon ylimmässä rapussa, pimeässä asunnossa, jota valaisee vain, todella heikosti, kaupungista kajastavat violetin, turkoosin ja pinkin sävyt - kaikki valot kajastavat kapakoiden ja kauppojen mainoksista. Kauniita, lisää tunnelmaa tuovia värejä, vaikkakin asunto on pimeä. 

Shizuo työntyy nuorempaan mieheen uudelleen, kannattelee hänen jalkojaan pitämällä Izayan polvitaipeita omilla käsitapeillaan. 
Mies kumartuu painamaan otsansa Izayan paljasta olkapäätä vasten ja mustahiuksisen käsivarret ovat kietoutuneet tiukasti blondin kainaloiden alta hänen selälleen. Sormet painavat ihoa kiihkeästi, kehon hankautuessa kevyesti ikkunaa vasten. 

Tähtitaivaan alla, heidän kehonsa lähestyvät loppuhuipennusta, saaden Izayan voihkimaan, Shizuon voimistaessa liikettään, ähkien kiihkoissaan miehekkäällä äänellään. 
Hetken kuluttua, Shizuo pysäyttää kiihtyneen liikkeensä, orgasmin pyyhkiessä molempien kehon lävitse. Se saa blondin painamaan otsansa vasten Izayan kaulakuoppaa, huokaisemaan nautinnollisemmin kuin koskaan ennen, Izayan kasvojen kohottautuessa kohti kattoa. Huulien välistä karkaa äänekäs, mutta hempeän kuuloinen voihkaisu, ennen kuin heidän kehonsa rentoutuvat, vuodatettuaan lämpimät nesteensä kukin eri paikkaan. 

- Shizuo... Hän kuiskaa huohottaen edelleen, vartalo hiessä, ja painaa huulensa kiitolliseen, nauttivaan suudelmaan.

 ***

Seuraava päivä on alkanut huonosti. Heti herättyään yksin asunnostaan - Izaya oli häipynyt jo aikaisin, Shizuo on ollut pahalla tuulella, heittänyt jopa oman televisionsa alas parvekkeelta - huutaen Izayan nimeä niin, että se on kaikunut kauas.  Hän todellakin ei ymmärrä enää itseään. Taasko hän suostui siihen? Miten hitossa?

Blondi polttelee savukettaan parvekkeella, katsellen alhaalla, niin pieniltä näyttäviä ihmisiä. Jos yksikin niistä olisi Orihara, hän varmasti heittäisi tämän koko kerrostalon miehen niskaan. Hänen onnekseen, silmiin ei osu yhtäkään edes Izayan näköistä miestä. Onneksi. 

Mies pukee päälleen normaalit vaatteensa, hienon mustavalkoisen asunsa, ennen kuin hän pääsee lähtemään ulos. Siellä häntä odottaa ihmismassa, jonka mukana hän lähtee kävelemään kohti Simonin mainostamaa ravintolaa - hän tarvitsisi nyt jotain muuta ajateltavaa. 

Kun mies on juuri pääsemässä Simonin luokse, hän on ottamassa tupakkaa askista ja huomaa juuri hänet. Juuri HÄNET.

Orihara juttelee Simonille, kunnes kuulee hirveää räminää ja Shizuon uhkaavan äänen, kun hän ärisee mustapäisen nimen. Shizuo kannattelee käsillään henkilöautoa ja irvistää agressiivisesti, päästäen ärinää hampaidensa välistä. Hän alkaa ottaa askelia kohti Izayaa ja niiden tahdissa, hän tavaa Oriharan nimen. 

- I~ZA~YAAA!!! Hän huutaa kurkkunsa täydeltä viimeisen tavun, pitkittäen sitä, ja heittää auton kohti Izayaa. Mies, yllätys yllätys, hyppelehtii pois edestä ja virnistäen lähtee juoksemaan karkuun, saaden Shizuon peräänsä.

Heidän välinsä eivät millään muutu. Eivät muutu, vaikka he tekisivät mitä. Shizuo ei vain koskaan opi pitämään siitä miehestä.

Vai onko tuo hänen tapansa näyttää, että hän olisi yksinäinen ilman Izaya Oriharaa?