"Nyt ei ole edes hellettä, mutta miksi nämä kaikki kasvit näyttävät kuihtuneilta?" Naruto mietti metsässä katsoen yhtä puuta, joka oli kuihtuneen näköinen. Hän ja hänen tiiminsä oliva olleet Metsä maassa etsimässä yhtä kääröä, jota piiloteltiin kyseisessä maassa. Kakashi oli loukannut jalkansa taistelussa miehiä vastaan, jotka olivat vartioineet kääröä, eikä ryhmä voisi siis vähään aikaan palata Konohaan.

Blondi oli lähtenyt kävelylle ja löytänyt kyseisen puun, jonka kuihtumista hän ihmetteli. Näytti siltä, kuin joku olisi ilmenyt puusta kaiken elinvoiman.

"Siinähän sinä olet, Naruto", Sakura sanoi tultuaan paikalle.

"Nyt ei ole edes helle, vai mitä, mutta silti kaikki ympäristön kasvit näyttävät kuihtuneilta", Naruto sanoi.

"Totta, mutta kuka olisi uskonut, että Hinata ja Sasuke alkaisivat seurustella nyt, kun Sasuke palasi Konohaan?" Sakura kysyi. Hän oli jo päässyt yli Sasukesta ja piti tätä enää vain ystävänään. Hän oli onnellinen Hinatan ja Sasuken puolesta.

Naruto nyökkäsi. Hänkin oli onnellinen. Hän oli selittänyt Hinatalle mahdollisimman ystävällisesti, että pystyi rakastamaan vain Sakuraa. Hänen yllätyksekseen Hinata oli hyväksynyt asian tosi hyvin ja sanoi olevansa mielissään siitä, että he olisivat Naruton kanssa vain ystäviä.

"Eiköhän kannattaisi jo palata kylään?" Sakura sanoi.

Naruto lähti seuraamaan Sakuraa, mutta käveltyään vähän aikaa blondi uskoi nähneensä oikealla jotain.

'Nuo näyttävät joiltain raunioilta', Naruto tuumi lähestyen kyseisiä raunioita.

"Minne olet menossa?" Sakura kysyi huomattuaan, että Naruto lähti eri suuntaan. Blondi ei kuitenkaan vastannut, joten Sakura lähti hänen peräänsä. Vähän ajan kuluttua kaksikko käveli vahnojen raunioituneiden rakennusten keskellä.

"Tuolla on jotain", Naruto ajatteli nähdessään oviaukon oikeanpuoleisella seinällä. Hänestä tuntui siltä, kuin hänen jälkansa olisivat liikkuneet itsestään ja kaikki hänen ympärillään oli sulkeutunut pois. Ihan kuin jokin olisi johdattanut ja halunnut hänet sisälle kyseiseen rakennukseen.

"Mikä sinua rivaa?!" Sakura huusi juosten blondin perässä. Häntä ärsytti se, ettei Naruto tuntunut huomaavan häntä.

Käveltyään portaita alas Naruto saapui huoneeseen huomatakseen isoja puun juuria, jotka olivat kuivat ja kuihtuneet.

"Pysähdyit lopulta. Minkähän puun juuria nuo ovat?" Sakura mietti huomattuaan saman kuin blondikin.

"En osaa sanoa", Naruto tuumi.

Iiiiiiiiiik!

Yllättäen hän kuuli naisen ääntä muistuttavan, tuskaisen huudon. Aivan kuin naista olisi raadeltu puukolla.

"Mistä tuo ääni tulee?! Eikö Sakura kuule sitä? Olenko ollut liikaa auringossa?!" sinisilmä pohti. Samassa häntä alkoi pyörryttää ja hänen mieleensä ilmestyi kuvajainen suuresta puusta, josta putosi jotain kultaisia palloja. Tarkemmin katsottuna ne näyttivät omenoilta.

"Naruto? Oletko kunnossa? Olet ihan kalpea", Sakura kysyi huomattuaan Naruton kalpeuden ja tyhjän katseen.

Yllättäen blondin rinnassa tuntui siltä, kuin jokin olisi painanut hänen rintaansa nyrkillään. Hän ei saanut kunnolla henkeä ja sitten hän pyörtyi.

"Naruto!" Sakura huusi huolissaan ja alkoi tarkistaa blondin vointia.

(Naruto)

"Mitä oikein on tekeillä? Miksi pyörryin?" Naruto mietti. Hänen oli vaikea nähdä eteensä. Tuntui, kuin hänen silmänsä olisi sidottu jollain mustalla kankaalla.

"Escalus on kuihtumassa", joku sanoi. Naruto ei tiennyt, mistä ääni tuli. Se tuntui tulevan kaikkialta.

"Escalus? Mikä se on?" blondi mietti.

(Sakura)

Pinkkipää melkein kavahti, kun blondi nousi istumaan haukkoen henkeä.

"Mitä tapahtui?" blondi melkein kuiskasi.

"Pyörryit yllättäen. Ihan kuin olisit saanut jonkin kohtauksen. Kerron muille, että heräsit", Sakura sanoi. Silloin Naruto huomasi, että he olivat Yamaton rakentamassa talossa, jossa yöpyisivät tehtävän ajan. Kuinka kauan hän oli ollut tajuton?

"Älä mene?!" Naruto tarttui Sakuran käteen, kun tyttö oli nousemassa tuolilta, jolla istui. Jostain syystä hänestä tuntui siltä, kuin joku olisi tarkkaillut häntä. Hän halusi olla nyt Sakuran kanssa enemmän kuin koskaan. Se tuntui tosi tärkeältä.

"Mikä sinulla on?" Sakura kysyi huomattuaan blondin pelokkaan katseen.

"Kuinka kauan olin tajuttomana?" Naruto jätti vastaamatta Sakuran kysymykseen.

"Pari tuntia", Sakura kertoi, kun ei keksinyt muutakaan.

"Se tuntui paljon lyhyemmältä ajalta", Uzumaki epäili.