(Itachi)

”Minne Kisame oikein jäi?!” Chikane tuhahti harmistuneena samalla, kun ohjasi yhden ilmassa leijuvista liekkipalloistaan hänestä vähän matkan päässä olevan miehen vatsaan, jonka seurauksena miehen keho muuttui tummemmaksi kuivuen samalla. Mies kaatui lattialle ja hänen tummaksi palaneesta kehostaan nousi savua merkiksi siitä, että tekniikka oli onnistunut.

”Hänellä on taipumusta innostua, jos kohteen saa piestä henkihieveriin, eikä lopeta, ennen kuin on tehnyt sen perusteellisesti”, sanoin vähän matkan päässä olevalle kunoichille.

”Mutta ei kai hänen tasoisellaan nukeninillakään kestä näin kauan hoidella paria miestä, jotka vartioivat rikollisten piilopaikan ovea”, snihiuksinen nainen sanoi samalla, kun huoneen oikeanpuoleisesta ovesta juoksi sisälle suunnilleen Kisamen pituinen mies, joka lähestyi Chikanea nopeasti miekka oikeassa kädessään.

Chikane tarttui molemmilla käsillään miestä vasemmasta käsivarresta, kääntyi nopeasti ympäri ja irrotti otteensa miehen kädestä, ennen kuin potkaisi tätä selkään, jonka seurauksena mies lennähti kohti huoneen vasemanpuoleisessa seinässä olevaa oviaukkoa, joka johti huoneeseen, jossa säilytettiin räjähdevälineitä. Chikane loihti ilmaan tulipallon, jonka hän heitti hetki sitten päihittämänsä miehen perässä räjähdevarastoon, minkä jälkeen hän juoksi kohti oven vieressä olevaa kirjahyllyä ja työnsi hyllyn huoneen oven eteen, ennen kuin teki oinaan käsimerkin.

Bam!

Räjähdevarastosta kuului räjähdys, jonka seurauksena kirjahyllystä putosi lattialle muutama kirja.

”Viritin aijemmin joitain huoneessa olevia räjähdelappuja oviaukon lähelle ja tähtäsin tulipallon siihen, minkä ansiosta huoneessa räjähti. Nyt tilanne taitaa olla joten kuten hallinnassa”, Chikane huokaisi ja pyyhkäisi oikealla kädellään hikeä otsaltaan.

”Kenttätyö selvästi sopii sinulle”, totesin vilkaisten naista tarkailevalla katseella. Pain oli ollut tyytyväinen siihen, että tehtävä oli onnistunut, mutta hänen mielenkiintonsa oli herännyt, kun olin kertonut Chikanen toisesta kekkei genkaista ja hän oli melkein heti lähettänyt minut ja Kisamen uudelle tehtävälle, jonka tarkoituksena oli suojella erään rikkaan miehen poikaa, jonka sieppausta rosvojoukon johtaja suunnitteli ilmeisesti lunnaiden toivossa ja sieppaus olisi estettävä, ennen kuin se edes tapahtui. Vihollisjoukko piilotteli Suo-maassa. Pain oli luultavasti antanut tehtävän juuri minulle ja Kisamelle, koska Chikane oli seurassamme ja hän oli osoittautunut mielenkiintoisia taitoja, jotka selvästi sopivat isoakin vihollisryhmää vastaan. Uskoin kuitenkin, että hän halusi myös jollakin tasolla päästä perille siitä, mitä tasoa Chikanen voimat todellisuudessa olivat ja halusi minun tarkkailevan kyseistä kunoichia.

”K-kirottu!” yksi lattialla makaava harmaahiuksinen mies, jonka olin aiemmin kolkannut takaapäin sanoi palaten vähitellen tajuihinsa. Olin ajatellut pistää miehen myöhemmin kertomaan heidän johtajansa olinpaikan. Ensin olin ajatellut pistää miehen tunnustamaan johtajansa olinpaikan Sharinganillani, mutta halusin myös nähdä, kuinka sitkeä mies olisi.

”No, kerrohan, missä johtajanne on?” sanoin hiljaisena, ennen kuin kumarruin alemmas napatakseni miestä paidankauluksesta ja työnsin hänet läheistä seinää vasten.

”Mistä minä tietäisin?!” mies tuhahti ja rohkeni sylkäistä päin kasvojani.

”Sinuna en siinä syljeskelisi”, sanoin ja pyyhin vapaalla kädelläni syljen kaapuni hihaan, minkä jälkeen aktivoin Sharinganini, ennen kuin painoin miehen lujemmin seinää vasten.

”En oikeasti tiedä!” mies huusi ja oli vähällä purra minua käteen, kunnes viereeni tullut Chikane löi häntä vasemmalle poskelle, jonka seurauksena poskelle ilmestyi punainen kädenjälki.

”Sinulla sitten on huonot käytöstavat”, Chikane tuhahti, ennen kuin laittoi molemmat kätensä miehen poskille ja katsoi tätä tarkasti silmiin.

”En tiedä, missä johtaja on!” mies uhitteli edelleen.

”Valehtelet. Silmiesi pupillit värähtelivät ja kurkussasi tuntui hermostunutta nieleskelyä”, Chikane sanoi, minkä jälkeen hän irrotti otteensa miehestä.

”Hän tarkisti valehteleeko mies. Kieltämättä hänellä on tarkat silmät”, ajattelin samalla, kun aktivoin Mangekyoun.”Tilanne on hallinnassa. Sain hänet genjutsun valtaan”, totesin samalla, kun irrotin otteeni miehen paidasta ja annoin hänen pudota lattialle. ”Missä johtajasi on?”

”Tämän rakennuksen ylimmässä kerroksessa suunnittelemassa kohteen sieppaamista”, mies sanoi, minkä jälkeen annoin hänen kaatua kasvot edellä lattialle, ennen kuin kaivoin pakistani kunain, jonka iskin miehen selkään.

”Olet armoton”, Chikane totesi samalla, kun ulkoa alkoi kuulua sateen ropinaa.

”Et itsekään jakele armoa vihollisille”, totesin hiljaisena, ennen kuin suuntasin kulkuni kohti läheistä portaikkoa, jota pitkin lähdin nousemaan ylös sinisilmäisen kunoichin seuratessa perässäni.

Portaikossa oli pimeää ja hieman kylmää, eikä siellä ollut edes lamppuja tai kynttilöitä, jotka olisivat valaisseet tietä, minkä takia jouduin siristelemään silmiäni nähdäkseni tarkemmin eteeni. Vähän ajan kuluttua portaat loppuivat ja saavuin Chikanen kanssa käytävälle, joka oli peitetty melkein kokonaan räjähdelapuilla.

"Täytyisi näemmä hypätä käytävän yli", Chikane totesi ja oli kävelemässä ohitseni, kunnes asetin vasemman käteni hänen oikealle olkapäälleen. "Mitä nyt?" hän kysyi kuulostaen hieman turhautuneelta.

"Kuulemani perusteelle rosvojoukon johtaja on taitava ansa-tekniikoiden käyttäjä. Paras varmistaa asia", sanoin hiljaisella äänellä, minkä jälkeen kumarruin hieman alemmas ja poimin lattialta katkenneen miekan kahvan, jonka heitin korkealle ilmaan. Kun miekan kahva oli lähellä huoneen kattoa, siihen osui violetti salama, jonka seurauksena kahva räjähti palasiksi.

Aktivoin varmuuden vuoksi Sharinganini, jonka seurauksena näin huoneen katon puolella sinistä chakraa. Sharingan näki nimittäin chakran väreinä.

"Ilmeisesti suojaus, joka aktivoituu koskettaessa. Sen alapuolella on kuitenkin sen verran tilaa, että mahtuisimme hyvin menemään siitä", totesin katsoen aluetta, jolla ei näkynyt värejä, silloin ymmärsin, että suojaus koski vain katon aluetta. Roistojen johtaja oli luultavasti tehnyt suojauksen siltä varalta, jos joku hyppäisi käytävän lattialle viritettyjen räjähdelappujen yli. Chakrani alkoi jo olla vähissä, joten en voisi muuttaa itseäni korpeiksi ja lentää huoneen toiselle puolelle.

"Jätä tämä siinä tapauksessa minun huolekseni", Chikane sanoi virnistäen pienesti, minkä jälkeen hän kaivoi varustepussistaan pitkän nuoran teräsvaijeria. Hän sitoi teräsvaijerin toisen pään meidän puolellamme olevan huoneen seinään kiinnitettyyn koukkuun. Sitten hän kaivoi varustepussistaan kunain, johon hän sitoi vaijerin toisen pään. Sitten Chikane heitti kunain huoneen toisella puolella olevaan seinään, johon kunai jäi upposi kiinni. "Onko sinulla huivia tai jotain vastaavaa?"

Tyydyin nyökkäämään kunoichin esittämään kysymykseen, minkä jälkeen kaivoin kaapuni taskusta mustan huivin, jota käytin yleensä suukapulana vangeille, jos jouduin vangitsemaan jonkun.

"Menen ensin", kunoichi totesi samalla, kun otti hiuksissaan olevan keltaisen huivun, jonka hän laittoi roikkumaan vaijerin päälle, ennen kuin tarttui molemmilla käsillään huiviin ja potkaisi oikealla jalallaan takana olevasta seinästä vauhtia, ennen kuin nosti molemmat jalat koukkuun vatsansa kohdalle ja liukui räjähdelapuilla täytetyn lattian yli huoneen toiselle puolelle.

"Voit tulla", Chikane sanoi sidottuaan huivin takaisin hiuksiinsa. Tein samanlaisen liikkumis-menetelmän kuin seurassani oleva nainen ja olin vähän ajan kuluttua hänen vieressään.

"Suunnitelmasi toimi", totesin hiljaisena, minkä jälkeen lähdin juoksemaan kohti edessäni avautuvaa käytävää Chikanen seuratessa perässä. En nähnyt huoneen seinillä tai lattialla ansoja, vaikka käytävällä ei ollutkaan lamppuja, joten saatoimme edetä loppumatkan juoksemalle. Pidin kuitenkin varmuuden vuoksi Sharinganini aktivoituna siltä varalta, jos näkisin taijutsuun erikoistuneen ninjan tekevän lähitaistelu-liikkeen siltä varalta, että kohtaisimme vastustajia ennen kuin pääsisimme itse roistojen johtajan luokse.

Vähän ajan kuluttua saavuimme puiselle ovelle.

Krii krii!!

Oven takaa kuului ääntä, joka muistutti hieman miekan teroituksesta tulevaa ääntä.

"Tunnen huoneesta tulevan chakran, joten roistojen johtajan täytyy olla siellä. Ovi on todennäköisesti lukossa. Hivuttaudutaan oven viereen, ennen kuin muramme sen auki", selitin Chikanelle. Nainen nyökkäsi hiljaisena, ennen kuin siirryimme nopeasti oven eteen. Vaikka olinkin Chikanea nopeampi, vauhdissamme ei ollut suurta eroa. Minä seisoin oven oikealla ja Chikane vasemmalla puolella. Osoitin ovea oikean käteni etu ja keskisormelle, jonka seurauksena ryntäsimme nopeasti kohti puista ovea, joka antoi helposti periksi.

Katselin huonetta, jossa olimme huomatakseni, että siellä täällä lojui avattuja kääröjä ja aseita. Huoneen keskellä seisoi mies, joka minun ja Chikanen oli tarkoitus hoidella. Hänellä oli harmaat hiukset, hieman ruskea iho ja hän oli suunnilleen samanpituinen kuin Kisame ja myös hiukan lihaksikas ja hoikan puoleinen.

"Eikö täällä ole kenestäkään mihinkään?" mies tuhahti katsoen minua ja seurassani olevaa kunoichia.

"Katso, pomo tuo kaapu! Hehän ovat siitä huhutusta Akatsukista. Mies on Uchiha Itachi, se klaaninsa surmannut. Naista en tosin tunne", esiin astunut laihempi, mustahiuksinen ja vaaleaihoinen mies sanoi.

"Vai niin? Ei perääni kannatakaan lähettää ketä tahansa ninjoja. Katsotaan, onko Uchiha Itachi maineensa veroinen", roistojen pomo sanoi ja heitti minua kohti räjähdelapulla varustetun kunain samalla, kun hänen alaisensa lähti juoksemaan minua kohti miekka toisessa kädessään. Nappasin kunain oikealla kädelläni ja irrotin nopeasti kunain päähän sidotun räjähdelapun ja kiinnitin sen lähempänä olevan miehen rintaan, minkä jälkeen potkaisin miekaa käyttävän ninjan kauemmas itsestäni, ennen kuin heitin kunain huoneen perällä olevan miehen käsivarteen.

Hän onnistui kuitenkin väistämään kunain ja oli nopeasti juoksemassa minua kohti. Miehen ollessa vain parin metrin päässä minusta, hänen rintakehäänsä ilmestyi kuumaa ilmaa hohkaava tulipallo. Miehen keho alkoi kuivua ja tummua.

"Polttaa!" mies huusi tuskissaan, ennen kuin kaatui maahan ja vähän ajan kuluttua miehen iho oli kokonaan palanut.

"Ajoitit hyökkäyksen oikeaan aikaan", kuiskasin Chikanelle, jonka ympärillä leijui useita tulipalloja.

"Otan tuon kohteliaisuuteni", Chikane kuiskasi takaisin, ennen kuin vilkaisi miestä, joka oli lentänyt potkuni voimasta päin läheistä seinää. Käänsin itsekin katseeni miehen puoleen.

"Pahuksen naikkonen!" mies ärähti vihaisena mulkoillen Chikanea kulmiensa alta.

"Naisille ei kannattaisi puhua noin", totesin hiljaa ja tein oinaan käsimerkin. Mies ei ollut ilmeisesti huomannut rinnassaan olevaa räjähdettä, mikä oli hänen kannaltaan huono.

Bam!

Lapun räjähdettyä Chikane antoi liekkipallojensa sammua.

"Se taisi olla siinä", Kisamen ääni sanoi oven suunnalta, jonka seurauksena käänsin katseeni ovelle nähdäkseni partnerini.

"Niin", totesin värittömällä äänensävyllä. "Sinulla tosin kesti odotettua kauemmin".

"Innostuin hieman. Ne vartijat olivat vahvempia kuin luulin. Räjähteillä varustettu käytävä oli helppo hoidella niillä kahdella miehellä, kun viskasin heidät räjähteiden päälle taistelumme jälkeen", Kisame sanoi silmäillen huonetta. Joutuisimme todennäköisesti olemaan rakennuksessa, kunnes sade lakkaisi.