-Tiedätkö  mitä, Sa-Chan? Kabuto varjosti lasejaan kirkaalta auringolta.
-Niin, Ka-Chan? Molemmat olivat päättäneet kutsua toisiaan samalla nimellä koko ajan, ihan vain ärdyttäkseen toisiaan. Mutta ei se enää vaikuttanut niin pahasti mitä alussa. Mutta ehkä joskus...
-Onko se vain oma luuloni, vai tuntuuko sinusta, että Oroma-Chan jätti meidät tänne? Myös Orochimaru sai osansa lempinimien keksimisessä. Vaikka muut ovatkin julkaisemiskelvottomia. Niin varmaan, minä.

Kuitenkin... Sasuke ajatteli asiaa, ja järkyttyi itsekkin.
-Ei kai se oikeesti jätä meitä tänne? Kabuto nyökkäsi pikkuisen, ja pyyhkäisi otsaansa.
-Minulta alkaa chakra loppua.
Sasuke pyyhkäisi myös otsaansa ja huomasi hikoilevansa kuin sika.
-Niin minultakin... Mitä me nyt tehään? Voitais häipyä. Sasuke ehdotti. Kabuto nyökkäsi ja vilkaisi Itachia.

Itachi oli kaatunut maahan vähän aikaa sitten ja oli luonut jo komean kuolalammikon. Jotkut pikkupojat olivat saaneet idean ärsyttää Itachia, ja kaataneet tämän päähän ämpärillisen tai pari hiekkaa. Eli aika komean kasan, toden totta. Varmasti mukava pestä hiuksia.

Kabuto ja Sasuke kiipesivät terassin kaiteen toiselle puolelle. Siellä he purkivat muodonmuutoksen, paitsi Kabuto piti kivensä tikkarina.
-Mitä sinä tuolla, Ka-Chan?
-Katso ja opi. Kabuto virnisti pahasti ja hänen silmälasinsa kiilsivät. En tajua miten ne voivat kiiltää vaikka aurinko ei osu niihin.

Kuitenkin, siis Kabuto heitti tikkarin suoraan Itachin hiuksiin. Osuessaan Itachin päähän se tarrautui kiinni ja Itachi huitaisi löysästi
sen kohdalta. Kabuto ja Sasuke nauroivat makeasti Itachille. Sasuke muutti ison kiven limaiseksi karkiksi ja heitti sen Itachin luo. Se tarttui kiinni Itachin poskeen. Tällä kertaa Itachi mutisi jotain unissaan. Taisi olla jotain "tappamisesta" ja "barbista". Sasuke ja Kabuto räkättivät mennessään muualle. Tästä he kyllä saisivat hyvät naurut, kun Oroma-Chan ärsyttää.

Sillä välin Salaliittolaiset olivat maksaneet laskunsa ja olivat ulkona.
-Niin mitä me teemme nyt? Sakura kysyi.
-Haetaan lisää apulaisia liittoomme! Naruto löi nyrkin kämmeneensä.
-Niin, saamme ainakin Hinatan, Kiban ja Shinon mukaamme, siitä ei ole epäillystäkään. Shikamaru tiesi sen jo valmiiksi. Kiba ei voisi vastustaa kiusausta ja Hinata melkein hyppäisi kalliolta jos Naruto pyytäisi häntä hyppäämään. Shino tulisi varmasti, jos häntä suostuttelee tarpeeksi kauan.
-Tavataan huomenna täällä! Ja hommataan kaikki mahdolliset liittolaiset! Paitsi aikuiset. Se olisi jo epäillyttävän näköistä. Ino sanoi, ja kaikki lähtivät omille teilleen etsimään liittolaisia.

Kahvilassa ei tapahtunut tällä välin mitään erikoista. Temari tuli hakemaan Gaaran hotelliin, jossa he asuivat loman aikana. Akatsukilaiset vaihtoivat vaatteensa takaisin.
-Kyllä tuntuu hyvältä pitää housuja. Hidan huokaisi.
-Hei, hakiko kukaan Itachia ulkoa? Kisame kysyi katsoen ympärilleen.

-Voin käydä katsomassa... Deidara oli vaihteeksi kiltillä päällä, ja jos Itachi oli kuollut mekko päällä, hän halusi olla ensimmäinen joka sai tietää siitä. Niinpä Deidara aukaisi oven terassille, ja katsoi ympärileen. Hän huomasi Itachin, joka nukkui kuolalammikko suun edessä, hiekkakasa päässä, tikkari hiuksissa ja karkki poskessa. Deidara hihitti hiljaa näylle ja kyykistyi Itachin viereen. Hän nyki tikkaria Itachin hiuksissa herättäen tämän.

-Mi... Itachi oli vielä aivan unenpöpperössä.
-Herätys, hiekkaruusunen. Hiuksesi kaipaavat puhdistusta. Deidara hymyili hiukan liian iloisesti nykyessään tikkaria lisää. Itachi hyppäsi pystyyn ja kokeili hiuksiaan.
-Hi...Hiukseni! Niissä on hiekkaa!
-Äläkä unohda tikkaria! Deidara naurahti näyttäen nyt irtonaista tikkaria, jossa roikkui parikymmentä mustaa hiusta. Itachi tuijotti tikkaria suu auki.
-Mistä moinen ilme? Haluatko sen takaisin? No, siinä. Deirara tökkäsi tikkarin takaisin Itachin hiuksiin. Itachi alkoi täristä.
-Minun... Hiukseni... Minä... TAPAN SINUT, Deidara!
-He...Hei! Deidara lähti karkuun vihaista Itachia.

-Missä Deidara oikein viipyy? Hidan mutisi makoillen lattialla selällään.
Silloin ovi paukahti auki, ja Deidara juoksi astuen täydellä painollaan Hidanin mahan päälle. Itachi paukautti oven auki ja juoksi Deidaran perässä, astuen suoraan Hidanin naaman päälle. Hidan ei todellakaan pitänyt asiasta.
-Helevata soikoon, tapan teidät molemmat! Hidan hyppäsi pystyyn ja lähti jahtaamaan Itachia, joka jahtasi vieläkin paniikissa olevaa Deidaraa. Muut räkättivät kuin mielipuolet huvittavalle näylle.

-Ei todellakaan naurata! Katsokaa hiuksiani! Itachi osoitti hiuksiaan, joista tippui hiekkaa ja tikkarinpalasia.
-Oijoi, Itachi. Pese hiuksesi useammin, niissä on enemmän hilsettä kuin aavikolla hiekkaa! Tobi kurkisti luukusta ja huudahti nähdessään Itachin hiukset.
-Tobi! Itachi lähestyi Tobia naamallaan murhanhimoinen ilme. Tobi pelästyi ja huusi:
-Mutta Tobi on hyvä poika! Itachi lähestyi siltikin Tobia. Tobi veti päänsä sisään ja paukautti luukun kiinni.

-Itachi! Nyt loppuu tuo remuaminen! Pain huusi niin lujaa, että koko kahvila kaikui. Kaikki tuijottivat Painia. Lopulta tilanne rauhoittui ja Akatsukit päättivät nukkua kahvilassa. Itachi kävi pesemässä hiuksensa keittiön lavuaarissa. Kuitenkaan vihanpito ei loppunut siihen. Itachi, Deidara ja Hidan pitivät siltikin kaunaa toisilleen, ja päättivät nukkua eri puolilla kahvilaa.

-Tobi! Otat nyt sen helkkarin essun pois! Deidaran huuto kaikui ympäri kahvilaa. Tobi ei pystynyt luopumaan essustaan, vaan oli laittanut sen kaapunsa päällä.
-Mutta se on Tobin essu! Tobi puristi essuaan. Hän oikeasti piti siitä, se haisi mansikalta.
-Hyvä on, saat pitää sen, mutta vain sillä ehdolla, että nukut keittiössä. Deidara osoitti Sasorin selän takaa keittiön ovea. Tobi meni keittiöön ilosta hyppien. Mikään ei erottaisi häntä essusta. Ei mikään. Vaikka pitäisi pitää kunnon hirttäjäiset.

Aamulla kaikki heräsivät ja vaihtoivat taas vaatteet.
-Kyllä mekko on ihan tyhmä vaate. Hidan melkein mökötti. Seuraavassa rukouksessa Jashinille hän kyllä pyytäisi Häntä polttamaan kaikki mekot.

Aamu meni rauhallisesti, ihme kyllä. Pain ja Konan häipyivät ostamaan kaikkea, mitä nyt puuttuikaan. Puolen tunnin päästä salaliittolaiset kokoontuivat oven eteen. Lisäyksiksi oli tullut ainakin Kiba, Hinata, Shino, Kankuro ja Temari. Ja Akamaru. He juttelivat vähän
aikaa ja meinasivat mennä sisälle.

-Olen pahoillani, mutta koirat eivät saa tulla siälle. Kisame yritti rauhoittaa Kibaa, joka valitti, että Akamaru on ihminen. Naruto veti Kiban syrjään ja kuiskasi:
-Voit yrittää ottaa sitä selville ulkona. Piiloudu vaikka jonnekkin. Kiba nyökkäsi ja marssi pois. Hänellä oli vallan loistava suunnitelma. Muut menivät sisälle, ja istuivat samaan pöytään kuin eilenkin. Koko kahvila oli vielä muuten tyhjä. He katsoivat menua ja nauraa räkättivät virheille. He tilasivat jotain tylsää, joten en jaksa alkaa luetella.
Tilaisi joku nyt vaikka puhelinpihvin niin tulisi hupia... Mutta eihän kukaan tietenkään tehnyt niin. He tiesivät mitä Orochimarulle oli tapahtunut.

No, he alkoivat kohta suunnitella.
-Hinata hei, voisitko katsoa heidän vaatteidensa alle byukuganilla? Naruto kysyi Hinatalta. Hinata meni aivan punaiseksi, ja pyörtyä kupsahti. Paitsi sehän olikin kuolla kupsahtaa... Ihan sama. Hän pyörtyi, kelpaako? Hidan oli juuri tuomassa tilauksia, ja hän ihmetteli mitä se yksi nyt meni ihan limpuksi siihen tuolia vasten. Hän laski tilaukset pöydälle ja kysyi:
-Mikä tuolle sokealle tuli?
-Hän taisi pyörtyä. Sakura sanoi ihmetellen Hidanin silmien väriä.
-Taidetaan tarvita vettä. Neji huokaisi, Jos Hinata ei olisi niin ujo, tätä ei olisi tapahtunut.

-Tobi! Tuo vettä, täälä pyörty joku sokee! Hidan huusi lujaa. Kukaan muu ei välittänyt, mitä nyt salaliittolaiset vähän hätkähtivät. Kohta Tobi tuli vesilasin kanssa ja kaatoi sen suoraan Hinatan päähän.
-Onko Tobi nyt hyvä poika? Hän osoitti itseään etusormellaan Hidanin huokaistessa. Hidan oli juuri sanomassa jotain, kun Hinata aukaisi silmänsä. Hän oli vielä pikkuisen sekaisin, eikä Tobin naamarin näkeminen auttanut. Ja essukin oli suoraan hirviömäinen.

-Hirviö! Hinata löi Tobia juukenilla niin, että Tobi lensi metrin tai pari lattialla. Tobi nousi melkein heti pystyyn ja tuijotti Hinataa "pahalla silimällä". Hän tonki taskuaan ja vetäisi esiin taas uuden hirttosilmukan. Hinata päästi pikkuisen kiljaisun ja yritti piiloutua vieressä istuvan Nejin selän taakse.
-Hei, älä kastele vaatteitani! Neji huudahti ja työnsi Hinataa kauemmaksi.

Sitten he huomasivat, että Deidara oli ilmestynyt jostakin Tobin viereen ja paukautti tätä takaraivoon. Sillä välin Hidan pölli Tobin hirttosilmukan.
-Tobi! Helvetti soikoon, täällä ei pidetä mitään ihme hirttäjäisiä! Deidara oli tosiaankin saanut tarpeekseen Tobista ja tämän hirttosilmukoista.
-Mutta tuo sokea löi Tobia! Tobi alkoi syyllistämään pelokkaan näköistä Hinataa.
-Aivan sama! Yritit hirttää ihmisiä nyt viimeistä kertaa! Ensi kerralla syön essusi! Deidara tehosti uhkaustaan nuolaisemalla käsisuullaan essua. Hänen toiseen poskeensa ilmestyi punainen pallo.
-Se... Maistuu mansikalta? Anna se tänne! Tobi hätkästi ja puristi essuaan.
-Se on Tobin essu, sempai ei saa sitä! Deidara lähti huoksemaan Tobin perässä. Hidan naureskeli tilanteelle. Salaliittolaiset tuijottivat tilannetta suu auki.

Tobi ja Deidara olivat juosseet ovesta terassille ja sieltä kuului nyt pieni "eep!" ja "o-ou...!". Sitten Deidara juoksi Tobi perässään takaisin sisälle. Tobi juoksi Zetsun luo ja Deidara piiloutui Sasorin taakse, ottaen Sasorin kaulasta kiinni. Sitten ovi paukahti auki, ja kaikki näkivät vihaisen Itachin. Tämän naamalla oli vihainen ilme, ja muutama pölyinen kengänjälki. Itachi lähestyi Deidaraa naamallaan murhailme. Deidara kiljaisi melkein kuristaen Sasorin. Siis jos se olisi mahdollista. Sasorin ilme ei värähtänytkään. Kisame yritti rauhoitella Itachia, ja Hidan nauraa räkätti.
-Ole hiljaa siellä, senkin Jashinistipelle! Itachi pui nyrkkiä järkyttyneelle Hidanille.
-Nyt meni liian pitkälle, hiekkaruusunen! Hidan juoksi tonkimaan kaappia, jota en ole ennen maininnut. Se on niin tylsä.

Sillä välin Tobi piileskeli tuhisevan Zetsun takana, Deidara kuristi vieläkin tylsistyneen näköistä Sasoria, Kakuzu tuijotti tonkivaa Hidania tietäen, mitä hän etsi ja Kisame yritti rauhoittaa vihasta punaista Itachia. Sitten Hidan naurahti voitonriemuisesti kohottaen viikateensa päänsä päälle.
-Nyt ne pirulaiset kuolee! Salaliittolaiset tuijottivat massiivista viikatetta silmät pyöreinä. Sillä välin Kakuzu oli kiskaissut viikateen Hidanin kädestä ja nostanut sen korkelle päänsä päälle.
-He-Hei!! Anna... Se... Takaisin! Hidan yritti saada viikateensa takaisin, mutta Kakuzulla, jolla oli selvä pituusero Hidaniin verrattuna, ei ollut aikomustakaan antaa sitä takaisin. Niinpä Hidan siirtyi koiranpentu-ilmeeseen.
...
Helvetin suloinen... Älkää tuijottako siinä! Ei, minä en kuolaa! Kuvittelette vain! Enkä yritä piilotella teiltä! Tuijottakaa Kakuzua, se siinä häkeltyi ensin!

Niin, Kakuzu meni aivan sekaisin. Ja sillon Hidan iski. Tai siis hän laittoi kätensä Kakuzun olkapäälle ja ponnisti. Hän onnistui saamaan viikateensa takaisin.
-Hah! Hän naurahti, mutta hätkähti sitten. Kaikki kääntyivät katsomaan Zetsun suuntaan.

Zetsu oli taas herännyt nälkäisenä, ja nousi tällä kertaa kuopastaan. Kasviosa aukesi paljastaen Zetsun naaman.
-Minulla on nälkä... Niin minullakin, mutta minä en valita, läskipää! Minä en valita, minä mainitsin! Niin, eli valitat! Sitten Zetsu käänsi toisen silmänsä Choujiin. Aika naurettavan näköistä touhua, muut näyttivät kuin puusta pudonneilta ja yksi katsoo kieroon.

Musta Zetsu osoitti Choujia ja sanoi:
-Tuossa on hyvä ateria. Niin, läskiä. Tulet vielä yhtä läskiksi kuin hän. Ihan sama, minulla on nälkä. No nyt sinä valitat. Enkä valita, mainitsin. Äsken sanoit... Ihan sama! Syödään tuo läski! Zetsu lähti tulemaan vihaisen näköistä Choujia päin. Hän ei todellakaan pitänyt, kun häntä sanottiin läskiksi.

Sitten Kisame juoksi Zetsun eteen.
-No, Zetsu! Pain ei pidä, jos syöt asiakkaita! Syö vaikka ennemmin roskapussi keittiöstä!
-Roskapussi? Kuulostaa hyvältä. Hyi, ei varmana, roskat ovat likaisia. Ruokaa. Kuhisevat kärpäsiä. Kärpäsiä? Hyi, en varmana syö!
-Etsi sitten itsellesi mukava uhri ulkoa! Kisame melkein työnsi Zetsun ulos. Sitten hän kääntyi muihin päin, ja katsoi rauhallisesti pölmistyneen näköistä porukkaa.

Sitten paniikki jatkui. Hidan heilutti viikatettaan päänsä yläpuolella, Deidara kiljaisi ja kuristi Sasoria, Itachi kiljui vihasta ja Tobi oli paennut Zetsua paniikin keskelle. Kakuzu tosin näytti vieläkin puusta pudonneelta. Sitten ulkoa kuului huuto ja ovi kolahti auki. Zetsu oli tullut takaisin yrittäen syödä hurjasti huitovaa Gaaraa. Temari oli tullut aikaisemmin kuin Gaara kahvilaan, ja Gaara oli törmännyt Zetsuun tullessaan. Zetsu muisti vieläkin, että Gaara oli tökkinyt häntä ja päättänyt syödä tämän. Mutta Gaara oli hirveän hiekkainen. Zetsu päätti antaa tämän huitoa enemmät hiekat pois, ja oli vain kopannut
Gaaran pään kasviosan leukojen väliin.

Kisame oli ollut oven edessä, ja oli törmännyt seinään Zetsun paukauttaessa oven auki. Kisame kääntyi pikkuisen hieroen nenäänsä. Kahvilan valtasi vaivaantunut hiljaisuus. Paitsi Gaara huusi. Muttei siitä kovinkaan isoa ääntä kuulunut. Olisi kuitenkin luullut, että Temari tai Kankuro olisi auttanut Gaaraa, mutta molemmat olivat yhtä järkyttyneitä kuin Gaarakin oli.

Kisame sanoi kuuluvasti oven edestä:
-Zetsu, lopeta se pojan syöminen. Hän työskentelee meille. Zetsu aukaisi kasviosansa ja pudotti Gaaran muiden keskelle. Suoraan Tobin eteen. Tobi ja Gaara tuijottivat toisiaan, ja Tobi kaivoi taskustaan hirttosilmukan. Gaara vetäisi taskustaan pyssyn. Sitten Tobi vetäisi taskustaan päällä olevan moottorisahan ja tuhosi koko paikan. Sitten hän heitti kranaatin päälle. Ja niin Batman syntyi.

...

Tai siis, niin Twilight alkoi.

...

Eikun, äh.

Niin olisi tapahtunut, jos tämä olisi elokuvaa. Oikeasti Pain ja Konan saapuivat juuri silloin, kun Tobi vetäisi hirttosilmukan taskustaan. Pain paukautti oven auki, lytäten Kisamen uudestaan seinää vasten.
-Konan, tämä ovi pitää rasvata. Se ei aukea kokonaan. Pain katsoi taas hiljentynyttä porukkaa.

Hidan piti edelleen viikatettaan päänsä päällä, Kakuzu näytti vieläkin puusta pudonneelta, Deidara oli lujentanut otettaan tylsistyneen Sasorin kaulasta, Tobi ja Gaara tuijottivat toisiaan, Zetsu tuijotti menetettyä ateriaansa, Itachi oli vieläkin punainen ja Kisame meni rauhoittelemaan Itachia hieroen nenäänsä.

-Ei laiskotella täällä! Kakuzu, pyyhi tuo typerä ilme naamaltasi ja mene kassan taakse. Hidan, nyt laitat sen viikateen kaappiin, tai Kakuzu saa myydä sen. Ja vie se haiseva roskapussi ulos. Deidara, irroita otteesi Sasorista. Kiitä onneasi, että hän ei ole normaali puupää. Muuten hän olisi kuollut. Sasori, rasvaa tuo ovi. Deidara, järjestä nuo kaatuneet tuolit takaisin. Tobi, mitä sanoin niistä silmukoista? Nyt heität ne pois, tai sitten roskiin menee essu. Zetsu, mene takasin kuoppaan, äläkä pelottele asiakkaita. Kisame, en ole varma, mitä teet, mutta sinuna lopettaisin. Joudut vielä oikeuteen tuosta hyvästä. Sinä... Kuka lienetkään, laita työvaatteet päälle ja auta Deidaraa. Tule Konan.
Pain kantoi jotain tavaraa keittiöön Konan perässään.

Kakuzu ravisti päätään mennessään kassan taakse. Deidara pyyteli anteeksi Sasorilta järjestellessään tuoleja. Sasori öljysi ovea, kuten kaikki tiedämme, turhaan. Zetsu meni takaisin kuoppaansa. Tobi ja Gaara mulkaisivät toisiaan kerran ennen kuin menivät minne pitikin. Itachi ja Kisame tuijottivat Painin jälkeen naamat punaisin ja suut auki.
Sitten molemmat menivät noloina paikoilleen.

Hidan haki keittiöstä roskapussin ja lähti terassin ovesta ulos. Hän käveli sivukadulle, jossa roskalaatikko oli. Mutta ei pelkästään roskalaatikko. Kiban erittäin hyvä piilopaikka oli roskalaatikko. Loistavaa, eikö?

-Että tämä roskapussi haisee... Hidan ei voinut olla valittamatta hirveästä lemusta, joka pussista nousi. Kiba kuuli Hidanin valituksen ja säikähti. Roskapussin ottaminen niskaan ei houkuttanut. Niinpä hän huusi:
-Älä laita niitä roskia tänne!

Hidan hätkähti ja heilui pussin kanssa.
-Kuka se oli?
-Mi... Minä olen likaisen roskiksen kummitus! Ja minä määrään, ettet laita niitä roskia tänne! Hidan tuijotti roskista, josta ääni kuului. Hän ei todellakaan pitänyt komentelusta.
-Ja minähän laitan roskat minne haluan! Hidan huitaisi roskapöntön nuri roskapussilla. Hän ei erottanut Kibaa, joka lensi pöntöstä ulos. Akamaru raahasi Kiban pois, kun Hidan alkoi polkea sitä kasaan hyvää vauhtia.
-Minuahan ei kummitukset määräile! Deidara oli sattunut kuulemaan hirveän kolinan ja tuli katsomaan mitä tapahtui.

-Hidan, mitä hittoa oikein teet? Deidara oli kyllä tiennyt Hidanin olevan sekopää, mutta että alkaa nyt hakata roskiksia... Ei hyvin mennyt.
-Minä tapan kummitusta! Hidan oli potkinut ennen kauniin mallisen roskiksen muodottamaksi kasaksi, mutta jatkoi siltikin. Deidara meni kahvilaan sisälle, ja sanoi Kakuzulle:
-Hidan sekos, voikko sää käyä hoitaan sen kuntoon? Kakuzu huokaisi ja käski Deidaran hoitaa kassaa. Sisälle oli nimittäin tullut lisää porukkaa.

Kakuzu meni Hidanin luo, ja näki Hidanin potkimassa entistä roskista maan tasalle.
-Hidan, lopeta heti! Uuden ostaminen maksaa! Hidan kääntyi Kakuzuun päin ja huusi:
-Niin, osta uusi kun vaivalla sain tapettua vanhan! Parat, puhuvat molemmat eri asioista...

Kuitenkin tilaanteesta kehittyi nyrkkitappelu. Lopulta Kakuzu tuli takaisin kahvilaan, ja näki Deidaran melkein tukehtumassa. Tai oikeastaan Deidaran käsi tukehtui, mutta onhan sekin Deidaraa? No, Kakuzu hakkasi Deidaran kättä siihen asti, että se sylkäisi ulos kolikon. Siitä seurasi ruma tilanne. Sanotaan, että Sasorilla oli kiire saksien kanssa ja Deidara ei uskaltanut mennä enää koko päivänä Kakuzun lähelle.

Ja tähän kauniiseen näkyyn jätämme kahvilan tällä kertaa!

AN. Nojaa, tämä tuli nyt jälleen nopeammin... Ja vielä synttäreinäni! ^____^ Whii! Paljon karkkia... *kuolaa* Siis, tekstistä, aivan... Puoliunisen ja sokerihumalaisen huumoria >___>` Muuten! Ihme kyllä kukaan ei maininnut, että Oroma-Chan jätti Sa-Cahnin ja Ka-Chanin kahvilan terassille :D Kuitenkin! Minulla on ollut Kiban "operaatio roskapönttö" valmiina aika kauan xD Oli hauskaa, Hidan ei pidä roskiksista xD Eikä musta Zetsu kärpäsistä :D Jälleen puoliunessa keksittyä juttua xD minkäs sille voi, jos ei saa unta xD Tuo elokuva-juttu... Puoliunessa keksittyä vitsiä >___>` Tydydydydydydydydydydy BATMAAAAN!!! *heiluu* On minullakin onnellista xD Taidan lopettaa tähän xD Annattehan minulle kommentteja, pyydän ;____; En voi elää ilman kommentteja >___<