Tenken

Päivä oli jo kääntynyt yöhön, ja huolestunut Haku oli käynyt Tsukin asemassa tiirailemassa kadonneen kaksikon perään. Haku oli vain hymyillyt kuin oli aistinut kahden rauhanomaisen chackran oleskelevan yhdessä huoneista. Haku oli vain palannut muiden seuraan ja ilmoittanut Shikamarun haastaneen pienen Shiian shogi-peliin. Shikoro oli jo illallisen uuvuttamana vetäytynyt omaan huoneeseensa lukemaan, eikä siksi ollut paikalla ihmettelemässä.

"Niin, mihin jäinkään... Ah niin, Suna. Muistat kai Gaaran? Hänestä tuli Godaime Kazekage. Siis, hänhän oli Kazekage ennen kuin Temari otti ohjat käsiinsä - tai pikemminkin Gaara hylkäsi pestin ja Temarin oli hypättävä liikkuvaan vaunuun... Suna oli ensimmäinen paikka jonne päätin suunnata. En tiennyt oikein minne muuallekaan olisin mennyt. En tuntenut muista kylistä juuri keitään, joten Gaara oli turvallinen valinta. Hän oli kuitenkin ollut minulle kuin veli kaiken chuunin-kokeissa kokemamme jälkeen. Matka vain ei ollut helpoin ilman kunnon varantoja.."

Kuchiyose no jutsu: Furasshubakku! SAI!

Gaara seisoi parvekkeellaan katsellen rauhallisin mielin kylänsä kuhinaa. Kaikki oli mennyt hyvin sitten Yondaime Kazekagen menehtymisen jälkeen, eikä suurin osa kyläläisistä enää pelännyt demonia kantavaa johtajahahmoaan. Kankuro ja Temari olivat alkaneet käyttäytyä enemmän kuin sisarukset, ja olivat molemmat nykyisellään uskomattomia isosisaria Gaaralla. Aina valmiina tekemään ongelmia nuorimmalle veljelleen.

Temari oli alkanut kiinnostua politiikasta, ja oli ollut Gaaran mukana neuvoston tapaamisissa ja edustustehtävissä. Kenties vaaleavierikköä kiinnostai-!

Aavikkotuuli kantoi viestiä sukulaissielusta, joka oli vähää vaille nuutumassa janosta ja Gaara lähti kovalla kiirellä kohti kylän portteja koko ajan kasvava huoli rinnassaan. Tuuli ei varoittaisi kestään muusta kuin hänen sielunveljestään, Narutosta. Siitä blondista ninjasta, joka mahdollisti kaiken tämän Gaaralle. Hän, joka oli auttanut ensin Ichibin kanssa, sen jälkeen perheensä ja loppujen lopuksi päätyi opettamaan Gaaralle asioita ystävyydestä ja perheestä, joita ei välttämättä kylän vihatuimmalta orvolta uskoisi oppivan; uskollisuus, kunnia, ystävyys, luottamus ja rakkaus, tunne johon Gaara ei ollut jaksanut uskoa.

Gaara alkoi jo hahmottaa tummaa pistettä näkökentässään ja kiirehti entisestään. Tumma piste vaikutti pysyvän paikoillaan ja käpertyneen palloksi kuumalle hiekalle. Nyt ei ollut hetkeäkään hukattavana!

Kun Gaara oli saavuttanut hahmon ja todennut sen tosiaan olevan Naruto, keräsi tämä hänet syliinsä ja alkoi varovasti juottaa tälle ohennettua nektariiniä.

Kuchiyose no jutsu: Furasshubakku! KAI!

"Gaara oli ensimmäinen jolle kerroin tilanteestani. Olin jo ajatellut, etten haluaisi luopua ninjan ammatistani, ja Gaaralla oli tarjota minulle vaihtoehto: luoda itselleni toinen identiteetti ja ottaa vastaan työtehtäviä Tenkeninä. Näin minun ei tarvinnut välittää siitä mille kylälle tein hommia. Nimi Tenken tuli tosin paljon myöhemmin, kun tapasin Akatsukin puoli vuotta myöhemmin." Naruto kertoi silmät painuneina kohti lattiaa. "Kunnioitan Gaaraa suunnattomasti hänen tekemistään uhrauksista. Tämä nimittäin luopui Kazekagen hatustaan, vain lähteäkseni mukaani. Vaikka minulla ei ollut mitään suunnitelmaa, ei vahvuutta turvata selviytymisemme... Hah, ehkä se oli vain hyvä että Gaara lähti mukaani. Hän on kenties yksi niistä syistä joiden takia olen edelleen elossa.

Shikamaru vain pudisti päätään ja hymähti itsekseen. Meni hetki, ja tämä vakavoitui yllättäen: "Sanoitko sinä juuri Akatsuki?!"

"Ai niin, juu..." Naruto rapsutti takaraivoaan vaivaantuneena. "En kerinnytkään kertoa sinulle vielä. Älä nyt suutu, mutta tutustuin Akatsukin johtohahmoon ollessani Amessa, ja yksi asia johti toiseen, hieman tappelua, hieman purkautumista, vähän verta, isosti henkilökohtaisesta historiasta avautumista - tiedäthän sinä - ja tadaa! Olemme ... ystäviä?"

Shikamarun silmien oli oltava lautasen kokoiset. Tuohon ei takuulla kyennyt kukaan muu kuin Naruto!

"Kuinka sinä päädyit ottamaan nimen Tenken?" Shikamaru rohkaisi yhtäväänsä jatkamaan. "Sori vaan, mutta se ei aivan vaikuta nimeltä jonka sinä valitsisit."

"Ei mikään ihmekään. Tunnet minut ja nimeämistaitoni. Olin ensiksi suunnittelemassa julkiseksi tittelikseni 'Se Awesome Ninja'. Onneksi Itachi lähes kirjaimellisesti hakkasi idea päästäni. Kuulemma se oli omaksi parhaakseni. Itachi oli muuten se joka on toiminut sinun paikallasi ja pitänyt minut pois isoista ongelmista. En usko että hän on kovin kiitollinen asiasta, mutta ei hän valitakaan!"

'Tenkenin nimi tuli itse asiassa Itachilta...' jälleen uusi yllätys Narutolta. "Maailman yllättävin ninja. Tch."

Kun Naruto viimein lakkasi kertomasta tarinaansa ja hiljeni, Shikamaru jäi hetkeksi omiin ajatuksiinsa. Hitaasti tämä nosti päätään, katsoen ystäväänsä silmiin ja totesi: "Anna kun arvaan. Sinulla on suunnitelma."

Tämä palautti hymyn viiksekkään kasvoille ja Shikamaru sai viekkaan ilmeen vastauksenaan. Naruto oli aina Naruto, vaikka missä voissa sen paistaisi.

Kaiken kaikkeaan, oli mukavaa saada rakas ihminen takaisin elämään.