''Hän on TAAS myöhässä!'' Sakura valitti istuskellessaan sillan kaiteella. Sasuke nojasi kaiteeseen vähän matkan päässä ja näytti nukahtaneen. Naruto taas vilkuili ympärilleen varautuneena.
 Sakura huokaisi. Naruto selvästi joko salasi heiltä jotain tai odotti heidän kysyvän häneltä, mikä oli pielessä. Kettupojan yritykset olivat hieman läpinäkyviä...
 ''Okei, mikä mättää?'' Sakura kysyi ärtyisänä. Naruto katsahti häntä miettien, oliko kysymys tarkoitettu hänelle.
 ''Juuri sinä, tyhmä...'' Sakura hyppäsi alas kaiteelta ja laittoi kädet lanteilleen.
 ''Etkö sä tiedä?'' Naruto kysyi äimänkäkenä.
 ''Kun en tiedä...'' Milloin Sakura tai Sasuke olisivat tienneet, mitä Naruton päässä liikkui. Ainut tilanne saattoi olla, kun oli ruoka-aika : Ramen.
 ''Tänään on 13. päivä! Ja perjantai!!''
Sakura kurtisti kulmiaan.
 ''Ja mitä sitten?''
 '' Ja mitä sit- MITÄ SITTEN? Mitä jos Kakashi on tippunut viemäriin? Tai mikä pahempaa ; hän on hukannut Icha Icha-kirjansa?!''
 ''Oikeasti Naruto! Uskotko sinä muka epäonneen, jos on perjantai 13.?''
 Naruto laittoi kädet puuskaan ja tuijotti Sakuraa siristäen silmiään.
 ''Se on totta... Kauan aikaa sitten minun hyvä ystäväni hukkasi vihreän dinosaurus-pehmolelunsa. Se oli hyvin traaginen tapaus. Hän ei ole vieläkään päässyt kunnolla yli tapahtuneesta.'' Naruto niiskahti liikuttuneena. Sakura näytti hölmistyneen.
 ''Häh...?''
 Naruto nyökkäsi apean näköisenä.
 ''Miten se liittyy koko asiaan?! Ja kuka ystävä?''
 ''No silloin oli tietysti perjantai 13.!! Ja ystäväni nimi oli S--''
 ''HEI!!! Mä taisin nähä.... Gaaran tuol...'' Sasuke oli yhtäkkiä hypännyt kaksikon viereen keskeyttäen Naruton. Hän osoitti Konohaa päin.
 ''Ai jaa... Mut sen nimi oli Sa--''
Sasuke keskeytti Naruton taas kerran : ''MUSTA tuntuu, et sillä oli kissa mukana!!''
 Naruton kiinnostus kääntyi heti Sasuken puoleen : ''Minkä värinen?!''
 ''Ää..Öh...Oranssi...?'' Sasuke toivoi Naruton pitävän oransseista kissoista. Naruto siristi silmiään ja katsoi Sasukea arvioivasti.
 ''Ne on just parhaita!! Pakko nähä!Pakko nähä!!'' Naruto hypähti varmaan metrin ilmaan ja juoksi kohti Konohaa. Sasuke huoahti helpottuneena.
 ''Voi harmi... Ethän sinä tiedä ketään, jolla olisi joskus ollut vihreä dinosaurus-pehmolelu?'' Sakura kysyi hymyillen Sasukelta.
 ''E-en ketään... Soita, jos Kakashi tulee. Ok?'' Sasuke ei jäännyt odottamaan vastausta, vaan juoksi itsekin kohti Konohaa.

 ''Kissa, kissa, kissaaa!!!'' Naruto huusi juostessaan pitkin Konohan katuja. Sasuke juoksi hänet hetken päästä kiinni.
 ''Idiootti! Onks sun pakko kertoo aina kaikki kaikille?'' Sasuke huudahti ärtyneenä.
 ''KISSAA!! On mun!! Mitä iloa salaisuuksista muuten olisi?'' Naruto jatkoi kissan huutelua. Sasuke pähkäili, pitäisikö kertoa Narutolle, että koko kissa on keksitty päästä? Njäh! Kyllä hän sen iltaan mennessä tajuaa. Tai huomiseen mennessä. Viimeistään ensiviikolla. Okei, Kakashi saa kertoa.
 Naruto pysähtyi vetämään henkeä.
 ''Hei, Sasuke?'' Naruto vilkaisi Sasukea ovelana.
 ''Hm?'' Sasuke aavisti, että mitään hyvää ei kannattanut odottaa.
 ''Uskotko sinä epäonneen perjantai kolmantenatoista?''
 ''En tietenkään.''
 ''No sitten!'' Naruto suoristi itsensä täyteen pituuteensa ja otti Sasuken ranteesta kiinni. '' Minä saan sinut uskomaan! Ehkä löydämme kissan samalla...''
 Naruto lähti vetämään Sasukea perässään. Arvatkaas pitikö nuori Uchiha siitä? Tuskinpa...
 ''Ääliö! Päästä irti!'' Sasuke  yritti vetää kättään irti, mutta Naruto puristi sitä sellaisella voimalla, että verikään ei enää kiertänyt.
 '' Sinusta on ensin tultava taikauskoinen!'' Naruto julisti ja pari lähellä seisovaa myyjää alkoivat kikattamaan.
 ''Miksi? En tahdo!!''
 Naruto veti Sasuken avatun viemärin kannen viereen. Sasukea alkoi epäilyttää. Ei hänen onnensa kestäisi tätä!
 ''No niin! Kun kävelet viemärin vierestä, mitä käy?'' Naruto päästi Sasuken kädestä irti ja katsoi häntä ovelana.
 ''No kävelen sen ohi tietysti!'' Sasuke ärähti ja hieroi rannettaan.
 Naruto piti hassun äänen ja sanoi : '' Väärä vastaus! Sinä tietenkin tiput sinne! Kokeile vaikka!''
 ''En! Miksi minun pitäisi?''
 Naruto kohautti olkapäitään. Sasuke huokaisi ja käveli viemärin ohi sen toiselle puolelle.
 ''Katso nyt. En tippunut.''
 ''Tämäpä outoa... No mutta se ei ole ainoa epäonnekas tapahtuma! Seuraa!'' Naruto kääntyi ympäri ja marssi eteenpäin. Sasuke huokaisi uudestaan ja astui eteenpäin.
 ''AAAHH!!!'' Sasuke tippui viemäriin. Hetken päästä hän kiipesi ylös ja huomasi Naruton marssivan monen metrin päässä. Sasuken otsaan oli tullut kuhmu. Hän hyppäsi ylös ja juoksi Naruton perään.
 ''Etkö sinä kuullut kun huusin?'' Sasuke puuskutti hengästyneenä.
 Naruto nosti kulmiaan hämmentyneenä : ''Ai se olit sä, joka huusi... Emmä kato tajunnu, kun et sä huutanu mun nimee.''
 Sasuke pyöräytti silmiään. Oli hänen epäonnensa, että hän oli joutunut Naruton opetuksen kohteeksi.
 Pian he tulivat tikkaiden viereen. Tikkaat nojasivat viereiseen seinään. Niiden alta pystyi helposti kävelemään.
 ''Mitä tapahtuu, kun kävelet tikkaiden alta?'' Naruto kysyi.
 ''Anna arvaan ; piano tippuu päälleni...'' Sasuke arvasi. Naruto pudisti päätään.
 ''Mahdollista, mutta monta muutakin asiaa voi tapahtua. Testataan! Kävele!'' Naruto osoitti tikkaiden alla olevaa koloa ja Sasuke käveli. Mitään ei tietysti tapahtunut. Ei pianoja, eikä mitään muutakaan.
 ''Olenkohan erehtynyt päivämäärässä...'' Naruto katseli maata ja käveli tikkaiden vierestä mietteliään näköisenä. Sasuke kääntyi seuraamaan Narutoa, kun joku tiputti ylhäältä ikkunasta hänen päälleen kitaran. Kitara meni Sasuken pään läpi ja jäi hänen kaulaansa roikkumaan. Hänelle tuli päälaelle toinen kuhmu. Hän veti kitaran pois kaulastaan ja heitti sen seinän viereen.
 Sasuke juoksi Naruton viereen :
 '' Etkö nähnyt äskeistä?''
 Naruto hämmästyi taas ja pudisti päätään.
 ''Miten sinä luulet, että näin 'äskeisen', kun olit selkäni takana?''
 Sasuke läimäisi käden kasvoilleen. Tänään ei ollut hänen päivänsä.
 Pian he olivat vanhainkodin edessä. Pihalla istui keinussa vanha mummo.
 ''Mitä tapahtuu, jos tarjoat tuolle mummolle purkkaa?'' Naruto kysyi.
 Sasuke huokaisi kyllästyneenä.
 ''No mitäköhän?''
 ''No, mummo tietysti hakkaa sinut! Katsotaanko?'' Naruto ojensi Sasukelle purkkapussin. Sasuke sulki silmänsä hetkeksi, mutta avattuaan ne hän nappasi purkkapussin ja lähti tallustamaan kohti hyvin ystävällisen näköistä mummelia.
 Mummo ei huomannut Uchihaa ennen kuin poika seisoi suoraan hänen edessään.
 ''Mikä hätänä, kultapieni?'' Mummo hymyili Sasukelle niin ystävällisesti, että tuskin hänestä olisi hakkaamaan Sasukea.
 ''Öh... Ajattelin, jos... '' Sasuke pudisti pikaisesti päätään. ''Haluatko purkkaa?''
 Sasuke vilkaisi Narutoa, joka seurasi tilannetta kauempaa. Kun Sasuke käänsi päänsä, Naruto katsahti maahan.
 '' 10 sentin kolikko!!'' Naruto hyppäsi maassa vierivän kolikon kimppuun.
 ''Tyhmä kakara!! Mitä sinä tahdot? Yritätkö myrkyttää minut?!'' Mummo hypähti seisaalleen ja mätkäisi Sasukea käsilaukullaan niin, että purkat lensivät kauas ilmaan ja Sasuke tömähti maahan selälleen.
 ''AU! E-en minä...!'' Sasuke piti kättään vasemman silmänsä suojana. Siihen oli tullut ilkeän näköinen mustelma.
 ''Hulluja kaikki! Kyllä te nykyajan nuoriso jaksatte kiusata meitä vanhempia!'' Mummo käveli kiukkuisena kohti vanhainkodin ovia.
 Sasuke kompuroi seisaalleen ja laahusti Naruton luo. Naruto oli konttaamassa maassa.
 ''Mitä sä nyt teet, luuseri?'' Sasuke kysyi. Naruto ei tietysti ollut nähnyt äsköistäkään.
 ''Mä hukkasin mun 10 sentin kolikon! Tai no eka se oli jonkun toisen, mut sit mä löysin sen ja nyt mä hukkasin sen!'' Naruto vaikeroi, mutta nousi sitten ylös. ''Matka jatkukoon!''
 ''EIH!!'' Sasuke parkaisi.
 ''Hmph... Oot säki hirvee laiskiaine! Enää yksi, okei?''
 Sasuke huokaisi : ''Sä todella nautit mun kidutuksesta...Okei...''
 Naruto hypähti Sasuken ohi ja marssi kohti puistoa.
 ''Ai niin! Muista tähyillä kissoja ja Gaaroja ja jos näät 10 sentin kolikon, niin se on mun. Tai siis oikeesti se ei oo, mut sit-''
 ''Joo, mä tajusin...'' Sasuke keskeytti Naruton jorinat. Puistoon ei ollut pitkä matka (ehkä siksi, että se oli vanhainkodin takapihalla), joten he juoksivat sinne. Nähtyään puiston penkin Sasuke olisi halunnut nukahtaa siihen. Oliko hänestä todellakin tulossa laiska? He kävelivät polkua pitkin kohti puiston puoliväliä.
 ''Se paikka on ihan täällä kohta tuolla!'' Naruto ilmoitti epäselvästi parin metrin päästä. Vähän matkan päässä edessäpäin kohosi korkea torni. Sasuke vilkaisi taakseen ja -TÖMPS-!
 Sasuke makasi taas maassa. Hän oli törmännyt yhtäkkiä eteen ilmestyneeseen puuhun ja saannut siitä pienen haavan poskeensa. Siihenkin saattaisi vielä tulla mustelma. Tätä menoa hänestä tulisi panda.
 ''Sasuke! Mä en tiennytkään et sä oot noin... luonnonläheinen.'' Naruto hölkkäsi ja tarjosi Sasukelle auttavaa kättään. Sasuke huitaisi sen pois ja nousi omin avuin ylös.
 '' Sano nyt vain, mikä se vika koitos on?'' Sasuke ärähti.
 ''No ei sitä noin äkäinen tarvii olla!'' Naruto risti kätensä ja katsoi taivaalle. Sasuke ei tahtonut edes vilkaista sinne. Hän sulki silmänsä ja toivoi heräävänsä sängystään. Jotain märkää tippui Sasuken nenän päähän. Sasuke aukaisi silmät. Naruto tuijotti vieläkin taivaalle. Jotain märkää tippui uudestaan ; tällä kertaa Sasuken hiuksiin.
 Uchiha katsoi taivaalle ja huomasi tummien pilvien kerääntyvän puiston ylle. Pian alkoi rankkasade.
 ''Naruto! Meidän kannattaisi mennä sisälle! Me kastutaan ihan läpimäriks!'' Sasuke huusi sateen läpi odottavan näköiselle Narutolle. Kettupoika vain pudisti päätään.
 ''Mitä se haittaa? Odota nyt vähä! Arvaas mitä tapahtuu, kun --''
 ''En odota! Enkä arvaa!! Jos et ole sattunut huomaamaan, niin minulla on valkoiset housut! Äly hoi, älä jätä!'' Sasuke mietti vielä hetken.      
 ''Minä menen kauppaan sisälle! Tulet tai et!'' Sen huudettuaan Sasuke kääntyi kannoillaan ja lähti polkua pitkin kohti lähintä kauppaa. Naruto ei lähtenyt seuraamaan häntä.
 Sasuke alkoi hieman täristä kylmästä ja hän päätti juosta loppumatkan. He olivat päässeet aika pitkälle puistossa. Varmaan jo sen puoliväliin. Pian alkoi välkkyä ja jyristä taivaalla. Ei kauaakaan ukonilman alkamisen jälkeen tuli isompi välähdys ja hopea sähkönpurkaus viilsi Sasuken läpi.
 Sasuke jäi paikalleen tärisemään ja haukkomaan henkeä. Hänen kasvonsa olivat mustat ja hiukset sojottivat jokaiseen ilmansuuntaan ja jokaisen ilmansuunnan ulkopuolelle. Hän retkahti maahan polvilleen ja kaivoi taskustaan kännykän. Nostettuaan kännykän korvalleen hän kuiskasi : '' I-Itachi...? Voitko tulla hakemaan minut?''
 Kännykästä kuului hämmästynyt vastaus : ''Sori, Sas. Auton akku pimahti. Kaikki hyvin...?''
 Sasuke löi luurin korvaan, laittoi kännykän taskuunsa ja hieroi hetken kasvojaan. Nyt hän todellakin uskoi epäonneen perjantai kolmantenatoista.
 Valittaminen ei auttanut. Sasuke nousi ylös ja lähti käpyttelemään kotia kohti.
-----
 Hän avasi oven ja astui sisään. Tänään kotimatka oli tuntunut liiankin pitkältä.
 ''Sasuke?'' Itachi vilkaisi hämillään palanutta ja märkää veljeään. Sasuke mutisi jotain vastaukseksi, kun hänen puhelimensa pärisi soimaan.
 Sasuke kaivoi sen taskustaan eikä jaksanut tarkistaa kuka soittaja oli, vaan vastasi suoraan.
 ''Mitä...?'' Sasuke mumisi epäselvästi.
 ''Mihkä sä lähit! Mulla jäi muutenkin lause kesken ja sä missasit sen ukonilma-jutun!'' Naruto moitti.
 ''Ukonilma-juttu...?''
 ''Se oli se vika asia. Sakura käski muute sanoo, et Kakashi tuli. Se oli kuulemma hukannut Icha Icha-kirjansa. Aioksä tulla?''
 Sasuke huokaisi : ''Ö-öh... Mulle tuli... tuli huono olo, jos voisit sanoo Kakashille...?''
 Naruto kuulosti kiukkuiselta : ''Mä en ole kirjekyyhky!! Mut tän kerran voin kai sanoo... MUUTEN!! Mä soitin Gaaralle ja se sano olevansa lomalla Kanariansaarilla EIKÄ sillä oo oranssia kissaa! Mut paluumatkalla, mä löysin sen 10 sentin kolikon! Voitko kuvitella?''
 '' Hyvä, hyvä ja en voi. Kiitti viel. Mo-''
 ''Oota, Sasuke! Mun piti muute sanoo, et... öh... Tai no, e-ei mitää... Nähää huomen... Moi!'' Naruto sulki puhelun.
 Sasuke käveli olohuoneeseen, missä Itachi oli.
 ''Uskallanko kysyä?'' Itachi vilkaisi Sasukea, kuin oikeasti pelkäisi vastausta.
 ''Perjantai 13.... Naruto sai mut uskomaan sen päivän epäonneen. Ja vastedes mä pysyn joka perjantai kolmastoista sängyn pohjalla!'' Sasuke vannoi. Itachi naurahti huvittuneena. Sasuke kurtisti kulmiaan ja katsoi hämillään Itachia. Mikä siinä oli niin hauskaa, kun häntä sattui?
 ''Ei, kun tuli tossa vain mieleen, että tänään on 12. torstai.'' Itachi valisti.