Temari oli pudottaa vihreät silmänsä. Heidän joukkueellaan oli jälleen rankat treenit edessä, mutta jumppasalissa ei seissytkään pelkästään heidän valmentajansa Kurenai, vaan tämän seurassa oli vieras mies.
"Kuka hän on, Kurenai-sensei?" Ino kysyi suorasukaisesti.
"Minä olen Maito Gai, hyvät neidit." mies esitteli itsensä ja musta tukka heilahti. Temarin katse kiinnittyi ensiksi miehen kulmakarvoihin, ja hänellä oli vaikeuksia lopettaa niiden tuijottaminen. Pieni väristys kulki Temarin selässä.
"Gai tuli pitämään teille yhden illan kurssin taekwondosta. Koreografiamme sisältää niitä lyöntejä ja potkuja, joiden kanssa teillä on ollut ongelmia. Nyt saatte ammattimaista ohjausta Gailta, joka on taekwondon opettaja." Kurenai selitti kärsivällisesti.
"Musta vyö", Gain oli pakko lisätä ja hän väläytti tytöille pepsodent-hymyn. "No niin likat, aloitetaan!"

Koko kaksituntisen tytöt olivat harjoitelleet potkuja ja lyöntejä. Gai oli elementissään ja hän nautti tyttöjen höykyttämisestä. Koskaan lyönnit eivät olleet tarpeeksi jämäköitä, potkut eivät ylettäneet tarpeeksi korkealle, jokin kuvio ei mennyt tahdissa... Temarin päässä pyöri ja hänen lihaksiaan särki enemmän kuin ikinä treenien jälkeen. Kaikki olivat helpottuneita, kun ohjelma oli käyty kerran läpi ja Gai oli ollut suhteellisen tyytyväinen tyttöjen harjoitteluun.

Blondi avasi huoneensa oven laiskasti ja lysähti heti sängylle makoilemaan. Koko kroppa huusi hoosiannaa, mutta tyytyväisyys valtasi lopulta Temarin mielen. Treenit olivat todella vieneet hänestä kaikki voimat, hän ei jaksanut mennä edes syömään. Nyt jos koskaan hän oli kuluttanut kaloreita kuin raivotautinen.
'Onneksi on perjantai...'

Tyttö heräsi kännykän huutamiseen. Hän vilkaisi kelloa, vasta 10 aamulla. Sitten hän katsoi näytölle... Shikamaru soitti!
"Haloo?" Temari henkäisi ja yritti peittää unisuuden äänessään.
"Hei Temari! Sori, taisin herättää?"
"Noo, totta puhuen kyllä. Mutta nyt kun olen hereillä kerro toki, mitä asiaa sinulla oli?"
"Ajattelin vain kysyä että...meinasin vain...oletko tulossa Kiban bileisiin illalla?"
"Kiban bileisiin?"
"Niin."
"Monelta ne ovat?"
"Meno alkaa suunnilleen kymmeneltä."
"Harkitsen asiaa, illalla on treenitkin..."
"Niinpä tietenkin... Olisi hauskaa jos tulisit. Heippa." Shikamaru lopetti ja Temari katsoi haltioissaan kännykkäänsä.
'Shikamaru pyysi minua bileisiin! Shikamaru! Bileet! Ihanaa!' blondin pään sisällä kaikui voitonhuudot.

Puhelin piippasi jälleen.
'Olenpa tänään suosittu.'
"Hei Hinata!" Temari huudahti nähdessään kuka soitti.
"Moi! Ajattelin kysyä, että lähtisitkö tänään shoppailemaan? Vai monelta sinulla on treenit?" Hinata varmisti.
"Treenit alkavat vasta kuudelta, joten kyllä minä nyt ehtisin."
"Hyvä! Tulen hakemaan sinua tunnin päästä, saat toimia makutuomarina!" Hinata hihkui ja katkaisi puhelun.

Hinata pimpotti ovikelloa ja Temari juoksi pikaisesti alakertaan avaamaan.
"Etkö ole vielä pukeissa?" tummahiuksinen huudahti ja vilkaisi kelloa muka hermostuneena.
"Relax, ei minulla kauaa mene vaatteiden vaihdossa." blondi vakuutti ja juoksi takaisin yläkertaan. Hän valikoi vaatekaapistaan pikaisesti päälleen valkoiset pillifarkut ja värikkään t-paidan. Sängyltään hän nappasi laukkunsa ja tarkisti, että lompakko oli mukana.
'Tänään ei ainakaan tekeminen lopu kesken... Toivottavasti jaksan illalla mennä bileisiin.' tyttö tuumi ja riensi alakertaan.

”Mitä mieltä olet tästä?” Hinata esittäytyi sovituskopissa lyhyeen kesämekkoon sonnustautuneena.
”Tuohan on hyvän näköinen! Ei varmasti tule kesällä ainakaan kuuma. Ainakaan niin kauan kun pojat piirittävät sinua joka puolelta ja olet vähällä tukehtua kuumien kesäkollien hehkuun.” Temari virnisti ja iski silmää ystävälleen. Kyllä hän tiesi, että tämä oli peruuttamattomasti ihastunut Narutoon.
”Älä höpötä.” tummatukka sanoi vakavaan sävyyn, vaikka todellisuudessa olisi voinut kieriä nauraen lattialla.

”Kuule Hinata...” blondi aloitti.
”Niin?”
”Pitäisikö minun ostaa mitään uutta? Kun illalla on ne bileet.”
”Osta ihmeessä! Minäkin haluan päästä arvostelemaan vaatteesi.” Hinata naurahti ja syöksyi vaaterekille, jossa oli hieman juhlavampia ryysyjä.

Ostokset oli tehty ja Temari huokaisi helpotuksesta. Hinatan kanssa ei ollut helppoa shoppailla, hän oli löytänyt varmaan sata erilaista paitaa sovitettavaksi ja Temarin oli pitänyt näyttäytyä tytölle jok'ikinen kankaanpala päällään. Vihdoin he olivat kuitenkin löytäneet sopivat vaatteet molemmille, ja tytöt menivät tyytyväisinä syömään.

”Katso, mennään tuonne!”
”Häh, hampurilaisravintolaan?!” blondi älähti.
”Niin, siellähän me ollaan ennenkin käyty.”
”Mennään vain...” Temari huokaisi ja sisälle päästyään hän haistoi lumoavan tuoksun, joka sai veden herahtamaan kielelle. Tyttö ei kuitenkaan ollut unohtanut operaatiota 'Iso Takapuoli', joten hänen oli pakko sanoa tuoksuille ei, ja tilasi rasvaa tirisevän aterian sijaan salaatin ja hedelmämehun.
”Onko kaikki ok?” Hinata kysyi nähtyään mitä hänen ystävänsä oli tilannut.
”On, pitää vain syödä kevyesti ennen treenejä.”
”Aijaa.”

”Hyvä Temari, nyt alkaa notkeutta löytyä! Sakura, muista pysyä tahdissa! Ja nyt vielä kerran koko ohjelma läpi!” Kurenai paimensi tyttöjä ja pisti heidät jälleen töihin.
Temari oli tosissaan pistänyt kaiken peliin harjoituksissa ja nyt hän oli aivan poikki. Blondi jopa harkitsi jättävänsä bileet väliin, mutta houkutus tavata Shikamaru oli liian suuri.


Blondi pimpotti varovasti ovikelloa. Oliko hän nyt edes oikean oven edessä? Ovi kuitenkin avautui pian ja tytön pelot osoittautuivat tyhjiksi.
”Ahaa, sinäkin siis tulit!” Kiba huudahti ovella ja pääsi Temarin peremmälle.
”Joo-o, kuulin ohimennen ja päätin pistäytyä.” tyttö heitti ja riisui päällystakkinsa. Musiikki soi kovalla ja blondi etsi katseellaan Shikamarua. Poikahan oli halunnut nähdä hänet bileissä, eikö vain?

Talossa soi menevä tanssimusiikki ja keittiössä oli tarjolla boolia ja kaikkea mahdollista. Yhtäkkiä tuttu ruskea hiuspehko ilmestyi Temarin näkökenttään.
”Hei Shikamaru!” tyttö huudahti ja käveli pojan luokse.
”Moi...” poika vastasi tuttuun laiskaan tyyliinsä ja katsoi Temaria päästä varpaisiin. ”Olet oikein pynttäytynyt.” hän jatkoi sävyyn, jota Temari ei oikein osannut tulkita. Tyttö naurahti hermostuneena.

”Mitä ne kyyhkyläiset täällä?” Kiba ilmestyi heidän taakseen ja ripustautui Shikamarun kaulaan. ”Ja Temari, keittiöstä saa kyllä juotavaa.”
”Joo tiedän.” tyttö vastasi ja katsoi kummissaan toista poikaa. Mitä nämä nyt kaulailivat?
”Kiba, päästä irti. Älä juo enää.” Shikamaru mutisi ja sytytti tupakan. ”Haluatko?” hän tarjosi tupakastaan tytölle.
”E-ei kiitos.”

Tyttö meni hiljalleen keittiöön ja tarkkaili samalla talon menoa. Kaikki ihmiset olivat hänen tuttujaan koulusta, suurin osa jopa samalta luokalta. Olohuoneessa soi musiikki, joitakin pareja notkui käytävillä ja joku näytti peräti menevän makuuhuoneeseen. Temari otti hieman boolia ja irvisti pienesti. Alkoholi maistui vahvasti.

Iloliemi alkoi ottaa otettaan monen päässä jo tunnin juhlinnan jälkeen, ja meno vain koveni. Temari ei viitsinyt paljoa juoda, hänen pitäisi vielä kävellä kotiin ja hän ei halunnut poliisin kynsiin. Tyttö meni jälleen etsimään Shikamarua.

Nähdessään tutun hiustupsun blondi ilahtui, mutta sitten hän jäykistyi kauhusta. Sillä samaisella hetkellä joku ripustautui Shikamarun kaulaan ja suuteli tätä suoraan suulle. Temari näki kuinka hänen ihastuksensa kietoi kätensä suutelijan ympärille. Blondi ei olisi halunnut nähdä enempää, mutta uteliaisuus voitti.
'Se on... Ino! Perkele, Ino!' Temari kihisi kiukusta ja suuntasi keittiöön. Nyt booli tuntui yllättävän hyvältä.

”Temari, mitä sinä teet?” kysyi pinkkihiuksinen tyttö hänen vierestään.
”Eikö se ole ihan ilmiselvää?” tyttö puuskahti vastaukseksi.
”Mutta miksi?” Sakura yritti.
”En halua kertoa.”
”Kyllä kai sinä kaverille voit kertoa?”
”Enpä tiedä...” Temari näytti niin surulliselta, että pinkkitukka alkoi olla jo huolissaan. Normaalisti tyttö oli viileän itsevarma, yleensä jopa iloinen.
”Kerro nyt oikeasti, pelottavaa nähdä sinut tuollaisena!”
”I-Ino s-suuteli... Shikamarua!” blondi takelteli tuskaisesti ja yksinäinen kyynel karkasi silmäkulmasta.
”Ino! Se saatanan sika!” toinen huudahti ja näytti todella suuttuneelta, jopa hän tiesi kuinka ihastunut tyttö oli Shikamaruun. Ja Sakura tiesi vallan hyvin, että myös Ino tiesi kuka oli Temarin ihastuksen kohde. Huomattuaan Temarin kyyneleen, hän kietoi kätensä toisen harteille lohduttavasti. ”Ei huolta. Jos Shikamaru ei halunnut?”
”Se kietoi kätensä Inon ympärille, mitä siitä voi tulkita?” blondi oli vähällä kiljaista, mutta hillitsi äänensä.

”Mitä täällä juoruillaan?” tuttu, laiska ääni kuului tyttöjen takaa. Temari tyhjensi lasinsa ja katsoi ylös. Hän tuijotti pitkään pojan silmiin, ja kun tämän ilme ei värähtänytkään, tytön suojamuuri romahti ja hän harppoi eteiseen silmiään pyyhkien. Shikamaru ja Sakura seurasivat.
”Hei, joko sinä menet?” poika ihmetteli. Blondi piilotti kasvonsa, nyökkäsi ja painui ulos. Poika vilkaisi kummastuneena Sakuraan, mutta tyttö vain mulkaisi tätä.
'Mikä kaikkia vaivaa?' Shikamaru jäi miettimään hölmistyneenä.

Temari harppoi nopeasti eteenpäin jalkakäytävällä. Hänen askeleensa eivät olleet täysin vakaat, ja rajut nyyhkäykset vavisuttivat hänen koko kehoaan. Meikit olivat varmasti levinneet täydellisesti.

Takaa kuului auton ääni ja Temari vilkaisi varovasti olkansa yli. Poliisi oli hänen takanaan, ja juuri aikeissa hidastaa hänen kohdallaan. Paniikki valtasi tytön.
'Minun pitää juosta karkuun! Mutta jos jalat ei kanna... Ne saavat minut varmasti kiinni!' hän ajatteli ja mietti mahdollisuuksiaan paeta puiston kautta.

”Onko neidillä jokin hätänä?” apukuskin paikalla istuva poliisi kysyi. Tyttö katsoi poliisiautoa peloissaan, ja vaikka toinen poliiseista näytti ystävälliseltä, blondi ei uskaltanut tehdä elettäkään ja astui pari askelta taaksepäin.
”Meidän pitäisi puhalluttaa.” Temari kuuli kuskin sanovan toiselle poliiseista.
'Ei, ei, ei, ei puhallutusta! Join niin paljon, että puhallan varmasti liikaa ja ne vievät minut kotiin ja saan nuorisorikollisen maineen ja...' tyttö mietti paniikissa ja juuri kun hopeatukkainen poliisi astui ovesta jalkakäytävän puolelle, blondi pinkaisi juoksuun.

”Pysähdy!” poliisin huuto kuului tytön takaa ja askeleet tuntuivat lähestyvän. Temari juoksi minkä jaloistaan pääsi ja muutti suuntaansa pienelle sivukadulle. Päästyään nurkan taakse juuri ja juuri pois poliisin näkyvistä, hän sai kokea toisenkin yllätyksen.

”Onpas namu tyttönen.” kuului sammaltava ääni ja pian blondiin tarttui jokin takaapäin. Tyttö näki toisen miehen edessään. Mies tuli lähemmäs ja kosketti tytön poskea.
”Pidä saastaiset näppisi erossa minusta!” Temari kiljaisi ja samantien toinen miehistä sulki tytön suun.
”Eipäs olla epäkohteliaita.” blondin edessä oleva mies sanoi ja alkoi löysätä vyötään. ”Tämä tulee olemaan hauskaa.”

Kyyneleet kihosivat jälleen tytön silmiin entistä vuolaampina, hän oli täydellisessä paniikissa, tällä kertaa hän toivoi, että poliisi tulisi. Ilmeisesti poliisit olivat luovuttaneet, heidän olisi pitänyt saada hänet jo kiinni. Jaloista tuli hyytelöä ja sydän hakkasi vielä kovempaa kuin Gain treenien jälkeen, kovempaa kuin äskeisen juoksemisen jälkeen, kovempaa kuin ikinä. Vieras mies tuli lähelle ja hyväili Temarin takapuolta tämän hameen alta.

'Saan varmasti sydänkohtauksen tai vähintään rytmihäiriön!' blondi kiljui päänsä sisällä. Pian hän alkoi hyperventiloida. Tytön silmissä sumeni ja hänen viimeinen näköhavainto oli siniseen uniformuun pukeutuneet miehet, jotka ryntäsivät paikalle.

”Hei tyttö, herää!” hopeatukkainen poliisi sanoi ja läpsi kevyesti Temarin poskia. Blondin silmät avautuivat hitaasti ja hän oli aivan pyörällä päästään. Missä hän oli? Keitä nämä olivat? Nähdessään miehen tyttöön tuli taas eloa, hän otti tukea seinästä ja ponkaisi pystyyn rämähtäen kuitenkin lattialle. Hänen jalat eivät kantaneet.

”Älä riehaannu, olet poliisilaitoksella, sinulla ei ole hätää.” poliisi vakuutteli, mutta se ei saanut Temaria rauhoittumaan. Poliisi meinasi sitä, että hän oli tehnyt rikoksen. Olivatko he ottaneet hänestä verikokeet ja tiesivät kuinka voimakkaasti hän oli ollut alkoholin vaikutuksen alaisena? Sitten Temari muisti ne kaksi hämärää miestä.
”Entä ne miehet?” tyttö kysyi ja katsoi poliisiin.
”Heidät on otettu säilöön.” hopeatukka kertoi rauhallisesti. Blondi tyytyi nyökkäämään ja antoi poliisin auttaa hänet istumaan. Hänen olonsa tuntui jälleen hieman turvallisemmalta, ainakaan täällä hänen kimppuunsa ei kävisi kukaan. Mutta puhallutus ja verikokeet pelottivat häntä. Ja mihin hän nyt menisi? Joutuisiko hän putkaan yöksi? Vai veisikö poliisit hänet kotiin? Eikai vaan äiti joutuisi hakemaan häntä?


Temari seisoi kotiovensa edessä ja Kakashiksi esittäytynyt poliisi piti häntä hartioista kiinni ja painoi ovikelloa. Pian ovelle ilmestyi uninen nainen, joka katsoi ensin närkästyneenä ulos, mutta nähdessään poliisin ja Temarin, hänen kasvoillaan näkyi viha.

”Mitä tämä nyt on?” blondin äiti kiljaisi. Temari painoi päänsä.
”Sinähän olet Temarin äiti?”
”Kyllä olen, mitä hän nyt on tehnyt?”
”Saisinko tulla sisään selvittämään tilanteen?”
”Tietenkin...”

Kakashi selitti koko jutun Temarin äidille ja blondi oli kiitollinen. Hänen ei tarvinnut sanoa sanaakaan, eikä hopeatukkainen poliisi maininnut mitään alkoholista. Häntä ei kai sitten oltu testattu. Kun tyttö vihdoin pääsi nukkumaan, hän oli onnellinen päästyään kotiin turvallisesti. Mutta Shikamaru hiipi varkain hänen mieleensä ja blondi vaipui levottomaan uneen.