Savuverho alkoi hälvetä ja Konan alkoi etsiä uusia uhreja. Hän siirsi tähtäintä pitkin kukkulaa, kunnes näki kukkulan laella kaksi hahmoa. Konan alkoi suunnata panssarin tykkiä kaksikkoa kohden.

Samalla hetkellä, kun Konan saalisti Sakuraa sekä Inoa. Ehti Kakashi kaksikon luo.
Nähdessään kaksikon shokissa, Kakashi tajusi ottaa molempia hihasta ja pelätti aloitti taas raahausoperaation. Kolmikko pääsi kukkulan laelta suojaan juuri ja juuri ajoissa, sillä Konan laukaisi tykin ja kukkulan laki katosi ilmaan pirstaleina. Kolmikko lensi paineaallon voimasta mahalleen.

Sakura havahtui transsistaan ja nousi ylös. Hän säntäsi eteenpäin, mutta kompastui. Pinkki nousi ylös uudestaan. Hän näki kaiken valkeana, lisäksi hän kuuli veren kohinan, huohotuksen ja korvien tinnituksen. Ensimmäistä kertaa hän pelkäsi, sillä hän ei tiennyt, missä hänen toverinsa olivat. Sakura yritti huutaa apua, mutta hänestä tuntui, että kukaan ei kuullut. Lopulta hän käpertyi sikiöasentoon ja nyyhkytti:

”Tulisi Naruto edes apuun.”

Kukkulan pohjalla Kurenai yritti ottaa yhteyttä Genmaan, jotta tämä voisi saapua paikalle kopterillaan. Mutta Genmalla olikin huonoja uutisia. Helikopteri oli saanut osuman polttoaineletkuun ja Genma pyrki takaisin tukikohtaan, ennen kuin olisi myöhäistä.

”Yritän tulla mahdollisimman pian takaisin”, päätti Genma keskustelun.

”Se voi olla myöhäistä”, huokasi Kurenai ja laski radion mikrofonin paikoilleen.

Hinata kääntyi ja katsoi esimiestään, joka oli hyvin masentuneen näköinen. Hinata tunsi piston sydämessä, aivan kuin hän olisi vastuussa operaation virheistä.

”Mitä tehdään?”, Hinata kysyi Kurenailta.

”Kukaan ei tee mitään ennen kuin Sakura on löydetty!”, ärjäisi Kakashi.

Pelätti oli saapunut Inon kanssa paikalle jonne muut olivat suojautuneet Konanin tykkitulelta. Kakashi viittasi Naruton luokseen. Pelätti antoi keltatukalle selvät ohjeet:

”Haravoimme kaksistaan kukkulaa. Vähimmäistavoite on löytää Sakura, mutta jos hyvin käy, niin voimme löytää myös Kiban ja Sasuken. Ovatko ohjeet selvät?”

”Kyllä, herra kapteeni!”, murahti keltapää

Kaksikko lähti etsimään kadonneita ja toivoi parasta sekä pelkäsi pahinta.

Tenten putosi veteen ja selvisi uimahypystään vahingoittumatta. Noustessaan pintaan räjähde-ekspertti huomasi, että virta vei häntä voimakkaasti eteenpäin. Tenten huomasi pian joutuneensa jälleen maalitauluksi ja sukelsi jälleen. Uiminen sattui, mutta kipua oli kestettävä, jotta hän pääsi tarpeeksi etäälle sillasta. Samalla hän yritti parhaansa mukaan välttää joessa törröttäviä kiviä. Tentenin uiminen muistutti enemmänkin  ajelehtimista, mutta tilanteeseen nähden hän onnistui selviämään todella hyvin. Selvittyään laakson ja kosken kuohuista Tenten ajautui kohtaan, jossa jylisevä joki leveni seesteiseksi virraksi.

Tenten ui viimeiset metrit ja pääsi uupuneena joen etelärannalle. Hän ryömi pensaikon suojaan, jossa hän yski keuhkoihin menneen veden ulos. Tämän jälkeen nuori sotilas menettikin tajuntansa.

Guyn joukkue oli irtaantunut tarpeeksi etäälle sillasta. Tällä kertaa vene kulki perämoottorin avustamana. Hetkeksi kolmikko hiljensi vauhtia ja Neji otti laukaisijan käteensä, nuori radisti painoi laukaisijaa ja muutamaa kymmenystä myöhemmin tienoota valaisi aamuauringon lisäksi punakeltainen tulipallo. Hetki tulipallosta ja tienoon täytti huumaava kumina, jota säesti paineaallon mukanaan tuoma tärinä. Myös joki aaltoili räjähdyksen voimasta, jolloin kolmikko tajusi, että heidän on päästävä alta pois. Lee väänsi kaasun pohjaan ja vene lähti etenemään poukkoillen aallokossa. Guy sai pitää laidasta kiinni tosissaan ja kumiveneen pohjalle kaatunut Neji päätti pysyä pohjalla, kunnes he pääsisivät turvallisemmille vesille.

Hiekan panssarijoukot olivat leiriytyneet jylisevän virran suvannon lähelle. Kenraali Gaaran läheinen alainen Eversti Temari oli juuri peseytymässä, kun Neji räjäytti sillan ilmaan. Temari havahtui räjähdyksen kumuun, joka kantautui kauempaa ylävirralta. Temari nousi ylös ja veti oksalta pyyhkeen. Hän kuivasi kasvonsa ja puki kauluspaidan päälleen, sitten hän nappasi järeän rynnäkköhaulikon, joka nojasi puuta vasten. Temari tarkkaili hetken jokea ja antoi sitten katseensa kiertää rannalla. Ensi vilkaisulla kaikki näytti olevan kunnossa, mutta sitten hän huomasi erään pensaan alla pilkottavan parin kenkiä. Vihollinen, ajatteli Temari ja oli jo ampumassa, mutta muutti mieltä. Temari otti esille pillin ja puhalsi siihen. Kimeä vihellys kiiri ilmassa.

Aamuyön tapahtumat eivät olleet jääneet huomiotta Hiekan joukoilta. Kenraali Gaara neuvotteli alaisensa majuri Kankuron kanssa, kun he kuulivat kumean jyrähdyksen. Gaara ja Kankuro säntäsivät ulos teltasta, jossa he olivat palaveriaan pitäneet.

”Pahus! Taisi käydä niin kuin sinä ennustit”, Kankuro murahti.

”Aavistelinkin että lehdellä on liian vähän miehiä turvaamassa siltaa. Eivät he muuten olisi meitä pyytäneet apuun.”, huokasi Gaara.

”Keitähän siellä oikein on vastassa?”, ehti Kankuro kysyä.

Samassa ilmassa kiiri Temarin pillin vihellys.

”Se kuului rannalta. Temari on pulassa”, älähti Kankuro.

”Ihan rauhassa. Mennään katsomaan keitä siellä on Temarin lisäksi”, totesi Gaara omaan rauhalliseen tyyliinsä.

Hiekan kenraali Gaara tai hiekan pesukarhu, kuten hänen liikanimensä kuului, meni teltan luo ja nosti olalle kevyen konekiväärin, sitten hän asetti päähän suikan ja viittasi Kankuroa seuraamaan. Kankurolle tuli kiire napata oma suikkansa ja kättä pidempää mukaan. Pian kaksikko laskeutui loivaa rinnettä pitkin joen rannalle.

Sasuken ja Kiban korvissa soi oikea tinnituskonsertto, kun kaksikko havahtui tajuamaan, että he olivat vielä hengissä. Kaksikko suojautui kukkulan juurelle. Lähelle kylään johtavaa tietä. Sasuke katsoi kuinka Kiba yritti viittilöidä ja kertoa jotain asiaa, mutta Sasuken itsensä oli hyvin vaikea tajuta mistä oli kyse, koska hänen päänsä humisi ja vinkui. Siksi hän tyytyi ärähtämään:

”En kuule!”

Kiba tajusi Sasuken viestin ja hiljeni. He jäivät odottamaan, koska heidän kuulonsa palaisi takaisin.

Kaksikko Kakashi ja Naruto olivat paikallistaneet Sakuran olinpaikan. Molemmat miettivät kuumeisesti kuinka päästä pinkkitukan luo. Sillä Konanin tulitus moukaroi tiukasti läheltä sitä paikkaa, jossa Sakura oli maastoutuneena. Sitten, aivan kuin joku olisi napsauttanut sormia, tulitus lakkasi. Tuli hiljaista ja Kakashi saattoi kuulla kuinka tankin dieselmoottori jyrähti, mutta Pelätin ihmeeksi moottorin ääni tuntui kaikkoavan. Seuraava mitä Pelätti näkikin oli välähdys, sitä seurasi humahdus ja lopuksi huumaavaa räjähdyksen ääni, kun silta katosi palasina ilmaan. Kakashi ei jäänyt odottamaan vaan käskytti Narutoa:

”Ammu suojatulta, niin haen Sakuran.”

Naruton konepistooli alkoi paukkua kertatulta, sillä hän halusi säästää patruunoita, sen varalle että joukkue joutuisi vielä tiukkaan paikkaan. Naruto laski mielessään, että hänellä olisi noin kolme lippaallista panoksia jäljellä. Pahus voi tulla tiukkaa, tuumi Naruto itsekseen.

Pelätti oli saapunut kalpean Sakuran luo. Sillä hetkellä Kakashi erotti vain Naruton aseen paukkeen. Kakashi huomasi Sakuran lasittuneesta katseesta, että tämä oli shokissa. Turha yrittääkään mitään, ajatteli Kakashi.

Pelätti oli nostamassa Sakuraa syliinsä, kun pinkki havahtui transsista. Hieman konemaisesti toimien Sakura hyppäsi jaloilleen ja suuntasi pelätin perässä

”Okei, emmeköhän ole valmiita. Minulla on Sakura mukana. Lähdetään alas muiden luo.”

Muutaman minuutin kuluttua kolmikko olikin saapunut muun joukon luo, vain kuullakseen Genman lähettämän jobinpostin. Kurenai katsoi Kakashia ja kysyi:

”Mitä tehdään?”

”Ei kai auta muu kuin odottaa Genmaa saapuvaksi”, pelätti huokasi ja jatkoi. ”Suunnitelmana on että suojaamme jokainen Hinataa. Muuten meillä ei ole yhteyttä ulkomaailmaan. Silloin olemme pahassa pulassa, sillä emme tiedä mitä tapahtuu.”

Kaikki tajusivat että tilanne oli vakava ja heidän tulisi toimia käskyjen mukaan. Kaikki ryhmittyivät suojaamaan Hinataa. Hetkessä joukko oli ryhmittynyt kaaren muotoiseen kuvioon, jopa shokista toipuva Sakura asetteli omaa konekivääriä, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sakura alkoi tähystää poterostaan maastoa. Hän huomasi pian liikettä kukkulan vasemman reunan suunnalla. Pinkki sai kuiskattua vieressään olevalle pelätille:

”Katsotko keitä kello yhdessätoista liikkuu?”

Kakashi suuntasi kiikarinsa kukkulan juurelle, jossa hän erotti kahden hahmon selvästi liikkuvan. Kakashi päätteli toisen hahmon ääriviivoista tämän olevan Sasuke. Sillä hahmon hiusmallista ei voinut olla erehtymättä. Pelätti ärjäisi niin lujaa, että muut hätkähtivät:

”Älkää ampuko, sillä kello yhdessätoista on kaksi meikäläistä.”

Kaikki katsoivat kuinka Sasuke ja Kiba kera Akamarun syöksyivät aukeaa pitkin. Kaksikko pääsi muun joukkueen luo vahingoittumattomina. Itse asiassa kaikki alkoivat kuulla kuinka hiljaista ympärillä oli. Toisaalta hiljaisuus loi painostavan tunnelman. Tähän kun lisättiin jobinposti, jonka Genma oli lähettänyt, oli henki joukkueessa vähintäänkin masentunut.

”No ainakin saamme huokaista hetken ajan.”, tuumi Shikamaru.

”Niin, ainakin tehtävä onnistui.”, huokasi Kakashi ja pyyhki hikeä otsaltaan.

”Kuinka niin?”, muut hämmästelivät.

”Silta räjähti palasiksi sillä aikaa, kun olimme hakemassa Sakuraa.”, pelätti selitti.

”Toivottavasti Guy ja muut ovat kunnossa”, tuumi Asuma.

Guy ja muut, eli tässä tapauksessa Lee sekä Neji katselivat sillä hetkellä aseiden piippuja. Kolmikko oli päässyt samalle rannalle kuin Tentenkin oli ajautunut. He olivat vetämässä kumivenettä rannalle, kun aseen ja tässä tapauksessa Temarin haulikon viritysääni käänsi kolmikon huomion äänen suuntaan. Temarin kasvoilla tanssiva virne kertoi kolmikolle, että hän oli valmis vaikka mihin.

”Mitäs ihmeen kommandoja tänne tuli?”, Temari uteli ja jatkoi, ”Pitäkääpä kädet näkyvillä, niin ei tarvitse ammuskella.”

”Tuota, kai tämän kumiveneen voi vetää ensin kuivalle maalle?”, ehdotti Neji. ”On hieman ikävää, jos saakin luodin selkään. Etenkin kun tuo toinen ranta vilisee vihollista.”

Tämän sanottuaan Neji otti yhden askeleen kohti rantaa kumiveneen kanssa, mutta haulikon jyrähdys ja veden roiskahdus pysäytti Nejin etenemisen.

”Seuraava tuleekin metrin verran ylemmäs, joten en suosittele liikkumaan.”, Temari käskytti.

Vain hetki laukauksesta ja kaksi mieshahmoa ilmestyi pensaikosta. Pidempi miehistä otti tähtäyksen kolmikon suuntaan, kun pienempi kääntyi Temarin puoleen ja kysyi:

”Ensin annoit hälytyksen ja sitten kuulimme laukauksen, mistä nyt oikein on kyse?”

”Tuolla pensaassa on joku, siitä vihellys ja sitten ilmestyivät nämä kolme sotilasta.”, selvitti Temari ja osoitti pensasta, josta Tentenin jalka pilkisti.

Mies katsoi pensaan suuntaan ja huomasi sen alta pilkottavan jalan. Hän käveli pensaan luo ja löysi tajuttoman Tentenin. Tentenin hengitys oli katkonaista ja otsa helmeili hiestä. Tenten tuli hetkeksi tajuihinsa ja näki hämärästi löytäjänsä kasvot.

”Olenko minä joutunut helvettiin?”, pallopää kysyi ja menetti tajuntansa.

Helvetillä hän nähtävästi viittasi löytäjänsä eli Gaaran hiusten väriin. Lee ja Neji kiinnittivät huomionsa Gaaran suunnasta kuuluneeseen ääneen ja huudahtivat hämmästyneinä:

”Tenten, oletko sinä elossa!?”

Gaara jäykistyi paikalle kuullessaan kaksikon sanat. Hänen aivonsa alkoivat tehdä työtä ja hän laski yhteen Konohan ja Konoha tusinan, sitten hän sai tulokseksi kaksi. Gaara alkoi jakaa ohjeitaan:

”Kankuro ja Temari, nuo tuolla vedessä ovat liittolaisia, joten ohjatkaa heidät rannalle ja suojaan. Heillä voi olla tietoja, jotka ovat kultaakin kalliimpia. Kankuro tuo ensiapulaukkusi minulle, tämä nainen jota he kutsuvat Tenteniksi on saatava hoitoon heti, muuten hän kuolee. Temari käytkö hakemassa kaksi lääkintämiestä?”

Hetkessä Guy, Neji ja Lee rämpivät veneen kanssa vedestä. Saatuaan veneen turvaan rannalle lähti kolmikko Temarin saattamana hiekan leiriin. Gaaran ja Kankuron tehtäväksi jäi antaa ensiapu Tentenille, eli lähinnä sitoa haavat ja antaa morfiini pistos kipujen lievitykseksi.

”Luuletko että hän jää henkiin?”, Kankuro kysyi.

”Hän on menettänyt näin nopealla silmäyksellä paljon verta, mutta jos kaikki sujuu hyvin, niin eiköhän hän selviä.”, vastasi Gaara.

Kaksikon keskustelun aikana olivat Temari ja lääkintämiehet saapuneet paikalle. Viisikko nostikin Tentenin paareille ja niin epäonnisen sotilaan matka hoitoon alkoi.

Rasahdus Kakashin joukkojen selän takana kertoi vastustajan kovasta yrityksestä saartaa Konohan keltanokat. Sasuke havahtui metsän rutinaan selän takana ja karjaisi:

”Vihollinen yrittää saartaa. Naruto ja Kiba minun kanssa, tuli vapaa heti kun nuotti vain vilahtaakin.”

Naruto ei pitänyt Sasuken komennosta, mutta minkäs teit kun miehellä oli enemmän natsoja hihassa kuin Narutolla. Naruto kaivoi asevyöstään tähtäimen ja asensi sen omaan konepistooliin.

”No, nyt ei passaa ampua sarjoja.”, hän mutisi.

Aina kun Naruto alkoi mutista, niin muut rupesivat tekemään tilaa. Mutina oli ensimmäisiä merkkejä, että Narutolla saattoi raivokohtaus iskeä ja silloin hän ampui kaikkea mikä liikkui. Sakura kuuli mutinan ja alkoi hieroa omaa hauistaan. Sakuran oikea hauis oli saanut maistaa Naruton raivoa ja jostain syystä sitä alkoi kuumottaa aina, kun Naruto alkoi mutisemaan. Sakura nuolaisi huuliaan hermostuneesti ja yritti keskittyä tarkkailemaan mäkeä. Yht’äkkiä hän huomasi kätensä tärisevän. Sakura veti henkeä keuhkoihin ja puhalsi sen pois hitaasti, mutta sekään ei auttanut.

”Pahuksen pahus, mikään ei auta.”, pinkki kirosi

Samassa hän tunsi käden olkapäällä ja kääntyi kosketuksen suuntaan. Pinkki huomasi katsovansa Shinoa suoraan silmiin tai no siis tummiin laseihin. Shino sanoi:

”Ole oma rauhallinen itsesi Sakura. Miksikö, koska olemme kaikki samassa liemessä.”

Sakura katsoi hetken Shinoa hämmentyneenä, sitten hän sanoi:

”Kiitos, Shino.”

Samassa hän tunsi kaiken tärinän lakanneen. Sitten pinkki kuulikin kuinka Sasuke huusi:

”Nyt ne tulevat! Olkaa valmiina!”

-Jatkuu-