Mitäs sitä sitten itsestään viitsisi kertoa.

Olen 28 vuotias mies Vantaalta ja tutustuin tähän Naruto juttuun aikoinaan Naruto Larpissa.
Siihen Larppiin päädyin oikeastaan hiukan mutkan kautta kun yks kaveri veti mut korvasta sinne mukaan. Ja no sit yheltä toiselta kaverilta viikkoa ennen larppia sitten kysyin et mikä tää juttu oikein onkaan. No se näytätti mulle muutaman jakson ja... minä pölähdin totaalisesti.

Sitä ei vaan voi sanoin kuvailla jotenkin Narden vahtaaminen on tullu mulle osaksi elämää. Se vaan saa mut onnelliseksi.
Okei tiedän et oon hiukan liian vanha hurahtamaan tähän mut mitä välii kunhan duunissa jengi ei saa tietää.
Ficcejä luen jatkuvasti ajankulukseni.

Mitenköhän mä sit niin pahasti pölähdin tähän juttuun?
Luulisin vastauksen löytyvän henkisestä tyhjiöstä joka mulle oli päässy muodostumaan.
8 vuotiaana aloin lukemaan fantasia/sci-fi kirjallisuutta aikana jolloin se ei ollut mitenkään main stream juttu. Voisi sanoa että 7 hyllymetriä sitä kirjahyllyissäni kertoo jotain kun siinä on vain se about 15% jonka olen omaksi asti ostanut. Kuitenkin joskus 24-25 vuotiaana pikkuhiljaa olin menettänyt mielenkiintoni jo aiheeseen ja viimeinen niitti taisi olla hyvän ystäväni kuolema. Ystävän joka oli paras pelinjohtaja koskaan, ja jonka kanssa olin pelannut Warhammer Fantasya (kynä&paperi).
Fantasian lukeminen siis hiipui, ja kuoli. Samaan aikaan olin muutenkin rahan ahneena ja vailla parempaa tekemistä ajautunut työriippuvaikseksi. Ajattelin tuolloin että yhtä hyvin voin olla töissä kuin himassa möllöttämässä.

Se työriippuvuus kuitenkin söi sielua sisältä ja pikkuhiljaa aloin olemaan henkisesti finaalissa. No yks kaveri sitten ajatteli että tarviin piristystä ja puolittain pakotti mut siihen larppiin.
Sen larpin aikana tunsin jotenkin olevani enemmän elossa kuin vuosiin sitä ennen.

Aloin siis seuraamaan narutoa. Siitä tuli melkein rituaali eli lenkkikaverin kanssa ekaksi jakso nardea ja sitten 6km lenkki ja sitten taas nardea.
Myöhemmin pikkuhiljaa oli pakko opetella muitakin sarjoja kattomaan mistä suuri kiitos Turulle, joka vinkkasi muutaman hyvän.

Olenkin miettinyt itsekseni, että vaikka narde onkin lasten/nuorten sarja niin jos se tämmösen aikuisen äijän tekee onnelliseksi niin siinä ei ole mitään väärää.

niin juu meinasi unohtua.
Narutossa lempihahmojani on: Naruto, Kiba, Gaara ja jostain syystä Deidara
Deidara on mukavan sekopää ja Kiba on sellainen josta pitäisin ja Gaara on jotenkin kanssa kiinnostava tyyppi. Naruton luonne on sellainen että pitäisin sellaisesta tyypistä.
Entäs sitten naishahmot? No Tenten on vaan niin äijä tyyppi ja toisaalta Temarissakin on sitä jotain.