Tuxedo Mask kaatui Sailor Moonin syliin velttona. Vihreä energia-pallo ilmestyi blondin tytön ja haavoittuneen miehen ympärille. Sailor Moon kaatui polvilleen tukien Tuxedo Maskia.

Tuxedo Mask kohotti käsiään blondia kohti sanoen jotain, mutta hänen sanoistaan ei saanut selvää. Miehen kädet putosivat sivuille.

Sailor Moon oli itkun partaalla. Jokin oli särkynyt hänen sisällään. Surulla ei ollut minkäänlaista rajaa.

Venus virnisti ilkeästi.

"Mamoru-san!" Zoisite ajatteli tunnistettuaan miehen. Hänen tunteensa olivat ristiriitaiset. Hänen luokkatoverinsa oli Tuxedo Mask ja oli juuri pelastanut Usagin. Oliko Usagi tiennyt Tuxedo Maskin henkilöllisyyden jo jonkun aikaa?

"Eiiiiiiiiiii!" Sailor Moon huusi järkyttyneenä.

"Sailor Moon!" Zoisiten oikealla puolella seisova Jadeite huusi.

Sailor Moonin tiara halkesi ja hänen otsaansa ilmestyi kultainen puolikuu-symboli.

"Tuohan on puolikuu-symboli?" Kunzite ajatteli ääneen.

Sailor Moonin keho alkoi hohtaa kultaisena.

"Hänen kehonsa", Nephrite suojasi silmänsä käsillään kirkkaudelta.

"On muuttumassa", Zoisite lopetti lauseen uteliaana.

Usagin ylle ilmestyi valkoinen mekko, jossa oli kultaista kirjontaa.

(Komento-huone)

"Usagi-chan?" Luna kysyi uskomatta silmiään.

Artemis ei tiennyt mitä sanoa.

(Tokyo Tower)

Usagin käsien lähelle ilmestyi pieni taskukello. Se oli sama kello, jonka hän oli saanut Mamorun asunnossa.

"Hänhän on", Jadeite mutisi.

"Prinsessa Serenity", Kunzite päätti Jadeiten lauseen. Nyt hän ymmärsi, miksi Sailor Moon oli vaikuttanut niin tutulta. Kunzite oli aiemmin muistanut, miltä Prinsessa Serenity oli näyttänyt kasvoja lukuunottamatta.

Sailor Moon avasi silmänsä ja katsoi käsissään olevaa kelloa, jonka viisari liikkui taaksepäin.

"Kello joka oli pysähtynyt on nyt liikkumassa taaksepäin. Ajassa taaksepäin. Olen alkanut saada takaisin menetettyjä muistojani surullisesta menneisyydestä", Sailor Moon ajatteli.

(takauma)

Miekka oli iskeytymässä blondiin tyttöön, jolla oli yllään valkokultainen mekko. Tytön silmät olivat siniset ja hänen ihonsa oli vaalea. Hän oli laiha. Hänen hiuksensa olivat pitkät ja saparoilla ja hänen otsassaan oli kultainen puolikuu-symboli.

"Iiiiiiiiik!" tyttö huusi peloissaan, mutta hänen eteensä hyppäsi lihaksikas mies, jolla oli mustat hiukset ja siniset silmät. Miehen iho oli vaalea ja hänellä oli yllään tummat Prinssin vaatteet.

Miekka iskeytyi mieheen tytön sijaan.

(takauma ohi)

"Muistan nyt", valkokultaiseen mekkoon pukeutunut tyttö katsoi sylissään makaavaa miestä. "Muistan sinut. Rakkaani, Endymion!"

"Prinssi Endymion!" Kunzite ajatteli. Nyt hän muisti, miltä Prinssi Endymion näytti kokonaan. Hän ei ollut aiemmin kyennyt muistamaan Endymionin kasvoja.

"Mestari Endymion!" muutkin Shittennounit muistivat nyt Prinssinsä kokonaan.

(takauma)

"Jadeite, harmonian ja kärsivällisyyden ritari!" Jadeite sanoi yllään Shittennou-asunsa ja hänen oikeassa kädessään oli miekka.

"Nephrite, tiedon ja mukavuuden ritari!" Nephritekin oli pukeutunut Shittennou-asuunsa ja piti kädessään miekkaa.

"Zoisite, puhdistuksen ja parannuksen ritari!" Zoisitella oli Shittennou-asunsa yllään ja hänen kädessään oli miekka.

"Kunzite, puhtauden ja hellyyden ritari!" Kunzitellakin oli Shittennou-asunsa yllään ja hänenkin kädessään oli miekka. "Mestari, teemme kaikkemme suojellaksemme teitä".

"Minä luotan teihin, rauhan ja hyvinvoinnin puolesta", sanoi lihaksikas, tummahiuksinen ja vaaleaihoinen mies. Miehellä oli yllään tummat Prinssin vaatteet. Miehen silmät olivat siniset. Hän ja Shittennounit seisoivat monien ihmisten kanssa valtaistuin-salissa, jonka perällä oli punakultainen valtaistuin. Valtaistuin-salin lattialla oli punainen matto ja seinät olivat vihertävän ja valkoisen väliltä. Lattia oli harmaata marmoria.

(takauma ohi)

"Hän on siis Prinssimme", Zoisite sanoi ymmärrettyään tilanteen. Hän oli huolissaan Prinssistä ja äsken löytyneestä Prinsessasta, kun muisti Silver Millenniumin taistelun, ja miten Endymion oli ottanut Serenityyn tarkoitetun iskun itseensä.

"Miksi tässä kävi näin?!" Nephrite mietti toipuessaan vielä järkytyksestä.

(takauma)

"Syvä mangeettisen sininen, kuten silmäsi. Sininen planeetta täynnä toivoa ja se oli, missä oma salaisuuteni oli", Serenity piilotteli erään puun takana aurinkoisena päivänä. Hänen katseensa oli kohdistunut valkopunertavan palatsin puutarhan suihkulähteen edessä seisovaan, tummahiuksiseen mieheen, jolla oli lihaksikas vartalo ja yllään tummat Prinssin vaatteet. Miehen iho oli vaalea ja silmät siniset.

"Maan ensimmäinen Prinssi, Endymion. Hän oli vahva ja vehättävä. Olin tullut tälle planeetalle monta kertaa vain nähdäkseni hänet. Sitten, lopulta rakastuimme toisiimme", Serenity katseli Endymionia punastuneena, kunnes Endymion näki hänet.

Serenity käveli Endymionin eteen.

Endymion ojensi kätensä Serenitylle ja Serenity tarttui Endymionin käteen.

Myöhemmin ympäristö muuttui kauniiksi, valkoiseksi palatsiksi, jonka yläpuolella oli useita tähtiä.

"Endymion, emme saa nähdä toisiamme enää", Serenity sanoi tummahiuksiselle miehelle seisoessaan tämän kanssa palatsin tornin lähellä.

"Miksi?" Endymion kysyi.

"Maan ja Kuun ihmiset eivät saa nähdä toisiaan. Se on laki", Serenity sanoi punastuneena.

"Ei.....en saa rakastua häneen. En saa", Serenity suuteli Endymionia.

Myöhemmin monet ihmiset taistelivat valkoisen palatsin edessä. Jokaisella oli ase käsissään.

"Valloitetaan Kuun Kuningaskunta! Legendaarinen Silver Crystal on meidän!" joku huusi.

"Lopettakaa! Lopettakaa tämä merkityksetön sota!" Endymion huusi kansalleen.

"Prinssi! Oletko pettänyt Maan?!" laiha, punahiuksinen ja vaaleaihoinen nainen huusi. Naisella oli yllään mekko, jonka väri oli valkoisen ja vaaleanpunaisen väliltä. Naisen oikeassa kädessä oli miekka. Naisen kasvoja ei nähnyt kunnolla.

"Sinä!" puahiuksinen nainen huusi nähtyään Serenityn.

Punahiuksisen naisen yläpuolella oli violettimustaa energiaa, jossa oli punainen suu, sinertävät silmät ja sen otsassa oli punainen x-merkki. Naisen katseessa oli silkkaa pahuutta, kun hän yritti iskeä miekkansa Serenityyn.

Endymion oli kuitenkin nopeampi ja heittäytyi Serenityn eteen ottaen miekan sivalluksen itseensä.

"Aaaaaaa!" Endymion huusi tuskasta.

(takaum ohi)

"Ei! Endymion!" Sailor Moon itki. "Sano jotain! Pyydän, avaa silmäsi!"

Usagi itki ja yksi hänen kyyneleensä kristallisoitui ja alkoi hohtaa kirkaasti.

"Mitä?!" Venus huusi suojaten silmänsä.

"Mikä tuo on?" Zoisite avasi silmiään vähän. "Sailor Moonin kyynel kristallisoitui ja alkoi hohtaa. Voisiko tuo olla?!"

(Komento-huone)

"En koskaan ajatellut, että sinetti olisi rikki niin aikaisin. Tuo on Legendaarinen Silver Crystal!" Luna sanoi huomattuaan, miksi Usagin kyynel oli muuttunut.

(Tokyo Tower)

Legendaarinen Silver Crystal hohti koko ajan kirkkaammin, minkä seurauksena läheisen puiston kukat alkoivat kukkia melkein samaan aikaan.