Valo Pimeydessä. Osa 19 - sango
(Listaa käyttäjän ficit)
Tarinan osat
Arvostelu
1
Katsottu 1772 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
(Opening with Sasuke’s POV)
Miksi ajan piti aina mennä järjenvastaisesti. Silloin kun sen toivoi kulkevan nopeasti, niin se mateli ja sit kun sen halusi kulkevan hitaasti niin se meni hurjan nopeasti. Mä toivoin aina siitä hetkestä lähtien, kun sain kuulla meijän vanhempien tulosta, että ensiviikon perjantai ei koittaisi koskaan, mutta mä en tiennyt, että ensiviikkoon sisältyisi muutakin kuin niiden tulo…
Keskiviikko-aamu, 18 päivä joulukuuta me nukuttiin Itachin kanssa paljon pidempään mitä yleensä, melkein kahteentoista. Tai mä olisin nukkunut, mutta verhojen välistä tunkeutuvat auringonsäteet pakottivat mut hereille. Avasin mun silmät ja näin ensimmäiseksi Itachin rauhalliset kasvot. Hymyilin, se oli niin sulonen nukkuessaan. Kurkotin yöpöydälle, missä meijän valkoinen kelloradio oli, laitoin radion päälle ja nousin istumaan raottaen ikkunaverhoa, katsoakseni ulos. Näin että maa oli edelleen ilman valkeaa lumiharsoa. Radiosta kerrottiin, kyllä että lumi voisi hyvinkin sataa tällä viikolla maahan pysyvästi. Mua ei huvittanut olla yksin hereillä, eikä mua enää nukuttanut, joten päätin herättää Itachin.
"Ita…" Sanoin hiljaa ja ravistin sitä varovasti olkapäästä. ”Ita herää… aika nousta.”
Itachi ei näyttänyt heräämisen merkkejä, vaan kääntyi selälleen ja mumisi jotain käsittämätöntä.
”Itsehän kerjäsit…” Sanoin, kiipesin sen lantion päälle istumaan, kumarruin ja suutelin sitä hellästi. Itachi vastasi mun suudelmaan ja kiersi oikean käsivartensa mun niskan ympärille. Meidän suudelma oli lyhyt mutta kiihkeä. Sen aikana Itachin vasen käsi kiertyi mun niskan taakse ja siirtyi sieltä hetken päästä mun takamuksen päälle. Mä vetäydyin suudelmasta ähkäisten: ”Mitä sä teet?!”
”No huomenta vain sullekin”, se naurahti ja alkoi sitten sivellä mun takamusta. Siirryin nopeasti pois sen päältä, naama punoittaen.
”Senkin pervo”, murahdin sille. Itachi vaan nauroi. Mä otin tyynyni ja huitaisin sitä kohti. Pian meillä oli käynnissä hurja tyynysota, jonka mä hävisin Itachin saatua mut aseettomaksi ja selätettyä sängylle.
”Voitin..” Se sano virnistäen. Tuhahdin mukamas suuttuneena ja käänsin pääni mielenosoituksellisesti sivulle ja samalla koitin pidätellä itseäni etten saisi mitään kohtausta. Se oli vaan liian söpö!
Äkkiä mä sain idean…
”Ita, mä haluaisin mennä suihkuun…” Aloitin hiljaa. Itachi nyökkäs, siirtyi mun päältä ja nousi istumaan sängyn reunalle ja sano sitten: ”Menen alas. Ilmoita kun olet valmis…”
Se oli jo noussut, kun mä tartuin sen kädestä kiinni. Se kääntyi katsomaan mua ja tunsin kuinka mä punastuin, laskin katseeni ja kuiskasin: ”Sun kanssa…”
Vilkkasin sitä salaa ja näin sen olevan hämillään. Pidätin hengitystä, jännittäen mitä se vastaisi. Sitten Itachi hymyili ja sano. ”Mä tulen mielelläni.”
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
Vai halusi Sasuke suihkuun mun kanssa. No mikäs siinä, ei mulla ollut mitään sitä vastaan. Me noustiin ja mentiin yläkerran kylpyhuoneeseen, riisuttiin vaatteet ja mentiin suihkuun.
”Haluatko et mä pesen sun selän eka?” Sasuke kysy multa. Mä nyökkäsin. ”Vaikka.”
Hain sitten meijän yksiportaisen suihkujakkaran ja istahdin sille, alkaen nauttia Sasuken pehmeästä, hierovasta liikkeestä kun se pesi mun selkää. Kun Sasuke oli valmis, niin se huuhteli mun selän ja laittoi pesusienen pois. Seuraavaksi mä tunsin sen pehmeät huulet niskassani.
”Sasuke… mitä sä teet?” Kysyin ihmeissäni siltä, mut se ei vastannut mulle, vaan jatkoi mun niskan suutelemista. Hetken päästä se siirtyi mun kaulan sivulle, enkä mä voinut olla huokaisematta hiljaa mielihyvästä ja taivuttamatta päätäni hieman taaksepäin.
"Ajatteletko sä, mitä mä luulen sun ajattelevan…?” Kysyin hiljaisella äänellä ja sain vastauksesi pelkän hymähdyksen.
(End of Itachi’s POV)
(Sasuke’s POV)
Mä en ollut ihan varma mistä kaikki se intohimon, halun ja rohkeuden tunne oikein pulppusi, mut sen tiesin et jos nyt lopettaisin kesken niin en ehkä ikinä pystyisi tähän uudestaan. Kuulin kyllä Itachin kysymyksen, mut en vastannut sille.
Kun olin jättänyt Itachin kaulaan omistusmerkkini, niin irrotin huuleni sen iholta hetkeksi vetämään henkeä ja siirryin sen eteen.
”Oletko sä nyt ihan varma tästä?” Itachi kysyi multa hiljaisella ja hieman hengästyneellä äänellä.
”Olen, mä haluan tätä. Mä haluan sut. Tässä ja nyt", vastasin ja katsoin sitä suoraan silmiin.
Se nyökkäsi ja mä painoin huuleni sen omille, suudellen sitä hellästi. Sitten mä jatkoin huulillani matkaa alaspäin Itachin leualle ja siitä sen kaulalle. Mä suutelin, nuolin ja näykin Itachin kaulan pehmeää ihoa, saaden sen päästämään hiljaisen sekä matalan murahduksen. Tyytyväisenä jatkoin matkaani yhä vain alemmas, sen jo jonkin verran kiihkeästi kohoilevalle rintakehälle. Kun saavuin Itachin nännien kohdalle, niin otin vasemman puoleisen huulieni väliin ja toisen oikean käteni etusormeni ja peukalon väliin, alkaen hieromaan molempia. Itachin hiljainen ääntely antoi hyvän rytmin...
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
Voi hittolainen! Milloin Sasuke oli oppinut tän kaiken? Se korppihiuksinen tuntu hallitsevan kaiken mitä teki. Ja vaikka mä koitin, niin en voinut olla hiljaa. Kun Sasuke otti mun nännit käsittelyynsä, niin mun raolla olevien huulien välistä karkasi hiljaista voihkintaa. Hetken päästä tunsin, kun Sasuke alkoi jälleen edetä alemmas… Voi hyvä luoja!
(End of Itachi’s POV)
(Sasuke’s POV)
Kun mä oli saanut Itachin nännit koviksi, niin lähdin jatkamaan alemmas. Saavuttuani Itachin vatsalihaksille, jäin leikkimään niillä kielelläni, saaden Itachin äännähtävän protestiksi, enkä voinut estää virnettä nousemasta huulille. Huomasin että Itachin kädet, jotka olivat tähän asti sivelleet mun selkää hellästi ja rauhallisesti, alkoivat käydä levottomiksi. Ja kun mä en ollut huomaavinanikaan niitä, niin Itachi painoi kyntensä mun selkään. Värähdin mut en lopettanut. Vasta kun se alkoi raapia, niin jatkoin matkaani.
Kun saavuin Itachin herkälle alueelle, niin pysähdyin haukkaamaan happea. Se oli jo puoliksi kovana. Kohotin kasvoni ja virnistin, sitten varmistin että kieli oli kostea ja nuolaisin Itachin, puolessa välissä olevaa ja selvästi jo kuumottavaa erektiota, alhaalta ylös saaden Itachin huudahtamaan tukahtuneesti. Virne mun huulilla leveni.
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
Sasuken nuolaistessa mun jo muutenkin tykyttävää ja kuumottavaa varta, mä huudahdin yllättyneenä ja mun piti purra hammasta, etten laukeisi siihen paikkaan. Arvasin kyllä et se kiusaisi mua oikein kunnolla, ennen kun antaisi sen mitä mä halusin, mutta siitä huolimatta toivoin että se jättäisi leikkimisen vähemmälle ja menisi pian asiaan.
(End of Itachi’s POV)
(Sasuke’s POV)
Mulla oli niin hauskaa! Nautin joka hetkestä ja odotin koko ajan Itachin antavan periksi. Sen pitäisi tajuta, et mä en lopettaisi, ennen kun se taipuisi.
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
Sasuke senkin! Mä tiesin kyllä mihin se oli viemässä tätä juttua ja mua kismitti, sillä olin umpikujassa. Mä halusin et se jatkaisi, mut en halunnut alentua anelemaan sitä siltä, mut kai se oli pakko…
(End of Itachi’s POV)
(Sasuke’s POV)
Mä en voinut olla hihittämättä hiljaa, koska aavistin Itachin olevan kahden tulen välissä. Se kuuli sen ja mulkaisi mua yhtä aikaa sekä äkäisesti, että kärsivästi ja murahti.
”Mitä hihität siinä?”
Mä sain hetken taisteltuani mun naaman jotenkuten peruslukemille ja sanoin sitten: ”En mitään, en yhtään mitään.”
Itachi tuhahti, avasi suunsa, mutta sulki sen saman tien ja käänsi katseensa sivulle. Mä vaihdoin mun asentoa hieman ja odotin kärsivällisesti. Tiesin kyllä mitä saisin pian kuulla. Lopulta, noin parin sekunnin odottamisen jälkeen, Itachi huokaisi hiljaa ja mä katsoin sitä odottavasti.
”Sasuke…” Se aloitti hiljaa. ”Sasu-rakas, voisitko… olla…n-iin ihana, ja lopettaa mun kiduttamisen.” Itachi kuiskasi hiljaa ja käänsi katseensa pois, naama punoittaen hieman.
Pysähdyin hetkesi miettimään, ihan vaan Itan kiusaksi. Sitten mä sanoin hyvin hitaasti ja harkitsevasti: ”No, jos sä ihan välttämättä haluat…”
Sitten laskin molemmat käteni Itachin polville, kumarruin eteenpäin ja otin sen erektion suuhuni, saaden sen voihkaisemaan melko kovaäänisesti ja tarrautumaan mun hiuksiin aika kipeästi. Toivoin suihkun äänen ja kylpyhuoneen seinien vaimentavan ääniä, edes jonkun verran.
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
”Aah!” En voinut olla huudahtamatta ääneen Sasuken lopulta antaessa mulle sen mitä pyysin. Miten hyvältä se tuntukaan, kun se korppitukka alkoi hitaasti liikuttaa suutaan mun jo kovasti tykyttävän erektion ympärillä. Mun piti oikein purra hampaat yhteen ja pidätellä itseäni, etten olisi lauennut heti siihen paikkaan.
Kun musta alko tuntua, että en kestäs enempää niin pysäytin Sasuken. Se kohotti katseensa ja mä pudistin päätäni ja se irrotti huulensa mun ympäriltä saaden mut voihkaisemaan tuntiessani ihollani viileän ilman. Sasuke ojensi sitten kätensä kaksi sormea mulle. Otin ne tottelevaisesti suuhuni ja nuolin ne hetkessä litimäriksi.
Kun Sasuke veti sormensa takaisin, se nyökkäs mulle ja mä nousin seisomaan, käännyin selin siihen, ottaen molemmin käsin tiukan otteen suihkun hanasta.
”Valmis?” Sasuke kysyi multa hiljaa.
Nyökkäsin vaiti ja rentoutin tahdonvoimalla itseni.
”Okei, tästä lähtee..” Se sano hiljaa ja työnsi sitten ekan sormen sisälle, ja vaikka se teki sen hitaasti, niin mä voinut estää pientä hiljaista ähkäisyä pääsemästä mun huulilta, kivun takia. Estääkseni itseäni valittamasta enempää, aloin purra alahuultani. Sasuke piti sormeaan hetken paikoillaan, antaen mun totutella kipuun ja kysyi sitten: ”Joko?”
Nyökkäsin vaiti ja se alkoi liikuttaa sormeaan, hitaasti. Mä purin huultani aina vain lujemmin. Parin sekunnin päästä Sasuke pysähtyi ja sanoi: ”Lisään nyt toisen, koita saada itsesi mahdollisimman rennoksi, niin se sattuu vähemmän, okei?”
Nyökkäsin sen merkkisi että olin kuullut ja liu’utin alahuulen pois hampaiden välistä, etten purisi sitä ihan tunnottomaksi ja verille.
”Mä teen sen nyt, muista olla mahdollisimman rento.”
Nyökkäsin toistamiseen ja koitin rentouttaa lihakseni. Sasuken työntäessä toisen sormensa mun sisälle, niin mä haukoin henkeä kivusta. Sen kuultuaan, se pysähtyi heti ja katsoi mua huolissaan ja sanoi: ”Kerro vaan kun pystyt jatkamaan.”
Ynähdin hiljaa, kuulemisen merkiksi. Parin sekunnin jälkeen, aloin hiljalleen tottua siihen tunteeseen ja nyökkäsin, henkäisten hiljaa: ”Voit jatkaa…”
”Oletko varma? Jos kuitenkin..” Sasu kysy, mut mä keskeytin sen: ”Olen varma, Anna mennä nyt.”
"Okei…" Sasuke sanoi, alkaen liikuttaa sormiaan. Ensin edestakaisin, sitten sivuttain saksimaisesti. Sen jälkeen se veti ne pois ja otti mua lantiosta kiinni ja sanoi huokaisten: ”No niin ja nyt mä tulen sitten kunnolla sisälle. Koita saada itsesi niin rennoksi, kun mahdollista niin mä pääsen vähemmällä ja sua sattuu vähemmän.”
”Okei… ” Sain henkäistyä ja koitin saada itseni jälleen kerran rennoksi, mut se oli vaikeampaa kuin hetki sitten. Mä yritin siitä huolimatta.
(End of Itachi’s POV)
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K15- - Kieli: Suomi - Osia: 2 - Pituus: 1935 sanaa, 13555 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2014-11-01 21:01:40 - Sarja kesken
Kansio:
Paritus (K13-K15) - poikarakkaus Hello my little frends! Anteeksi että VP on ollut niin pitkään tauolla, mutta kun en vaan ole saanut näitä julkaistua.... ja ei, se ei mitenkään ole Emon syytä! No asiasta kukkaruukuun, eli siis tähän ficiin.
Tässä tulee taphatumaan seuraavaa: Sasuken ja Itan suihkuhetki, joka yllättäen kääntyykin aivan joksisin muuksi.... jatkoa seuraa, kunhan ehdin saamaan 20 osan valmiiksi. Saatte kärvistellä siihen asti. Sayonaraa minaa!!!!!!!!
Tässä tulee taphatumaan seuraavaa: Sasuken ja Itan suihkuhetki, joka yllättäen kääntyykin aivan joksisin muuksi.... jatkoa seuraa, kunhan ehdin saamaan 20 osan valmiiksi. Saatte kärvistellä siihen asti. Sayonaraa minaa!!!!!!!!
Tarinan osat
Arvostelu
1
Katsottu 1772 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
(Opening with Sasuke’s POV)
Miksi ajan piti aina mennä järjenvastaisesti. Silloin kun sen toivoi kulkevan nopeasti, niin se mateli ja sit kun sen halusi kulkevan hitaasti niin se meni hurjan nopeasti. Mä toivoin aina siitä hetkestä lähtien, kun sain kuulla meijän vanhempien tulosta, että ensiviikon perjantai ei koittaisi koskaan, mutta mä en tiennyt, että ensiviikkoon sisältyisi muutakin kuin niiden tulo…
Keskiviikko-aamu, 18 päivä joulukuuta me nukuttiin Itachin kanssa paljon pidempään mitä yleensä, melkein kahteentoista. Tai mä olisin nukkunut, mutta verhojen välistä tunkeutuvat auringonsäteet pakottivat mut hereille. Avasin mun silmät ja näin ensimmäiseksi Itachin rauhalliset kasvot. Hymyilin, se oli niin sulonen nukkuessaan. Kurkotin yöpöydälle, missä meijän valkoinen kelloradio oli, laitoin radion päälle ja nousin istumaan raottaen ikkunaverhoa, katsoakseni ulos. Näin että maa oli edelleen ilman valkeaa lumiharsoa. Radiosta kerrottiin, kyllä että lumi voisi hyvinkin sataa tällä viikolla maahan pysyvästi. Mua ei huvittanut olla yksin hereillä, eikä mua enää nukuttanut, joten päätin herättää Itachin.
"Ita…" Sanoin hiljaa ja ravistin sitä varovasti olkapäästä. ”Ita herää… aika nousta.”
Itachi ei näyttänyt heräämisen merkkejä, vaan kääntyi selälleen ja mumisi jotain käsittämätöntä.
”Itsehän kerjäsit…” Sanoin, kiipesin sen lantion päälle istumaan, kumarruin ja suutelin sitä hellästi. Itachi vastasi mun suudelmaan ja kiersi oikean käsivartensa mun niskan ympärille. Meidän suudelma oli lyhyt mutta kiihkeä. Sen aikana Itachin vasen käsi kiertyi mun niskan taakse ja siirtyi sieltä hetken päästä mun takamuksen päälle. Mä vetäydyin suudelmasta ähkäisten: ”Mitä sä teet?!”
”No huomenta vain sullekin”, se naurahti ja alkoi sitten sivellä mun takamusta. Siirryin nopeasti pois sen päältä, naama punoittaen.
”Senkin pervo”, murahdin sille. Itachi vaan nauroi. Mä otin tyynyni ja huitaisin sitä kohti. Pian meillä oli käynnissä hurja tyynysota, jonka mä hävisin Itachin saatua mut aseettomaksi ja selätettyä sängylle.
”Voitin..” Se sano virnistäen. Tuhahdin mukamas suuttuneena ja käänsin pääni mielenosoituksellisesti sivulle ja samalla koitin pidätellä itseäni etten saisi mitään kohtausta. Se oli vaan liian söpö!
Äkkiä mä sain idean…
”Ita, mä haluaisin mennä suihkuun…” Aloitin hiljaa. Itachi nyökkäs, siirtyi mun päältä ja nousi istumaan sängyn reunalle ja sano sitten: ”Menen alas. Ilmoita kun olet valmis…”
Se oli jo noussut, kun mä tartuin sen kädestä kiinni. Se kääntyi katsomaan mua ja tunsin kuinka mä punastuin, laskin katseeni ja kuiskasin: ”Sun kanssa…”
Vilkkasin sitä salaa ja näin sen olevan hämillään. Pidätin hengitystä, jännittäen mitä se vastaisi. Sitten Itachi hymyili ja sano. ”Mä tulen mielelläni.”
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
Vai halusi Sasuke suihkuun mun kanssa. No mikäs siinä, ei mulla ollut mitään sitä vastaan. Me noustiin ja mentiin yläkerran kylpyhuoneeseen, riisuttiin vaatteet ja mentiin suihkuun.
”Haluatko et mä pesen sun selän eka?” Sasuke kysy multa. Mä nyökkäsin. ”Vaikka.”
Hain sitten meijän yksiportaisen suihkujakkaran ja istahdin sille, alkaen nauttia Sasuken pehmeästä, hierovasta liikkeestä kun se pesi mun selkää. Kun Sasuke oli valmis, niin se huuhteli mun selän ja laittoi pesusienen pois. Seuraavaksi mä tunsin sen pehmeät huulet niskassani.
”Sasuke… mitä sä teet?” Kysyin ihmeissäni siltä, mut se ei vastannut mulle, vaan jatkoi mun niskan suutelemista. Hetken päästä se siirtyi mun kaulan sivulle, enkä mä voinut olla huokaisematta hiljaa mielihyvästä ja taivuttamatta päätäni hieman taaksepäin.
"Ajatteletko sä, mitä mä luulen sun ajattelevan…?” Kysyin hiljaisella äänellä ja sain vastauksesi pelkän hymähdyksen.
(End of Itachi’s POV)
(Sasuke’s POV)
Mä en ollut ihan varma mistä kaikki se intohimon, halun ja rohkeuden tunne oikein pulppusi, mut sen tiesin et jos nyt lopettaisin kesken niin en ehkä ikinä pystyisi tähän uudestaan. Kuulin kyllä Itachin kysymyksen, mut en vastannut sille.
Kun olin jättänyt Itachin kaulaan omistusmerkkini, niin irrotin huuleni sen iholta hetkeksi vetämään henkeä ja siirryin sen eteen.
”Oletko sä nyt ihan varma tästä?” Itachi kysyi multa hiljaisella ja hieman hengästyneellä äänellä.
”Olen, mä haluan tätä. Mä haluan sut. Tässä ja nyt", vastasin ja katsoin sitä suoraan silmiin.
Se nyökkäsi ja mä painoin huuleni sen omille, suudellen sitä hellästi. Sitten mä jatkoin huulillani matkaa alaspäin Itachin leualle ja siitä sen kaulalle. Mä suutelin, nuolin ja näykin Itachin kaulan pehmeää ihoa, saaden sen päästämään hiljaisen sekä matalan murahduksen. Tyytyväisenä jatkoin matkaani yhä vain alemmas, sen jo jonkin verran kiihkeästi kohoilevalle rintakehälle. Kun saavuin Itachin nännien kohdalle, niin otin vasemman puoleisen huulieni väliin ja toisen oikean käteni etusormeni ja peukalon väliin, alkaen hieromaan molempia. Itachin hiljainen ääntely antoi hyvän rytmin...
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
Voi hittolainen! Milloin Sasuke oli oppinut tän kaiken? Se korppihiuksinen tuntu hallitsevan kaiken mitä teki. Ja vaikka mä koitin, niin en voinut olla hiljaa. Kun Sasuke otti mun nännit käsittelyynsä, niin mun raolla olevien huulien välistä karkasi hiljaista voihkintaa. Hetken päästä tunsin, kun Sasuke alkoi jälleen edetä alemmas… Voi hyvä luoja!
(End of Itachi’s POV)
(Sasuke’s POV)
Kun mä oli saanut Itachin nännit koviksi, niin lähdin jatkamaan alemmas. Saavuttuani Itachin vatsalihaksille, jäin leikkimään niillä kielelläni, saaden Itachin äännähtävän protestiksi, enkä voinut estää virnettä nousemasta huulille. Huomasin että Itachin kädet, jotka olivat tähän asti sivelleet mun selkää hellästi ja rauhallisesti, alkoivat käydä levottomiksi. Ja kun mä en ollut huomaavinanikaan niitä, niin Itachi painoi kyntensä mun selkään. Värähdin mut en lopettanut. Vasta kun se alkoi raapia, niin jatkoin matkaani.
Kun saavuin Itachin herkälle alueelle, niin pysähdyin haukkaamaan happea. Se oli jo puoliksi kovana. Kohotin kasvoni ja virnistin, sitten varmistin että kieli oli kostea ja nuolaisin Itachin, puolessa välissä olevaa ja selvästi jo kuumottavaa erektiota, alhaalta ylös saaden Itachin huudahtamaan tukahtuneesti. Virne mun huulilla leveni.
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
Sasuken nuolaistessa mun jo muutenkin tykyttävää ja kuumottavaa varta, mä huudahdin yllättyneenä ja mun piti purra hammasta, etten laukeisi siihen paikkaan. Arvasin kyllä et se kiusaisi mua oikein kunnolla, ennen kun antaisi sen mitä mä halusin, mutta siitä huolimatta toivoin että se jättäisi leikkimisen vähemmälle ja menisi pian asiaan.
(End of Itachi’s POV)
(Sasuke’s POV)
Mulla oli niin hauskaa! Nautin joka hetkestä ja odotin koko ajan Itachin antavan periksi. Sen pitäisi tajuta, et mä en lopettaisi, ennen kun se taipuisi.
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
Sasuke senkin! Mä tiesin kyllä mihin se oli viemässä tätä juttua ja mua kismitti, sillä olin umpikujassa. Mä halusin et se jatkaisi, mut en halunnut alentua anelemaan sitä siltä, mut kai se oli pakko…
(End of Itachi’s POV)
(Sasuke’s POV)
Mä en voinut olla hihittämättä hiljaa, koska aavistin Itachin olevan kahden tulen välissä. Se kuuli sen ja mulkaisi mua yhtä aikaa sekä äkäisesti, että kärsivästi ja murahti.
”Mitä hihität siinä?”
Mä sain hetken taisteltuani mun naaman jotenkuten peruslukemille ja sanoin sitten: ”En mitään, en yhtään mitään.”
Itachi tuhahti, avasi suunsa, mutta sulki sen saman tien ja käänsi katseensa sivulle. Mä vaihdoin mun asentoa hieman ja odotin kärsivällisesti. Tiesin kyllä mitä saisin pian kuulla. Lopulta, noin parin sekunnin odottamisen jälkeen, Itachi huokaisi hiljaa ja mä katsoin sitä odottavasti.
”Sasuke…” Se aloitti hiljaa. ”Sasu-rakas, voisitko… olla…n-iin ihana, ja lopettaa mun kiduttamisen.” Itachi kuiskasi hiljaa ja käänsi katseensa pois, naama punoittaen hieman.
Pysähdyin hetkesi miettimään, ihan vaan Itan kiusaksi. Sitten mä sanoin hyvin hitaasti ja harkitsevasti: ”No, jos sä ihan välttämättä haluat…”
Sitten laskin molemmat käteni Itachin polville, kumarruin eteenpäin ja otin sen erektion suuhuni, saaden sen voihkaisemaan melko kovaäänisesti ja tarrautumaan mun hiuksiin aika kipeästi. Toivoin suihkun äänen ja kylpyhuoneen seinien vaimentavan ääniä, edes jonkun verran.
(End of Sasuke’s POV)
(Itachi’s POV)
”Aah!” En voinut olla huudahtamatta ääneen Sasuken lopulta antaessa mulle sen mitä pyysin. Miten hyvältä se tuntukaan, kun se korppitukka alkoi hitaasti liikuttaa suutaan mun jo kovasti tykyttävän erektion ympärillä. Mun piti oikein purra hampaat yhteen ja pidätellä itseäni, etten olisi lauennut heti siihen paikkaan.
Kun musta alko tuntua, että en kestäs enempää niin pysäytin Sasuken. Se kohotti katseensa ja mä pudistin päätäni ja se irrotti huulensa mun ympäriltä saaden mut voihkaisemaan tuntiessani ihollani viileän ilman. Sasuke ojensi sitten kätensä kaksi sormea mulle. Otin ne tottelevaisesti suuhuni ja nuolin ne hetkessä litimäriksi.
Kun Sasuke veti sormensa takaisin, se nyökkäs mulle ja mä nousin seisomaan, käännyin selin siihen, ottaen molemmin käsin tiukan otteen suihkun hanasta.
”Valmis?” Sasuke kysyi multa hiljaa.
Nyökkäsin vaiti ja rentoutin tahdonvoimalla itseni.
”Okei, tästä lähtee..” Se sano hiljaa ja työnsi sitten ekan sormen sisälle, ja vaikka se teki sen hitaasti, niin mä voinut estää pientä hiljaista ähkäisyä pääsemästä mun huulilta, kivun takia. Estääkseni itseäni valittamasta enempää, aloin purra alahuultani. Sasuke piti sormeaan hetken paikoillaan, antaen mun totutella kipuun ja kysyi sitten: ”Joko?”
Nyökkäsin vaiti ja se alkoi liikuttaa sormeaan, hitaasti. Mä purin huultani aina vain lujemmin. Parin sekunnin päästä Sasuke pysähtyi ja sanoi: ”Lisään nyt toisen, koita saada itsesi mahdollisimman rennoksi, niin se sattuu vähemmän, okei?”
Nyökkäsin sen merkkisi että olin kuullut ja liu’utin alahuulen pois hampaiden välistä, etten purisi sitä ihan tunnottomaksi ja verille.
”Mä teen sen nyt, muista olla mahdollisimman rento.”
Nyökkäsin toistamiseen ja koitin rentouttaa lihakseni. Sasuken työntäessä toisen sormensa mun sisälle, niin mä haukoin henkeä kivusta. Sen kuultuaan, se pysähtyi heti ja katsoi mua huolissaan ja sanoi: ”Kerro vaan kun pystyt jatkamaan.”
Ynähdin hiljaa, kuulemisen merkiksi. Parin sekunnin jälkeen, aloin hiljalleen tottua siihen tunteeseen ja nyökkäsin, henkäisten hiljaa: ”Voit jatkaa…”
”Oletko varma? Jos kuitenkin..” Sasu kysy, mut mä keskeytin sen: ”Olen varma, Anna mennä nyt.”
"Okei…" Sasuke sanoi, alkaen liikuttaa sormiaan. Ensin edestakaisin, sitten sivuttain saksimaisesti. Sen jälkeen se veti ne pois ja otti mua lantiosta kiinni ja sanoi huokaisten: ”No niin ja nyt mä tulen sitten kunnolla sisälle. Koita saada itsesi niin rennoksi, kun mahdollista niin mä pääsen vähemmällä ja sua sattuu vähemmän.”
”Okei… ” Sain henkäistyä ja koitin saada itseni jälleen kerran rennoksi, mut se oli vaikeampaa kuin hetki sitten. Mä yritin siitä huolimatta.
(End of Itachi’s POV)
Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste