Hän haukkoi kirpeää pakkasilmaa keuhkoinsa ja kohotti hitaasti vasemman kätensä vasten oikeaa kylkeään puristaen ohutta mustaa takkia kylmästä kankeiden sormiensa välissä. Poika istui allensa taitettujen jalkojensa päällä lähes kaksinkerroin selvästi tuskissaan. 'Miksi..? Miksi aina mä!? Mä en oo tehny niille mitään pahaa...' Vaaleahiuksinen siirsi kätensä kyljeltään koskettaen vereen tahriutunutta leukaansa, tämän kasvot vääntyivät irvistykseen. Kipu juoksi kaulankin alueelle asti aivan pienestä kosketuksesta. Näin pahasti hän ei ollut koskaan saanut turpiinsa, poika yskäisi kuuluvasti ja pyyhkäisi nenäänsä saaden veren leviämään poskelleenkin.

Pakkaslumessa narskuvat askeleet saivat tämän avaamaan kiinni puristetut silmänsä ja suoristamaan selkänsä ainakin osittain. Jaloilleen poika ei päässyt ennenkuin askeleet pysähtyivät tämän eteen. ”Jos tulit vielä lyömään mua, anna tulla vaan”, blondi sanoi ääni väristen katse verensekaisessa lumessa. Tämä pystyi hahmottamaan tummat kengät aivan vähän matkan päässä. Kun vastausta ei kuulunut tämä nosti katseensa varovaisesti ylös. Potku naamaan ei olisi ollut ihme, tämä ei olisi halunnut toistaa virhettään useasti. ”Taasko ne hakkasivat sut?”

Blondin silmät laajenivat hieman. ”Sa-sasuke...” Tätä alkoi hävettämään, hän ei olisi edes voinut kuvailla kuinka paljon. Mustahiuksinen oli kyykistynyt toisen eteen katsoen tätä, pojan ilme ei värähtänyt. ”Taasko ne hakkasivat sut? Mikset ottanu muhun yhteyttä, Naruto?” Sasuke nousi ylös tutkailtuaan ensin hieman toisen kalpeita vereen sotkeutuneita kasvoja.
”Mä en halua että sä autat mua tän asian suhteen.” Vaaleahiuksinen mutisi ja alkoi nostaa paljaiden käsiensä avulla itseään ylös lumesta, tämä puri alahuultaan kovan kivun porautuessa taas joka puolelle tämän kehoa.

Mustahiuksinen odotti toisen nousevan ylös tietäen että tämä ei sallisi toisen auttaa. Poika vaihtoi samalla painoa jalalta toiselle. Toisen noustua poika sulki lyhyemmän käsiensä suojaan halaten tätä varovaisesti. ”Vitut sun kanssa... Ootpa kovakallonen, joku päivä ne vielä tappaa s-”
Vaaleahiuksinen työnsi toisen yllättäen kauemmas astuen huterasti taaksepäin. ”On jo tarpeeksi nöyryyttävää että näet mut tässä kunnossa, sitten alat vielä sääliä mua!” Tämä levitti kätensä selittäessään samalla, kulmat olivat aavistuksen verran kurtussa ja pojasta näki että tämä oli tosiaan saamassa tarpeekseen.

”Mä haluan vaan auttaa sua”, pidempi sanoi korottaen ääntään hieman. Tämä oli hetken hiljaa, ärähti katse maassa, kiskoi askin mustan nahkaisen ajotakkinsa taskusta ja veti sieltä tupakan sekä sinisen kapean sytkärin jonka pinta oli naarmuuntunut ajan kuluessa. Tämä tökkäsi tupakan huuliensa väliin ja ojensi askia kohti blondia joka otti myös yhden kiittäen hiljaa. Aski putosi takaisin taskun pohjalle ja Sasuke sytytti omansa sekä Naruton sanaakaan sanomatta. Aski sai seuraa. Hiljaisuus laskeutui kaksikon ylle. 'Tätä mä kaipasinkin', Naruto mietti katkerasti katsoen maata, tämä vapisi hieman ja joka paikkaa jomotti. Tähän oli kyllä jo totuttu.

Hetken hiljaisuuden jälkeen Sasuke yskäisi hieman. ”Mä oon tosissani tän asian suhteen. Ne tyypit ei voi jatkaa tätä”, korppi sanoi katsoen toisen kasvoja pokerinaamalla.
”Itse olet niiden kaveri. Jos se niin helvetisti haittaa niin saatana mene sanomaan niille”, vaaleahiuksinen sanoi imaisten sen jälkeen tupakkaa. Tämä tökkäsi röökin suunsa pieleen ja noukki reppunsa maasta yrittäen toimia mahdollisimman määrätietoisesti kylmyydestä ja kivusta huolimatta. Mustahiuksinen hiljeni kuin seinään, tämä laski katseensa maahan ja näytti ajattelevan ankarasti tyynestä ulkokuorestaan huolimatta.

Blondi kyllästyi mahdollisen vastauksen odottamiseen pian, tämä otti viimeiset savut ja heitti lopun korpin jalkojen juureen. ”Kiitoksia vitusti seurasta”, tämä sanoi ja käveli toisen ohi. Yhtäkkiä Sasuke nappasi tämän ranteesta kiinni lujasti, kipu vihlaisi kyynärpäässä asti ja sai blondin irvistämään. Toinen repäisi Naruton aivan lähelle itseään ja asetti tupakan huulilleen vetäen savua keuhkoihinsa. Tummien silmien katse pysyi määrätietoisesti Naruton omissa. ”Mä yritän vittu olla kiltti sulle, mutta et selvästikkään arvosta mun apua. Saatana jos ei kelpaa, ei sitten.” Poika puhalsi savut toisen kasvoille puhuessaan.

Blondi räpäytti silmiään hieman hämmentyneenä. Korppi viskasi kohta loppuun asti palaneen tupakan lumihankeen jonka seurauksena se päästi terävän sihahduksen sammuessaan. Tämä kääntyi ja otti pian toista lujasti molemmin puolin kasvoista kiinni. Vaaleaverikkö ei voinut kuin katsoa toista silmiin, tästä tuntui kuin jalat olisivat voineet pettää milloin tahansa.

Sasuke laski katseensa toisen hieman rosoisiin huuliin. Alahuulen keskellä oli halkeama josta oli sotkeentunut verta muuallekkin ja hyytynyt niihin kohtiin. Mustahiuksisen peukalo hieroi aavistuksen verran toisen alahuulen laitaa. Tämä kohotti katseensa lyhyemmän silmiin ja kumartui lähemmäs tätä. Pian tämän huulet painuivat Naruton omille. Sasuken käsi liikkui blondin takaraivolle vetäen tätä yhä syvempään suudelmaan.

Vaaleahiuksinen ei ollut liikauttanutkaan huuliaan ja korppi oli huomannut sen. Pian mustahiuksisen kalpea käsi päästi toisen hiukset irti otteestaan jolloin suudelma päättyi kuin seinään.

”Kuten sanoin, jos ei kelpaa...”
Mustahiuksinen piti kasvonsa ilmeettöminä, tämä työnsi kädet syvälle taskuihinsa ja käänsi toiselle selkänsä lähtien paikalta sen enempää sanomatta. Tämä oli siis kumminkin saanut sanottua viimeisen sanan.



Naruto:
”Kyllä, muistelen tapahtunutta vielä monta vuotta sen jälkeen. Se tapahtui yläasteen ekalla vuodella, eikä se puhunut mulle sen jälkeen. Olin sille kuin ilmaa, katsoin sitä useasti mutta jos sain vastauksen katseeseeni se oli ylimielinen hymy. Tunsin itseni idiootiksi, ei kukaan jaksaisi sellaista käytöstä mitä olin silloin tarjonnut kaikille. Ne yritti auttaa mua, mä työnsin ne ehdoitta pois. Todellisuudessa taisin joskus pitää siitä jätkästä, Sasukesta siis. Sillä tavalla.”

Sasuke:
”Ai se pieni blondi, suloiset kasvot ja viirut poskissa? Kyllä mä sen muistan, oikein hyvin, oltiin kavereita ainakin mun käsittääkseni. Ja ainakin jonkin aikaa... Yritin auttaa sitä mut ei se näyttänyt tarvitsevan paskaakaan apua. Taisin lopulta heittäytyä vähän liiankin vittumaiseksi ja joskus meni vähän yli. Kerran liikkatunnin jälkeen jäätiin sen kanssa kahdestaan pukuhuoneeseen ja meinasin pakottaa sen ottaa meitsilt suihin. En koskaan ollu nähny sen juoksevan niin lujaa, edes karkuun sen kiusaajia mitkä aina hakkas sen puolkuoliaaks. No, haha oon saattanu olla vähä hankala tapaus pienestä pitäen.”



Naruto huokaisi hiljaa vaihtaen painoaan jalalta toiselle. Tätä hän ei ollut halunnut. Yläaste oli takana ja kaikki enemmän tai vähemmän ystävät olivat lähteneet omille teilleen. Useille peruskoulun päättyminen merkitsi positiivista muutosta; uusia ystäviä, enemmän itsenäisyyttä, ehkä tyttö- tai poikaystävää. Narutolle yksinäisyyttä.
Eteenpäin liikkuva juna vaihtoi raidetta. Kuului nitisevä ääni ja osa seisaaltaan olleista ihmisistä heilahti jonnekkin suuntaan. Naruto myös. Onnekseen hän osui edessä seisovaan, pitkään tummahiuksiseen miehenalkuun joka kääntyi mulkaisemaan häntä pahasti. Vaaleaverikkö mutisi jotain anteeksipyynnön tapaista johon tämä ei saanut vastausta.

Loman ajan hän oli ollut aivan toisella puolella maata ja opiskelun alkaessa hän palasi samalle paikkakunnalle yksin. Hänellä oli halpa asunto vuokralla, mutta kyllä siinä kelpasi asua. Tämä vilkaisi ulos ikkunasta, maisema oli tuttua. Tottakai se oli, hän oli kasvanut täällä...

Juna pysähtyi ja ihmiset valuivat suurena massana ulos vainuista. Joku taisi kaatua vasten Naruton selkää, nimittäin hän taas törmäsi edessä olevan selkään joka sen seurauksena menikin aikamoista vauhtia alas ne pari porrasta jotka roikkuivat laiturin yläpuolella. Blondi oli jo avaamassa suutansa pyytääkseen anteeksi mutta uhri oli jo kadonnut jonnekkin. Tämä kuristi hieman kulmiaan ja hyppäsi laiturille horjahtaen hieman olallaan olevan laukun painosta. Tämän katse etsi ystävänsä tuttuja kasvoja. Tämän oli pitänyt olla odottamassa laiturilla mutta kyseisen henkilön löytäminen tuntui sillä hetkellä mahdottomuudelta.


2. osa tulossa sitten :) Ja muistakaa ne kommentit♥