Gin ja sen veljet seisoivat iltapäivällä Daisuken kodin katolla Rikin katsoessa niitä kuistin edessä. Ne olivat puolenvuden ikäiset. Ne asuivat nyt Daisuken kotona, silä Gohe oli pyörynyt kouluttaessaan pentuja. Hän oli sairaalassa ja Daisuke oli luvannut huolehtia Rikistä ja sen pojista.

Oli keväinen iltapäivä ja taivaalla oli vain vähän pilviä. Riki käänsi katseensa vuorille. Akakabuton pennut näyttäytyisivät pian, eikä se olisi iloista katseltavaa.

Daisuke oli lähtenyt juoksemaan. Hän oli alkanut opettelemaan metsästysjousen käyttämistä. Hidetoshi oli näyttänyt, miten sitä käytetään. Daisuke aikoi selvästi kostaa Fujin kohtalon. Riki oli tuntenut Daisuken pienestä pitäen joten se tiesi, millainen Daisuke oli.

Gin ja sen veljetkin olivat harjoitelleet ahkerasti.

Lumi pysyy kauan näillä seuduilla. Vasta toukokuun alussa se alkaa sulaa. Mutta on tulossa muutakin kuin kesä. Mustalle Akakabuto-karhulle se merkitsee uuden metsästys-kauden alkua.

Daisuke oli harjoitellut nyt puolitoista kuukautta ja tosi ahkerasti joka päivä. Riki oli seurannut pojan harjoituksia tarkasti ja tämä osasi jo käyttää jousta moitteettomasti. Mutta Riki oli huolissaan pojasta. Entä jos Daisuke yrittäisi metsästää Akakabutoa?

Riki näki Daisuken tulevan pihaan jousi kädessään. Daisukella oli yllään mustat saappaat, siniset housut ja sinikeltainen pusero. Hänen selässään oli ruskea reppu.

Gin veljineen hyppäsi alas katolta ja lähti Daisuken kanssa vuorille.

"Arvasin", Riki lähti seuraamaan Daisukea ja poikiaan.

Lopulta joukkio tuli vuorille nähdäkseen, että tulva oli aiheurranut ongelmia. Joen yli kulkeva puinen silta oli mennyt täysin palasiksi.

"Sita on taas rikki. Tulva hajottaa sen joka kevät. Etsitään jokin toinen ylityspaikka", Daisuke sanoi turhautuneena.

Grrr!

Daisuke kääntyi ympäri nähdäkseen Rikin, joka murisi vihaisena vastakkaisen rannan suuntaan.

"Mitä nyt, Riki?" Daisuke kysyi uteliaana. Daisuke katsoi Ginin, Giyanin ja Hiyanin tavoin suuntaan, johon Riki murisi nähdäkseen ison, mustan karhun ja kaksi karhun-pentua, joiden selässä oli punaista.

"Karhunpojilla on punaista selässään", Daisuke hermostui vähän.

"Akakabuton pentuja!" Riki arvasi heti, että sen pahin vihollinen oli noiden karhunpentujen isä.

"Seurataan niitä. Ne opastavat meidät varmasti Akakabuton luolalle", Daisuke sanoi lähtien seuraamaan karhuja koirien rinnalla.

Joukkio eteni jonkin aika vuorilla, kunnes saapui eräälle kuilulle, joka ei ollut kovin leveä.

"Pääsemme yli tästä. Hypätään", Daisuke sanoi.

Daisuke hyppäsi kuilun yli helposti ennen koiria.

Riki seurasi Ginin, Giyanin ja Hiyanin tavoin pojan esimerkkiä.

"Olen hypännyt joskus isompenkin kuilujen yli", Riki mietti.

Daisuke juoksi koirien kanssa ja ympäristö alkoi vähitellen muuttua metsäksi.

Taivaalle alkoi pian kertyä tummia pilviä.

Lintujen ääniä lukuunottamatta metsässä oli ahdistava tunnelma. Daisukelle tuli epämiellyttävä tunne ja hän katseli ympärilleen siltä varalta, jos lähettyvillä olisi karhu.

Riki nuuhki maata saadakseen vainun.

Grr! Riki murisi lopulta. Se oli vainunnut karhun, mutta kyseinen karhu ei ollut Akakabuto. Riki tiesi sen hajusta. Se ei ikinä unohtaisi Akakabuton hajua. Haju, jonka Riki oli vainunnut kuului jollekin toiselle karhulle. Paikalla oli kahden muunkin karhun hajua, mutta nekään eivät kuuluneet Akakabutolle. Kyse taisi olla siitä karhusta, joka oli ollut Akakabuton pentujen seurassa:

"Emo-karhu kenties. Sitten ne kaksi muuta hajua taitavat kuulua niille karhun-penuille!"

"Mitä nyt, Riki?" Daisuke kysyi:

"Onkohan Akakabuto lähellä?"

Gin, Giyan ja Hiyan nuuhkivat maata isänsä tavoin. Nekin olivat saaneet vainun.

Metsä muuttui koko ajan synkemmäksi.

Maassa näkyi lopulta isoja karhun jälkiä.

Daisuke otti jousipyssyn ja nuolen ja perääntyi puuta vasten vapisten. Pelko, jota Daisuke tunsi oli lähes käsikosketeltavaa.

"Odottakaa vähän", Daisuke sanoi, kun koirat jatkoivat nuuhkimista. "Älkää pitäkö kiirettä. Levätään vähän".

Koirat vilkaisivat poikaa uteliaina.

"Akakabuto on lähellä. Ja minä vapisen kuin haavanlehti! En ymmärrä tätä. Minun täytyy yrittää olla rohkea!" Daisuke ajatteli.